Teppopostausta onkin pyydelty, joten tässäpä tulee postaus siltä päivältä, kun me tavattiin Teppo ihan ensimmäistä kertaa...

Otsikosta saatatte jo arvata, mistä on kyse. Minä ja Miika vierailtiin tässä hiljattain Turun suunnalla katsomassa koiranpentuja. Eläinlääkäri (ja myös kasvattaja) suosittelivat ottamaan uuden pennun, heti kun pahin suru on laantunut. Ja jos koirista pitää, miksi tarvisi elellä ilman koiraa? Mauno ei tietystikään unohdu ikinä, mutta se ei estä meitä ottamasta uutta pentua. Pahamieli hälvenee kun on taas joku, mistä pitää huolta ja paijata. Eihän tämä juttu tietenkään niin mene, että koira on pelkkä kauppatavara, hups vanha kuoli, korvataan se heti uudella. Voi olla, että sopivaa pentua joutuu odottelemaan pitkäänkin, mutta luulenpa, että me löysimme jo omamme:) Reipas kuukausi vielä täytyy odotella, että pentu tulee luovutusikään.

Keskusteltuani kasvattajan kanssa muutaman kerran ja saatuani nämä kuvat sähköpostiini, päätimme käydä katsomassa pentua paikanpäällä Turussa.

Pikku-pallero 3 vko:n ikäisenä.

Tepi haukottelee:>

Aika suloinen kaveri vai mitä? Kasvattaja kuulosti mukavalta ja ennen kaikkea rehelliseltä ja kertoi mielellään pennuista lisää. Siispä lähdimme tapaamaan Teppoa ja Tepon perhettä….


Ja koko pesue koolla, taisi olla ruokatunti:)


Pentuja oli 5 kappaletta. Kaksi urosta oli vielä ”vapaana”. Pennut olivat niin suloisia. Miika ja minä pitelimme pentuja sylissä ihan haltioissamme. Pennuilla oli oikein mukavat olot ja kivat omistajat. Saimme kaiken mahdollisen informaation ja kerroimme myös heille, miten Maunolle oli käynyt. Kasvattaja kertoi, että oli kuullut kesän aikana kahdesta vastaavanlaisesta kuolemantapauksesta, kummassakin tapauksessa koira oli ollut rekisteröimätön. Kannattaa pitää silmänsä todella auki, kun on ottamassa koiraa ja varmistaa, että koira ei tule ns. pentutehtailijalta.

Pikku-Tepi

ZzzzZzz…

Misku ja Tepi<3


Se taisi aavistaa jotain, kun ei uskaltanut enää nukahtaakaan…

Miika ei malttanut lähteä kotiin…

Raur!

Se on niin pikkuinen. 
Tosin Tepsukan isä on n. 2,5 kg ja mamma reipas 3 kg, joten ei pojasta mikään taskukokoinen jää.

Tepin mammalla on pitkänmallinen kuono ja toden näköisesti Tepollekin sellainen tulee. Itse henkilökohtaisesti pidän pikkusen pitemmänpuoleisesta kuonosta, kuin ihan littanasta:)

Olimme kaksi tuntia katselemassa pentuja. Sitten olikin jo kamala nälkä joten Amarillon ja Arnoldsin kautta takaisin Tampereelle.

Mitähän se miettii…?

Alkupalat meni parissa minuutissa, pääruokia ei ehtinyt edes kuvaamaan,
kun ne jo hävisivät lautasilta.

Vaikka oltiinkin jo ähkyssä valmiiksi, vedettiin silti nää kaverit automatkalla,
että oltais oltu mahdolisimman turvoksissa.


Mauno olisi varmasti tykännyt pikkuveljestä. Meillä on Maunoa edelleen kova ikävä. Tepi saa kumminkin aloittaa meillä ihan puhtaalta pöydältä ja teemme parhaamme, että se saisi kasvaa ja asua maailman parhaassa kodissa. Miltä nimi Teppo kuulostaa? Olisiko teillä hyviä nimiehdotuksia, antaa tulla vaan jos jotain on mielessä!

0 Comments

  1. mine 17.11.2010

    niin ihanaa<3 pikkutepi on aika sulo otus, ei sillä ettei se enää ole, koissut on ihanimpia :) enpä osais elää enää ilman!

    Vastaa
  2. Anonymous 17.11.2010

    Hei, kertoisitkos vähän Tepon sisäsiistiksi opettamisesta, miten onnistui chihun kanssa? (Muutamalla tutulla on chihu, jotka eivät vielä yli vuodenkaan iässä ole sisäsiistejä!) Opetitko heti suoraan ulos, vai ensin lehden kautta? :)

    Vastaa
  3. Anonymous 17.11.2010

    Miten edellinen koiras kuoli sitten :o

    Vastaa
  4. Anonymous 17.11.2010

    Hei Maj!

    Kirjoitit jotain joka pisti silmääni "Kasvattaja kertoi, että oli kuullut kesän aikana kahdesta vastaavanlaisesta kuolemantapauksesta, (Kuin edesmenneen koiranne Maunon?) kummassakin tapauksessa koira oli ollut rekisteröimätön."

    Mietin että mitä tarkoitat tällä, millä tavalla sitten eläin tässä menehtyi tai siis tarkemmin ottaen mihin? Onko jokin yleinen tauti mistä kasvattaja puhui?

    Anteeksi ei ihan leikkaa täällä (Pistetään flunssan piikkiin)mutta haluaisin paremman selityksen tuosta, jäi mietittymään.

    Kiitos hyvästä blogista ja mukavaa viikon jatkoa!

    Vastaa
  5. Tiramisuheidi 17.11.2010

    Ei voisi olla suloisempaa! :) :) :) Mitäs rotua muuten?

    Terkuin eräs koirakuumeinen ;)

    Vastaa
  6. Maj 17.11.2010

    Mine: Mini-Teppo oli kyllä niin liikkis :>

    Anonyymi: ekaks juu paperille ja sitten hivutettiin paperit ulko-ovelle. Käytettiin pentua usein ulkona, ainakin aina syömisen, juomisen, nukkumisen ja leikkimisen jälkeen:) Kehuttiin kovasti kun se teki asiansa ulos ja nyt Teppo onkin ihan täysin sisäsiisti!

    Anonyymit: Mauno-koira Kuoli, kun hampaita poistettiin nukutuksessa. Hän heräsi kyllä nukutuksesta, mutta meni pian huonompaan suuntaan ja kuoli vuorokauden kuluessa, kaikista hoitoyrityksistä huolimatta. Me ei haluttu ruumiinavausta, joten kuolinsyy ei ole varma. Toimenpiteen tehnyt lääkäri arveli, että kyse oli mahdollisesta synnynnäisestä sydän-tai hermostosairaudesta ja todennäköisesti Mauno ei olisi elänyt kovin pitkään. Kaikki oireet viittasi siihen, että sydän ei vaan kestänyt pienellä. Koiran myynyt henkilö oli vaihtanut numeronsa ja "katosi", enkä saanut häntä koskaan kiinni. Näin jälkeenpäin ajateltuna, meidän ei olisi ikinä pitänyt ostaa koiraa siltä henkilöltä. Vaikkakin hänellä oli lääkärintodistukset näyttää ja tehtiin kauppapaperit ym.

    -M

    Vastaa
  7. Anonymous 17.11.2010

    Kuinka vanhana Mauno sitten kuoli?
    Teppo on kyllä yksi suloisimmista chihuista mitä olen koskaan nähnyt! =) Ja minustakin nuo ovat söpömpiä joilla on pitempi kuono. Terveisiä Rebekalle!

    -S-

    Vastaa
  8. Anonymous 17.11.2010

    Ei pliis enää näitä vanhoja postauksia – nää on luettu/nähty jo!:/

    Vastaa
  9. Anonymous 17.11.2010

    "Ei pliis enää näitä vanhoja postauksia – nää on luettu/nähty jo!:/"

    Eihän näitä kaikki ole lukeneet ja nähneet ja kun Teppo on näkyvässä osassa tässä blogissa, niin tokihan ihmisiä kiinnostaa Tepon pentujututkin. Samoin, kun Maunokin, koska siitäkin täällä on puhuttu.

    Mä olen nämä jutut lukenut useaan kertaan jo silloin vanhan blogin puolella ja yhä jaksan lukea siltikin.

    Ei kaikkea mennyttä vaan kannata unohtaa!

    -e

    Vastaa
  10. Anonymous 17.11.2010

    "Ei pliis enää näitä vanhoja postauksia – nää on luettu/nähty jo!:/"

    Aina voi jättää lukematta jos ei kiinnosta.

    Vastaa
  11. Anonymous 18.11.2010

    Mun mielestä olis hauskaa jos kommentoisit itse näihin vanhoihin postauksiin ns. "edit" tyyliin, tai siis tarkoitan että miten kävi tai mitä teittekin sitten loppupeleissä toisin, kun nämä on muistaakseni kuitenkin sanatarkalleen samat postaukset jotka on julkaistu vanhassa blogissasi. Esim tohon raskaus postaukseen olisin toivonut kommenttejasi raskauden jälkeen, oliko aatokset vielä samat kun ennen Rebsua vai miten :) jos yhtää hokasit mitä meinasin :)

    Vastaa
  12. ssussuu 18.11.2010

    Voi että tuli omat fiilikset kovasti pintaan kun käytiin meidän oma poika hakemassa kotiin! :) Siitä on nyt reilu kolme viikkoa ja kotona asustelee reilu 10viikkoinen villi chihuahuan&bolognesen mix! Voiko tuota tuholaista enempää rakastaa?<3 Selvästi huomaa kyllä Tepossakin samaa näköä kun meidän ukossa. (äiti pitkäkunoinen lk chihu)

    Vastaa
  13. Anonymous 19.11.2010

    IHANA! eiii rakastuin tohon ♥

    Vastaa
  14. Anonymous 19.11.2010

    Onko Teppo rekisteröity ? :)

    Vastaa
  15. Aquila Chale 5.5.2011

    Minunkin rakas chihuahuani kuoli nukutuksen (leikkaustoimenpiteen) jälkeen, tosin se oli jo 11-vuotias. Kohtutulehdus pakotti kohdunpoistoleikkaukseen ja koiramme ei enää herännyt nukutuksesta kotona. Sydän pysähtyi. Onneksi saimme kuitenkin 11 vuotta nauttia rakkaamme läsnäolosta. Toinen chihuahuamme eli 14 v 4 kuukautta, sen lopetimme raskain sydämin 1,5 v sittten kun hengitys alkoi käymään liian vaivalloiseksi, laajentunut sydän painoi keuhkoputkea eikä monet lääkekuurit ja muutkaan toimenpiteet enää auttaneet. Nyt olen ollut pitkään ilman koiraa ja tuntuu edelleen kamalalta. Se on kuitenkin varma, että jos otan koiran, se tulee olemaan chihuahua. Molemmat koiramme olivat kasvattajan luota (eri kenneleistä) näyttelyissä menestyneistä vanhemmista. Itse emme koiriamme käyttäneet näyttelyssä, koska toinen koiramme jäi luppakorvaksi ja toinen oli isoluinen, emmekä ole kiinnostuneita titteleistä. Itkin koko tekstin läpi kun luin Maunon kohtalosta. Ihanaa, että teillä on nyt elämässänne Teppo. Pitkää ikää ja terveyttä!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *