Kuulkaapas, nyt on niin, että…

Magicpoks pakkaa kamppeet ja hyppää Indiedaysin remmiin! Tuosta noin vain, keneltäkään mielipiteitä kyselemättä, aikamoista, eikö? 1.1. 2011 tapahtuu siirto varsinaisesti, mutta infoan siitä vielä lisää viimeistään ensi viikolla…

Työ-Maj
Tässäpä meitsi, tuleva Indiedays-bloggaaja.
Mites tuo otsis muuten? Sieltä puskee ne puolen sentin babyhairit, joilla on oma tahto…
Tukka on kokenut aika kovia hormoonimuutosten takia, huh…

Maanantai ja tiistai ovat menneet tismalleen saman kaavan mukaan. Olen herännyt, silloin kun Rebekkakin herää, hoidellut siinä aamutoimet, laittanut itseni ”kuntoon” ja lähtenyt 11 tienoilla töihin. Takaisin kotiin olen tullut 22:30. Tänään ihan sama juttu. Arvaatte varmaan, että odotan jo kovasti, että me päästäisiin rauhoittumaan joulunviettoon. Onneksi kotijoukot pärjää keskenään niin mielettömän hyvin, paremmin kuin ikinä uskalsin edes toivoa :D Daddy pyörittää arkea melkein paremmin kuin mamma…

Nyt mulla on jo kiire sinne töihin, heips vaan!
Älkäähän turhia huolia ottako Indiedaysiin muuttamisesta,
kaikki säilyy miltei ennallaan, mutta jos teillä on asiallista kysyttävää aiheesta
niin kommenttiboksissa on tilaa, haha :D
Käytiin tänään ihan kaikessa rauhassa vielä kaupungilla ja joulutorilla oleilemassa. Olipas hauska seurata ihmisten ”joulukiirettä” kun itsellä kaikki lahjat on jo hankittu :)
Väkeä riitti vielä viimehetken ostoksilla.
Kaiken kiireen keskeltä yhtäkkiä meidän eteen tupsahti, valkopartainen, punanuttuinen, mukava vanhempi herrasmies. Mutta sehän on itse Joulupukki! Tämä on Rebekan ja Joulupukin ensikohtaaminen ja Repsu samantien uskaltautui syliin. Rebekka on ollut kuulemma tosi kiltti ja saa varmasti paljon lahjoja :) 

Ei yhtään jännitä…
Tämähän ei ole paikallinen disko, vaan ihan perinteinen torikahvila. Älkää antako värien hämätä.
Sisälle päästyämme huomasimme iloksemme, että Pyynikin näkötornin munkkikahvila oli laskeutunut alas rinteiltä. Aiai, glögit ja munkit maistuivat kesken ulkoilun. 

-Miika ja pikkuväki
1 2 3 4 5 6 7 12