olla puolitoistavuotias tyttö. Alla olevassa kuvassa on siihen ainakin 5 suloista syytä.

 

Vasemmalta oikealle 1. Lindex 2. H&M 3. Lindex (2010) 4. Kappahl ja 5. Name it

 

On muitakin syitä, miksi haluaisin olla pikkuinen tyttö. Voisin matkustaa isän olkapäillä, kun en jaksaisi kävellä. Jännittäisin joulupukkia ja odottaisin aina innolla synttäreitäni. Saisin olla taas mummun ja papan kanssa, luulin muuten aina olevani juuri se erityisin kaikista 12:sta lapsenlapsesta… Mahtuisin paikkoihin, jonne aikuiset eivät pääse…

 

Toisaalta tällä hetkellä on maailman parasta olla pienen tytön äiti ja kokea tuo kaikki tavallaan uudelleen, vähän erilailla vain. Rebekka on minun vanhempieni ainoa lapsenlapsi ainakin vielä hetken ja totta tosiaan, aika erityinen sellainen <3

 

 

”Ja sukat on sillä makkaralla

ja lentää se päivänkakkaralla

ja kylpee yhdeksän pilven alla

ja pupuja sillä on pöydän alla

ja perhonen korvanlehdellä”

 

 

Pienenä pidättelin itkua usein aina viimeiseen saakka. Paras ystäväni Suvi kertoi, että hän luuli kaiken olevan aivan ok, kun oli pitkään hiljaista pienen tapaturman jälkeen, mutta ei. En pystynytkään pidättämään sitä itkua, vaan annoin tulla oikein kunnolla, voi  pikku-Maj ja iso itku. Tänään lähdin kiireissäni töihin ja kaaduin. Housuihin tuli reikä ja käsistä lähti nahka, tavarat levisivät ympäri asfalttia. Jouduin lähtemään kotiin vaihtamaan ehjät vaatteet ja myöhästyin töistä. ”En itke, en itke, en itke” -enkä itkenytkään, joten olen varmaan kasvaunut sitten isoksi.

-Maj

 

ps. Mulla oli jalassa ne mustat boob-housut, ne olivat muuten ainoat, jotka menevät tällä hetkellä jalkaan, mutta isosisko sanoi, että kaupastahan niitä saa. Onneksi ei käynyt pahemmin.

Suositellut postaukset

0 Comments

  1. Jatta 21.11.2011

    Mäkin luulin aina pienenä, että olin se erityisin ja rakkain lapsenlapsi :P

    Ja mikään ei potuta niin paljon kuin tuollaisessa rikki menneet vaatteet. Ärsyttää muutenkin jo kaatuilu ja sitten vielä vaatteet menee!

    Vastaa
    • Maj 22.11.2011

      No etenkin, kun piti lähteä kotiin vaihtamaan niitä vaatteita!!

      Vastaa
  2. misu 22.11.2011

    hui, siskosi on oikeassa: housuja saa lisää, onneksi ei käynyt mitään!

    itse pelkäsin viime talvena raskaana juuri sitä että liukastun ja kaadun, ja tömähdän vaikka pyllylleni ja sitten pitää olla vauvasta huolissaan..

    pikkutyttöjen vaatteet on kyllä ihania, mutta niin on kyllä poikienkin! :)

    Vastaa
    • Maj 22.11.2011

      Mä olen sellainen tohelo, että kaatuilin Rebekkaakin odotellessa usemman kerran, talvi kun oli… Onneksi ei silloinkaan sattunut mitään.

      Vastaa
  3. hennsu 22.11.2011

    Ihania vaatteita. :) Ois kyllä tosiaan kiva olla lapsi vielä siitäkin syystä, ettei olisi isoja huolia. Tai no ehkä sellaisia huolia, että mitä sitä barbille pukisi tänään päälle :)

    Vastaa
    • Maj 22.11.2011

      Mutta silloin me ei saatais päättää karkkipäiviä, eikä valita itse vaatteita, eikä valvoa myöhään…. :P

      Vastaa
  4. MariaEH 22.11.2011

    Suloisia vaatteita Rebekalla taas ja muutenkin ihana postaus! <3 Mulla kävi sama tilanne tässä pari viikkoa sitten, raskauden myötä on jotenkin tasapaino ilmeisesti sekasin – kaaduin melkein tasaisella maalla ja lempilegginseihin tuli tietenkin kamala reikä ja polvesta vuosi kunnolla verta.. Hetken kiroilin yksikseni maassa ja ei muuta kun kiireellä ostamaan sukkiksia ennen palaveria :D Myös kotona tulee liukasteltua päivittäin koska mulla on aina villasukat jalassa, mies sanoikin että mulle pitäs hommata jarrusukat kun en näytä pysyvän millään pystyssä.. ;) Kivaa viikkoa sinne! :)

    Vastaa
    • Maj 22.11.2011

      Jarrusukat ois kyllä vasta jotain! Sääli, ettei niistä ole apua kuin sisällä…

      Vastaa
  5. Jamelia 22.11.2011

    Voih pikkutyttönä elämä oli niin helppoa

    ei isoja murheita ollenkaan:P

    Onneksi ei käynyt sulle pahemmin kun kaaduit

    onneksi vaatteita saa aina uusia.

    Minä raskaana menin hiihtämään ja pyllähdin

    kummipoikani edessä

    onneksi vain takapuoli

    otti eka maahan ,

    hiukan huvitti

    mutta saa olla kyllä varovainen mahan kans

    liukkailla keleillä ettei pyllähdä ja maa kutsu;).

    Vastaa
    • Maj 22.11.2011

      Ihana kommentti taas, kiitos Jamssi :) Täytynee rauhoittaa vähän tätä omaa menoa…!?

      Vastaa
  6. Mama loves heels 22.11.2011

    No voi kurja, onneksi ei tosiaan käynyt pahemmin! Raskaana ollessa sai pelätä aina kompurointia, itse kun ainakin olen semmoinen sählä…

    Ihania suloisuuksia, meidän 2-vuotiaalle pikkuneidille voisi vastaavanlaisen neulemekon ostaa pikkujouluja varten! :)

    Vastaa
    • Maj 22.11.2011

      Alko naurattaa, kun kelasin 2-vuotiaiden pikkujouluja :DD Limuboolia ja sitä rataa… Kiitos kommentistasi, ei muuta kuin kaupoille sit vaan vai luonnistuuko sinulta neulominen?

      Vastaa
  7. jensba 22.11.2011

    HAHAH :D En naura siis tolle kaatumiselle vaan sille, että myöskin minä oon aina luullu olevani jotenkin erityinen lapsenlapsi xD Kai siksikin että olen äitin puolelta ensimmäinen laatuaan :D.. Mutta en tiedä.. Kai mä luulen vieläkin olevani ? :D

    Aivan syötäviä vaatteita taas!

    Vastaa
    • Maj 22.11.2011

      Ihanat isovanhemmat saavat jokaisen lapsenlapsensa tuntemaan olonsa aivan erityiseksi <3

      Vastaa
  8. Kärty 22.11.2011

    Housuja saa ja iho uusiutuu, ei hätää! Mutta mä olisin kyllä varmasti itkenyt, niin ärsyttävää se on.. Vaikka eihän siihen kuole ja kaikki on kuitenkin ihan hyvin, onneks ei ole jäätä vielä. Eikä murtunut luita :-) Hyvää viikkoa!

    Vastaa
    • Maj 22.11.2011

      No ei ollut kovin kaukana kyllä täälläkään… Ehkä saattoi vähän tulla jo vedet silmiin…mutta ei sit kuitenkaan itkua.

      Vastaa
  9. -housemother 22.11.2011

    Voi, kuinka ihana postaus.

    ÄITIYS on varmasti hienoin asia elämässä! <3

    Onneksi kaatumisessa ei käynyt pahemmin- niitä housuja saa niinkuin siskosi on sanonut. :)

    Vastaa
    • Maj 22.11.2011

      Ainakin yks ihan hienoimmista :) Rahalla saa ja hevosella pääsee, pitäisköhän tehdä tilaus…

      Vastaa
  10. JonnA 22.11.2011

    Kyllä noiden asioiden takia toivoisi itsekin olevansa taas pikkuinen…ja ehkä sitä hieman saa olla jopa kateellinen noille pienille huolettomille ihmisille :) Minä olin muuten pienenä ihan mummin tyttö…vietin jokaisen viikonlopun mummilassa, enkä välillä olisi tahtonut lähteä kotiin (ja takaisin kouluun) ollenkaan ;)

    Katselin tuota samaa punaista Lindexin mekkoa ja täytyy kyllä nyt myöntää harmikseni, että jätin sen vielä sinne rekkiin odottelmaan…vai voiko sitä 2-vuotiaalla olla sittenkään liikaa (neule)mekkoja :D

    Vastaa
  11. Mursu 22.11.2011

    Huuuuh, onneks ei käynyt huonosti kuin housuille!!!

    Ihana toi Repsun (name itin?) mekko, joka on tuossa ylemmässäkin postauksessa.

    Toiskohan pukki meidänkin rinsessalle tuollaisen….

    Vastaa
  12. riikka 23.11.2011

    millaiset housut ne siis olivat? oletko esitellyt joskus blogissasi? :) minulla ongelmia raskausajan housujen kanssa…

    Vastaa
  13. Juulia 13.12.2011

    Heippa Maj,

    tämä postaus jäi kummittelemaan päähäni silloin, kun sen luin. Tosi kiva postaus :). Toteutin samanmoisen blogissani omasta tyttärestäni, toivottavasti et pahastu.. :) Laitoin linkin tulemaan tännepäin.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *