Tänään mittari näytti vihdoinkin alle -10 pakkasastetta ja me päätettiin lähteä luistelemaan isolla porukalla. Rebekan pikkuserkkuja oli paikalla 5 kappaletta plus tietenkin me aikuiset (huom! edes lapset ei taida laskee mua aikuiseksi…).
Topatut tytöt matkalla jäälle…
Miten voikaan pieni ihminen niin nauttia pulkan kyydistä :”>
Mä olin meistä se, joka olisi tarvinut eniten kypärää…
Lemppari kummityttöni Veera osasi luistella tosi hienosti,
Iida-siskosta puhumattakaan…
En edes muista, koska olin viimeksi luistelemassa? Luistelu ei ole niinkuin pyörällö ajaminen, että kerran kun se oppii, niin sen osaa sitten aina.
Plus allekirjoittanut on ehkä maailman vaarallisin ja holtittomin pyöräilijä… että se siitä :D
Lemppari kummipoikani Joni pelaili lätkää Miikan kanssa, pojilla tuli oikein super lämmin tuossa touhussa.
Mutta entäs minä? Lätkää, noh… omalla tyylillä :D
Miika luikkaroi ”rollaatorilla”!
”Onhan sillä ihan varmasti tarpeeksi lämmin…?”
Serkkuni vähän kokeneempana mammana avustamassa.
Mä luistelin isompien lasten kanssa ja hän hoivaili Rebekkaa,
kaikki sujui kivasti :)
Mehua, glögiä, pipareita ja meidän äitin tekemää pullaa eväänä!
Pulla-hamsteri Miika :DD
Vielä viimeiset pyörähdykset ja sitten kotimatkalle!
Olipas virkistävää :) Iso kiitos Velille kuvaamisesta <3
Mitäs ohjelmaa me huomiselle kehiteltäis…
Oletteko te käyneet luistelemassa? Pyllähdittekö? Mun luistimet on oikeasti ostettu yläasteella, enkä muista onko niitä edes sen jälkeen teroitettu… Mutta hyvinhän se meni ja pääasia oli yhdessä oleminen ja hauskan pito :)
-Maj
