Olimme tänään kylässä ystäviemme luona heidän juuri täysin remontoidussa kolmikerroksisessa kodissaan. Heillä oli niin kaunista, kotoisaa ja persoonallista. Tsekkaa söpö kuva vierailustamme Magicpoksin Facebook-sivuilta, täältä.

Aloin pohtimaan, että haluaisinko mahdollisesti asua yhdessä, kahdessa vai kolmessa kerroksessa? Ei kuitenkaan ajateltu tässä kolmannen kerroksen kerrostalokolmiossa (mitä?) koko loppuelämäämme asustella. Ne jotka asuvat useammassa kerroksessa valittavat usein, että se on ”kauheeta raavaamista” kun kamat on aina juuri siinä väärässä kerroksessa. Ne jotka asuvat vain yhdessä tasossa haaveilevat usein toisesta kerroksesta. Ne jotka ovat järkeviä, ovat tyytyväisiä siihen missä nyt ikinä sattuvat asumaankaan ;) Toisaalta olisi ihanaa jos olisi yläkerta, jossa olisi makuuhuoneet ja toinen kylpyhuone. Alakerrassa olisi yhteiset tilat. Kellarissa sauna. En tiedä? Joka tapauksessa olen nyt saanut vierailla kahdessa 3-kerroksisessa ja yhdessä 2-kerroksisessa ihastuttavassa kodissa.

 

Inspiraatiokuvat ovat Fanni-tädiltäni, Ylivieskasta.

Heillä on valkoista. Kaunista. Erittäin siistiä. Ei pienten lasten tahmaisia tassunkuvia missään.

 

Yläkertaan vievät portaat ovat ilmavat, tyylikkäät ja varmasti ajattomat.

 

Näettekö lapsenne litistelemässä iloisesti naamojaan tuohon lasiin…:P Tämän talon lapset ovat jo tainneet suurimmaksi osaksi kasvaa ohi naamalitistely-ajoista, hihi. Elämäntilanne vaikuttaa hyvin paljon kaikenlaisiin sisustusvalintoihin. Käytännöllisyys ja tyylikkyys kulkevat silti helposti käsikädessä, pitää vaan olla kekseliäs.

 

Näkymä alakertaan. Tämä parvi on se juttu mistä pidän todella paljon. Oleskelutilassa on hulppea huonekorkeus ja ihmiset eri kerroksissa voivat kuitenkin puhua keskenään.

 

Yläkerran ”aula” josta pääsee kolmeen makuuhuoneeseen ja kylpyhuoneeseen. Kaksi pienempää makuuhuonetta ovat toimineet aikoinaan lastenhuoneina. ”Vanhempien” makuuhuone on tilavampi, sieltä löytyy ranskalainen parveke ja samaan tilaan on yhdistetty myös työhuone.

 

Kun nappailin näitä kuvia, niin samaan aikaan Fanni-täti valmisteli meille iltapalaa. Nautiskeltiin siiderilasilliset ja rupateltiin kaikenlaista, muisteltiin menneitä ja suunniteltiin tulevaisuutta. Se oli ehdottomasti yksi lemppari-illoistani Ylivieskassa. Iltamyöhään hyppäsin pyörän selkään ja poljin takaisin tukikohtaani, vanhempieni luo. Posket punaisina, ihania ajatuksia mietiskellen ja uusia ideoita pohdiskellen kipsahdin nukkumaan lasteni keskelle.

 

Miten sinä asut?  Tai miten haluaisit asua? Haluaisitko kertoa kerrosasumisen hyviä tai huonoja puolia? Kuulisin mielelläni myös teidän ajatuksia asiasta :)

 

-Maj

 

 

 

Suositellut postaukset

0 Comments

  1. Sara 19.6.2012

    Mä olen asunut sekä yhdessä että kahdessa kerroksessa ja oon ehdottomasti sitä mieltä, että meidän kodin on pakko olla vain yhdessä kerroksessa. Se tosiaankin on ärsyttävää ramppaamista, jos esimerkiksi sattuu olemaan suihkutilat ja makuuhuoneet eri kerroksessa kuin olohuone ja keittiö. Voi olla, että joillekkin se sopii, mutta mulle ei. :D Yksi kerros on niin käytännöllinen ja helppo.

    Vastaa
  2. Me asutaan Etelä-Ruotsissa, Malmössä ihan uudella asuinalueella, joten täällä nosturit ja muut työkoneet ovat vielä arkipäivää. Meidän koti on kaksikerroksinen omakotitalo, alhaalla keittiö, pyykkitupa, kylppäri ja olohuone. Ylhäällä 3 makuuhuonetta, suuri vaatehuone sekä kylppäri. (Saunahan ei kuulu ruotsalaiseen talomalliin vakiona.)

    Meidän nelihenkiselle perheelle (lapset 3 v ja 1 v) tämä talo sopii loistavasti! Iltoisin lapset nukkuvat rauhassa ja me aikuiset voimme tehdä kotiaskareita (pyykinpesua, siivousta…) tai vain katsoa telkkaria.

    Isona plussana olen myös kokenut tämän alueen, joka on juuri luonnonpuiston vieressä. Uusilla alueilla naapureihin on helppo tutustua ja lapsille on tullut jo monta uutta leikkikaveria. Varsinkin näin ulkosuomalaisena on mukavaa, että pääsee osaksi naapuristoa näin helposti!

    Vastaa
  3. Kolmen Äiti 19.6.2012

    Heips!

    Jostain syystä halusin tähän vastata…

    Lasten ollessa vauva-ikäisiä, koin hankalaksi kahdessa kerroksessa asumisen (rivari). Vauvan kantaminen edestakas ja taaperon vahtiminen ettei lähde yksin portaisiin (aina ei porttia muistanut laittaa kiinni). Ja juurikin tuo tavaroiden haku toisesta kerroksesta… Lasten leluja ylä-ja alakerrassa yms yms. Sitten asuimme kerrostalossa ja yksikerroksisessa omakotitalossa. Kummassakin puolensa. Muutama vuosi sitten ostimme tämän 2-kerroksisen talomme. Ylhäällä keittiö, olohuone ja 2 makuuhuonetta. Alhaalla saunaosasto, 2-makuuhuonetta, aulatila. Ja tietty vessat molemmissa kerroksissa Tämä on nyt meille parhain vaihtoehto! Pojat ovat vallanneet alakerran ja kavereineen kun siellä pelailevat pleikkaa yms meluavat, niin ylhäällä on ihanan rauhaisaa. Tyttö ja me vanhemmat majailemme yläkerrassa. Tyttö vielä kipittää aamuyöllä viereen, joten parempi olla lähekkäin. Koiran valtakuntaa on alakerran aula, ilman lupaa ei ole yläkertaan asiaa. Sinne jää hiekat, kurat ja karvat, josta ne on helppo puhdistaa :) Enää ei tarvii kanniskella pientä sylissä rappusia pitkin, ei tarvi hakea lasten tavaroita (hakevat itse). Yläkerrassa kaytän keskuspölynimuria ja alhaalla tavallista. Ei tarvi kanniskella niitäkään. Ja esim kun tulee vieraita jotka arastelevat koiraa tms, niin on todella kätevää kun se koira majailee alakerrassa. Ja omasta iiiisosta pihasta tuskin tarvii edes mainita. Kolme lasta ja koira, mikä sen kätevämpää kun iso piha missä mellastaa, eikä naapureita liian liki :)

    Vastaa
  4. NiinaT 20.6.2012

    Ihana talo tädilläsi! Toi parvi on kiva idea! Mun vanhemmat asuu 2-kerroksisessa talossa, jossa itsekin olen asunut monen monta vuotta. Se on kiva, että yläkerrassa on makuuhuoneet sekä isompi kylpyhuone ja alakerrassa ne ”päähuoneet”. Kuitenkin yhden ongelman meidän talossa olen huomannut, että jos pitää isompia juhlia tuntuu, että tila loppuu kesken. Yksikerroksisessa vieraat menevät helpommin myös makuuhuoneisiin istumaan, mutta yläkertaan meneminen on isompi kynnys, koska tuntuu että eristäytyy muista sinne mennessään. Onneksi kuitenkin meillä on iso piha ja pihalla sijaitseva huvimaja, jossa vieraat hyvällä säällä viihtyvät hyvin ja tilaa on ! :)

    Vastaa
  5. miiarebekka 20.6.2012

    Asun yksikerroksisessa omakotitalossa ja pidän tästä asumistavasta. Kieltämättä joskus mietin miten kätevää olisi, jos makuuhuoneet olisi yläkerrassa, niin ei olisi vieraiden tullessa niin älytön paniikki päällä siivota lasten makkarit (jotka on siis aina sekaisin ja täynnä leluja ja roinaa). Olen kuitenkin sen verran tulipalopelkoinen, että pelkäisin varmasti joka yö yläkerrassa nukkuessa, että tulee tulipalo eikä ehditä ajoissa pois. Nykyisessä talossa on kolme uloskäyntiä ja ne kaikki on asennettu siten, että tulipalon sattuessa on aina mahdollisuus jostakin ovesta juosta ulos.

    Vastaa
  6. Sipe 20.6.2012

    Lapsuudenkodissani oli kaksi kerrosta, ja kyllä aika-ajoin rassasi se, että tavarat olivat aina siellä väärässä kerroksessa. Ja entäs sitten, kun hankittiin uusia huonekaluja yläkertaan? Huhhuh.. Tosin, hissittömässä kerrostalossahan on sama ongelma. Ja niiden portaiden IMUROINTI. Kauhea duuni aina kannatella sitä huutavaa helvetinkonetta ja yrittää samalla saada rappusia imuroitua :D Tällä hetkellä asun hissillisen kerrostalon kolmannessa kerroksessa, ja olen kyllä niin kaupunkilainen, että viihdyn täällä oikein mainiosti. Vanhan ja peruskorjatun kerrostalon iso plussa on se, että kaikki seinät ovat jotain betoni/kivihässäkkää, eikä naapureiden elämä meille juurikaan kuulu. Tässä elämäntilanteessa kerrostalo kelpaa vallan hyvin, mutta voisin kuvitella joskus tulevaisuudessa asuvani mukavassa lähiö-omakotitalossa. Tai rivitalossa. Maalle minua ei kyllä kukaan/mikään saisi ikinä muuttamaan :D (never say never)

    Vastaa
  7. linda 20.6.2012

    Lapsuuden kotini on 3 kerroksinen 50 luvun rintamamiestalo ja täytyy sanoa että parempaa kotia en olisi voinut toivoa. Lapsena oli ihan mahtavaa kun oli niin monta eri kerrosta, paljon huoneita ja erittäin hyviä piilopaikkoja. Ylin kerros oli minun ja siskoni valtakuntaa, jossa oli meille omat huoneet, yhteinen oleskelutila, parveke ja wc. Keskimmäisessä kerroksessa eteinen, keittiö, olohuone, wc ja vanhempien makuuhuone. Alimmaisessa kerroksessa oli saunatilat, kodinhoitohuone, työhuone ja ”musiikki/elokuva”- huone. Jokainen kerros oli käyttötarkoitukseltaan toimiva ja varsinkin teininä osasin arvostaa erittäin paljon omaa privaattikerrosta. :D

    Toisaalta keksin kyllä myös erittäin monta huonoa puolta monessa kerroksessa asumisesta. Portaissa ravaaminen on välillä todella ärsyttävää, varsinkin jos on samanlainen lahopää kuin minä ja unohtelee helposti asioita. Esim. myös siivoaminen on myös rasittavaa kun siivousvälineitä täytyy raahata kerroksesta toiseen.

    Huonoista puolista huolimatta haluaisin kuitenkin asua asunnossa, jossa on useampi kerros.

    Vastaa
  8. ann 20.6.2012

    Olen nyt asunut kaksi vuotta vanhempieni luona, muutin sinne, kun sain tarpeeksi asuinkumppanistani. Ero hänestä oli viisainta, mitä tein hänen suhteen. Nyt olen vihdoin muuttamassa omaan asuntoon, pieneen yksiöön kerrostaloon. Olen hyvin innoissani ja odotan sitä kuin kuuta nousevaa. Olen asunut tarpeeksi pitkään vanhempieni siipien suojissa.

    Kerrostalossa asuminen on edullisempaa, ei tarvitse huolehtia pihatöistä. Sulla on aina tukiverkko naapureista ja on kiva, jos olet välissä naapureitten kanssa. Lisäksi, jos asut muussa kuin ensimmäisessä kerroksessa ja sulla sattuu olemaan parveke, niin sellainen parveke on parempi kuin terassi rivarissa. Saa olla rauhassa ottamassa aurinkoa parvekkeella, ei ainakaan kadulla kulkijat näe suoraan sinne. Sellainen näkösuojassa oleva parveke olisi aika täydellinen. Tykkään asua kerrostalossa, on turvallisempi olo kun tietää, että muitakin on samassa talossa, jos esim. jotain tapahtuu. Yhteisöllisyyden edut.

    Vastaa
  9. S 20.6.2012

    Vitsit, olipa tuo Fanni-tädin talo juuri sellainen, jonka haluaisin… Ja noi portaat <3

    Kerrosasumisesta mulla ei ole aikuisiällä kokemusta muuta kun yhdestä kerroksesta. Me tehtiin pari vuotta sitten kompromissi. Etsittiin kovin omakotitaloa täältä pk-seudulta ja pari löydettiinkin. Työmatkojen pituuksien vuoksi päädyimme kuitenkin hinnaltaan samantasoiseen kantakaupungin ylimmän kerroksen päätyneliöön esteettömillä maisemilla ja isolla lasitetulla parvekkeella. Sisustus on juuri sellainen, kun kerrostaloon voi vaan omanlaisensa laittaa ja ehdittiin vaikuttaa kaikkiin pintaratkaisuihin. Minun hermoilla ei istuta tuntia-puoltatoista ruuhkassa. Mietimme sen myös niin, että se tunti molemmista päistä on aikaa, joka joko otetaan perheeltä ja annetaan perheelle. Ja rahat eivät olisi lähempiin omakotialueisiin riittäneet.

    Aina välillä se omakotitalo kuitenkin kummittelee mielessä ja etenkin se oma piha… Täältä ylimmästä kun on aina operaatio lähteä kahden lapsen kanssa pihalle. Olisi ihana, kun voisi vaan avata pihan oven ja siitä saisi sitten jokainen juosta edes-takas niin paljon kun haluaa. Ja ruoka voisi tekeytyä siinä samalla, kun oltaisiin pihalla. Nyt pitää lähteä AINA puoli tuntia ennen ruoka-aikaa sisälle.

    Vastaa
  10. Elena 20.6.2012

    Oi kuinka kaunis koti, avara ja tyylikäs!

    Itse oon asunut aina kerrostalossa ja tykännyt siitä. Haaveissa olisi oma piha, mutta en siltikään tiedä haluisinko asua esim. rivitalossa. Monikerroksiset talot taas ovat silloin kivoja jos tilaa on paljon sekä alhaalla että ylhäällä ja mieluiten niin, että makuuhuoneet ja toinen wc ylhäällä ja olo- ja ruokailutilat alhaalla :)

    Vastaa
  11. Henna 20.6.2012

    Minä asuin koko lapsuuteni 18-vuotiaaksi asti mukavassa rivitalossa, jossa oli kolme eri asuntoa ja joka oli yhdessä kerroksessa. Olihan se luksusta, että oli paljon omaa pihaa ja leikkikaverit naapurissa. Koti ei ollut yhtään moderni, mutta se oli ihana ja kodikas silti.

    19-vuotispäivän kynnyksellä muutin sitten kerrostaloon, yhteen poikaystäväni kanssa.

    Nyt me on asuttu tässä ihan kohta kaksi vuotta, ja on tää ”ihan kivaa” kun ei tarvitse huolehtia pihatöistä (okei, en minä niistä silloin kotona asuessanikaan kyllä huolehtinut…) ja huoltomies tulee auttamaan, jos joku menee rikki.

    Mutta typerintä tässä kerrostaloasumisessa on ulos lähtemisen vaikeus. Okei, mulla ei ole lapsia, joten voisin vaan heittää vaatteet niskaan ja mennä pihalle. Mutta kun ei tässä ole mitään pihaa, missä voisi oleskella. Ja tällaisella kerrostaloalueella on LIIKAA ihmisiä, inhoan sitä. (Okei, jos muuttaa 7000 asukkaan kaupungista 70 000 asukkaan kaupunkiin, niin on varmasti enemmän ihmisiä jokapuolella)

    Miinusta on myös, että tässä ei ole kivoja naapureita. Lähinnä muutamia opiskelijoita ja loput jotain työttömiä alkoholisteja. Hirveen kiva. :(

    Mun unelmataloni olisi pieni rivitalo (siis sellainen, missä on vaan muutama asunto) ja missä olisi paljon pihaa ja ihanat naapurit. Yksi kerros ehdottomasti. Eli tasan sellainen, kuin lapsuudenkotini. Tiedän kuitenkin, ettei sellainen ikinä tule toteutumaan, koska me ei milloinkaan muuteta niin pienelle paikkakunnalle, missä olisi sellaista aluetta kuin se, missä mun lapsuudenkoti oli.

    Vastaa
  12. Susse 20.6.2012

    Kiitos näistä kuvista! Suunnittelen lähes kokovalkoista sisustusta, ja nämä kuvat taas todistavat, että sellainen voi näyttää tosi kivalta. Sain myös inspiraatiota noista viidennen kuvan verhoista.

    Meille on valmistumassa kaksikerroksinen (tai no virallisesti 1,5-kerroksinen) talo. Ylös tulee makkari, wc ja toinen huone, joka alkuun toimii varmaan tv-huoneena. Alhaalla ovat keittiö-olohuone, sauna, kodinhoitohuone sekä työhuoneet. Tykkään siitä, että makkari on kaukana keittiöstä eikä ruoankäry tunkeudu sinne niin helposti (nimim. ajoittaisesta migreenistä kärsivä). Ja että yläkerta on ylipäänsä vähän niin kuin rauhoitettu lepäilyyn.

    Vastaa
  13. Emma 20.6.2012

    Ameillä on kolme kerrosta. Yläkerrassa asutaan me lapset – super hyvä juttu niin äitin ei tartte huolehtia meidän huoneitten siisteyttä joka päivä :-D keskikerroksessa on juurikin ne yhteiset tilat ja kellarikerroksessa suihku- ja saunatolat . Ainakin mun mielestä useampi kerros on pelkkä positiivinen asia!

    Vastaa
  14. Kiki 20.6.2012

    Olen asunut kerrostalossa, rivitalossa (yksi -ja kaksi kerroksisessa) ja nyt omakotitalossa. Tämänhetkinen talomme ei ole varsinaisesti kaksikerroksinen: alakerrassa keittiö-olohuone, wc ja kuusi porrasta ylempänä makkarit (3), saunaosasto, kodinhoitohuone. Kun lapset ovat pieniä on kätevää että olkkari-keittiöakseli on samaa yhteinäistä tilaa, joka korkean huonekorkeuden myötä yhdistyy ylempiin tiloihin niin että kuulen mitä lapset huoneissaan tekevät. Meillä on paljon korkeaa tilaa, arkitehtuuri on tavallisesta poikkeava. Ennen halusin tätä mutta nyt lasten myötä tiedän ettei voida asua tässä enää sitten kun ovat vanhempia. Nimittäin täällä ei ole omaa rauhaa. Nykyaikaisuus, suuri huonekorkeus ja tilat ilman ovia kostautuvat juuri siinä että silloin kun rauhaa haluaisi sitä ei löydä. Vaikka tosiaan kätevääkin vahtimisen kannalta kun lapset vielä ihan pieniä. Jos joskus hankitaan talo niin se voisi olla joko perinteisesti kaksikerroksinen, jolloin jokaisella oma rauhallinen huone yläkerrassa ja yhteiset tilat alhaalla tai sitten yksikerroksinen L-muotoinen talo, jossa jaetaan tilat selkeästi niin että jokaiselle tulisi oma huone=oma rauha sitä halutessaan. Veikkaampa että kaksikerroksiseen tämä on helpointa järjestää. En ole kokenut (rivarissa jossa meillä oli 2-kerrosta) tavaroiden olevan mitenkään väärissä paikoissa tai mitään ravaamista, koin sen selkeäksi pikemminkin. Sitäpaitsi tehokasta arkiliikuntaa kun ravaa portaita ;)

    Muutenkin panostaisin eniten toimivuuteen. Tässä talossa panostettiin niin paljon kauneuteen, sen varjolla kyllä tingititiin jossain kohdin toimivuudesta. Jos nyt rakennettaisiin niin meille tulisi suuri kodinhoitohuone, yläkerrasta tulisi sinne pyykkikuilu. Toimivuudesta ei tingittäisi missään kohtaa.

    Vastaa
  15. sini 20.6.2012

    Ihanalta näyttää tuo Fannin koti :-) Itse haluaisin kaksi kerrosta, niin että ylhäällä olisi makuuhuoneet ja ehkä toinen kylppäri. Alhaalla voisi touhuta rauhassa vaikka osa perheestä nukkuisikin yläkerrassa.

    Muistelisin että olet kosmetologi? Mitä mieltä olet Mary Cohr sarjasta? Kävin kasvohoidossa jossa minulle laitettiin tuon sarjan herkän ihon tuotteita ja sain lisäksi näytteitä mukaan ja vaikuttaa hyvältä :-) mietinkin ostamista..

    Vastaa
  16. Maiju 20.6.2012

    Teininä asuin omakotitalossa, jossa oli yhden asuinkerroksen lisäksi kellarikerroksessa sauna, takkahuone ja mun huone. Alakerta oli tavallista huonekorkeutta matalammat ja osittain maan alla. Ikkunat mun huoneessa oli katon rajassa ja niistä pääs näppärästi illalla ja yöllä omin luvin naapurin pojan luo… :D Oli ihana oma rauha, mulla ja vanhemmilla.

    Nyt asun kaksikerroksisessa rivitalossa puolitoistavuotiaan lapsen ja miehen kanssa. Alakerrassa on keittiö ja olkkari, ylhäällä makkarit, työhuone ja pesutilat. Vessoja on tietysti molemmissa kerroksissa. Mun mielestä kahessa kerroksessa asuminen on hyvä juttu. Päivisin oleillaan alhaalla eikä ole niin justiinsa, onko sängyt pedattu. Vieraat ei lähestulkoon koskaan käy ylhäällä. Iltasin sitten pienen käytyä nukkumaan, voi alakerrassa kolistella ja elää normaaliin tapaan.

    Se pikkuvauva-aika, kun pientä pitää kantaa ylös alas, menee kuitenkin tosi äkkiä. Ja ainakin lapset oppii kulkemaan portaissa. :)

    Vastaa
  17. Elina 20.6.2012

    Mä haluan asua kakskerroksisessa talossa!! Oon aina asunu vaan yhdessä kerroksessa.. Nuorena perheeseen kuului 5 hlöä, joten yks kerros tuntu olevan liian vähän. Vaikka isosisko jossain vaiheessa muuttikin pois kotoa, niin silti oli vielä liikaa porukkaa yhteen kerrokseen. Aina joku toinen oli jossain. Toisella kerroksella porukkaa ois saanu vähän jaettua.

    Toi talo näyttää ihan mielettömän upeelta (:

    Vastaa
  18. maikki 20.6.2012

    Asun Helsingin keskustan tuntumassa kolmiossa. Talomme on puiston laidalla ja ihanalla alueella ja olemme viihtynyt tällä alueella jo kahdeksan vuotta. Nyt ensimmäistä kertaa ikinä minusta on kuitenkin ruvennut tuntumaan siltä, että voisin muuttaa johonkin, jossa olisi omaa pihaa ja enemmän tilaa ympärillä. Tykkään nykyisessä asunnossamme siitä, että asunto ei ole kovinkaan iso, joten siivoamisessa ei mene kauaa ja mitään pihatöitä ei ole pakko tehdä. Kuitenkin ikuinen haaveeni on ollut asua meren tai järven rannalla omakotitalossa. Nyt alkaa tuntua siltä, että tuota haavetta voisi pikku hiljaa (vuoden parin sisään) ruveta edistämään. On kyllä ihanaa kun Stockmannille pääsee vartissa ja kun kaveri soittaa, että pääsisitkö Kaivariin jätksille niin voi tokaista olevansa siellä 20 minuutissa. :) Mutta lapset alkavat tulla ajankohtaisiksi ja haaveilen siitä, että ne saisivat nukkua päiväunia omenapuun varjossa ja hyppiä trampoliinilla omalla pihalla. Ja menossa mukana olisi tietysti koirat, jotka varmasti ratkeisivat riemusta kun saisivat oman pihan!!

    Kerro Maj sinäkin meille omista unelmistasi. :)

    Vastaa
  19. aana 20.6.2012

    Asun kolmikerroksisessa kodissa yhdessä mun miehen ja parin kisun kanssa ja tässä sulla + ja – listaa:

    + jos on kiire siivota koti vierailta, alimpaan kerrokseen voi heittää kaiken ”ylimääräisen kaman”

    + saa ”eri tavalla” omaa rauhaa toiselta eri kerroksissa

    + persoonallinen koti

    + jokainen kerros on omanlaisensa

    + rappuset ovat hyvää hyötyliikuntaa :D

    + siivoamisen voi jakaa eri päiville ja eri kerroksiin

    + kissat tykkää

    – imuroiminen on raivoa, imurin raahaaminen eri kerrosten välillä ja töpselipaikan vaihtaminen…

    – koti ei tunnu niin isolta, kun se ei ole yhdessä tasossa

    – tavarat aina väärässä kerroksessa

    – kerrosten välillä ei ole ovia, joten äänet kantautuvat rappusten kautta ylimmästä alimpaankin…ja tulipalon sattuessa tulen raajaaminen mahdotonta (mietin tätä kauhuskenaariota välillä..)

    – lasten kanssa olisi tosi hankalaa

    – juhlissa ihmiset jakautuu eri kerroksiin…

    Tämmösiä tuli mieleen, kun tästä muutetaan, haluan ehdottomasti yhteen tasoon :D

    Vastaa
  20. Jenksbar 20.6.2012

    Me ostettiin miehen kanssa vuoden alussa rivitalo-osake. Tämä on kaksikerroksinen, alakerrassa yhteiset tilat ja yläkerrassa makuuhuoneet. Silloin sitä ajatteli, että vähän siistiä, voi kun on ihana kun on kahdessa kerroksessa asuintilat. Mutta enää en niin ajattele.

    Ensinäkin, kun silloin vielä oli pieni lapsi, joka joi maitoa vielä öisin, oli ärsyttävää lähteä hakemaan sitä maitoa alhaalta keittiöstä ja lämmittämään sitä. Mietittiin jo, että hommataanko mikro ja minijääkaappi ylös vaatehuoneeseen.. :D No joo, ei hommattu. :P Loppuksi opetettiin poika juomaan lämmittämätöntä maitoa, niin ei tarvinnut lähteä alakertaan enään, kun sai aina uuden tetran kaataa pulloon.

    Sit mua ärsyttää, kun alakerras ja yläkerras molemmissa pitää olla omat lelunsa, kun ei niitä jaksa koko ajan rehata edes takaisin. Olis niin helppoa jos niitä saisi pitää yhdes ja samas paikas.

    Se imurin rehaaminen edestakasin on niin syvältä.

    Meillä on pyykkikone alakerras, nii pitäis aina jaksaa tuoda puhtaat pyykit ylös kaappeihin. Pariki päivää voi pyykkipino notkua rappusten alapäässä ja se kasvaa koko ajan lisää. :D

    Lisäksi mulla on nyt huono äiti-fiilis, kun poika on nyt 9kuukautinen ja liikkuu jo lujaa, niin en oo saanu aikaseks vieläkään hommattua turvaportteja rappusten ylä- ja alapäihin. :S Onneks vielä ei oo sattunu vahinkoja! Mut ehkä mä tästä nyt rohkaistun ja hommaan ne portit. :P Muutenkin se on raskasta pientä lasta kantaa monet kerrat päivässä edestakasin rappusia.

    Meille tulee pian Tepon näkönen koira ja en tiedä mitä huonoja puolia löytää sitten lisää. Saas nähdä..

    Tässä nyt oli mun mielipiteitä ja käytännönkokemuksia. Oon sen päättänyt, että kun ruvetaan rakentamaan omaa taloa niin sen täytyy olla yksitasoinen!

    Vastaa
  21. Mama D 21.6.2012

    Englannissa noita yksikerroksisia omakotitaloja ei paljon loydy ja jos loytyy ne on kalliita. Paaasiasshan taalla asutaan kakskerroksisissa ”rivareissa”. Itse toisaalta tykkaan, etta on kaksi kerrosta – alakerta on tila jossa viihdytetaan viereita ja ylakerta on vain meidan – ja ei aina tarvii niin huolehtia jos se onkin vahan sotkuinen. Lapsen kanssa se on hankalaa, koska joudun usein itse meneman myos ylakertaan kun lapsi haluaa leikkia oman huoneensa leluilla (olohuoneessa on yksi nurkka taynna leluja). Vanhempani Suomessa asuvat yksikerroksisessa omakotitalossa ja siella lapsellani on paljon enemman lattiatilaa ajella potkumopolla, mita taalla. kun neliot on kahdessa kerroksessa. Eli itse siis varmaan tykkaan kahdessa kerroksessa asumisesta, lapseni saattaa olla eri mielta :)

    Vastaa
  22. Soffe 21.6.2012

    Mä asun vuokralla poikaystävän kanssa kaksiossa (jonka tosin hänen perheensä omistaa), jossa on remonttia kaipaava wc ja keittiö. Meillä ei ole edes omaa suihkua, vaan toisesta kerroksesta pitää mennä kellarikerrokseen suihkuun. :D Se on välillä rasittavaa ja talvella käytävä on jäätävä, mutta hyvänä puolena on sitten taas se, että se kellarin suihku on suuuuuri. :D Välillä ärsyttävä piirre on alakerrassa asuvat appivanhemmat. He ovat rakkaita, mutta tarvitsevat apua juuri väärällä hetkellä ja haluavat tulla meidän koneelle juuri väärään aikaan, ainakin parisuhteen kannalta… :D Mä en ikinä kuvitellut että asuisin tällaisessa asunnossa ja näin, mutta tästä rakkaampaa ei voisi olla! :D

    Vastaa
  23. Muussamaassa 22.6.2012

    Me asutaan 2&4v poikien kanssa kolmekerroksisessa Talossa. Tällä hetkellä kun lapset on vielä näin pieniä niin on tosi rankkaa tuo Lelujen joka Paikassa oleminen.. Alhaalla on Kellari ja tyohuone& hobbyraum, kodinhoitohuone. Jos Teen toita on Pojat Mukana alhaalla kellarissa, siellã on Siis pakko Olla heille ajanvietettä. Keskellä on keittio,Olkkari, eteiset ja Wintergarten ja kylppari. Ylhaalla 4 Makkaria ja kylppari.

    Lelut kulkeutuu joka Paikkaan, rappuja tuntuu Olevan Miljoona siivottavana…raput on aina Täynnä Leluja Tai vaatteita joka on Menossa ylös Tai alas… Vaikka kuin kasvattaisi lapset raivaamaan jälkensä ja yrittää Haalia ympärilleen Mahd vähän Tavaraa niin kyllä sitä on aina väärässä Paikassa!! Nyt asuisen mielelläni yhdessä kerroksessa ja Pojat vois leikkiä omissa huoneissaan Eikä olkkarissa ois pakko Olla leikkinurkkausta… Imuri joka kerroksessa ois luksusta!

    Vastaa
  24. Anni 23.6.2012

    Ethän sattuisi tietämään, että minkä niminen ja kenen talomalli tuo Fannin talo on? Kiinnostaa itseäni, koska aiemmin asuin täysin samanmallisessa, kolmikerroksisessa talossa :) lapsena rakastin sitä että meidän kodissamme oli kolme kerrosta ja sai vapaasti temmeltää missä halusi :)

    Vastaa
  25. Toffee 26.6.2012

    Heippa Maj,

    tiedätkö, mitä mallistoa/merkkiä talon portaikko on?

    Vastaa
    • Minna 3.8.2012

      Minuakin kiinnostaisi uon portaikon valmistaja. Kaunis portaikko ja kaunis asunto. Tuolla mieli lepää.

      Vastaa
  26. Mintunlehti 24.10.2015

    Moikka,
    Upeat portaat, tiedätkö kuka on valmistaja?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *