Kotiäitien toimenkuvaan taitaa kuulua valittaminen. Itsekin sorrun sellaiseen päivittelyyn ”välillä”… Toisinaan taas havahdun siihen, kuinka mielettömän onnellinen minä satun olemaan. Onnellisuus tulee niistä pienistä hetkistä, niistä kaikista arkisimmista yleensä. Rakkaus on mun mielestä vilpitön tunne toisen onnellisuudesta. Onni on se mitä me kaikki tässä elämässä tavoittelemme, tavalla tai toisella.  Me kaikki tulemme varmasti vähän erilaisista asioista onnellisiksi. Ihminen ei voi olla koko ajan täysin onnellinen ja ns. elää unelmaansa, koska eihän se tuntuisi miltään. Täytyy olla niitä huonoja hetkiä, että huomaa ne paremmat hetket. ”Onnellinen on hän, joka osaa iloita yksinkertaisista asioista” – ihan kuten lapset.

 

Silloin kun kovasti suunnitellaan jotain ja pitäisi olla tosi hauskaa, niin paineet ja odotukset voivat pilata koko homman. Spontaanit teothan ne vaan on usein niitä kaikista parhaimpia eli onnellisimpia juttuja.

 

Miten onnelliseksi tullaan? Onni ei kai tule etsimällä… Voiko onnen löytää? Olen Aristoteleen kanssa osittain samaa mieltä siitä, että onnellisuus on elämän päämäärä, ja niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvyyteen hyvät teot seuraavat itsestään tästä kamppailusta, tehden yksilöstä hyveellisen ja siten onnellisen.

 

Mulle onni on lapset. Perhe. Ystävät. On se vaan niin, että onnellisuus on tavoiteltavin mielentila. Joskus siinä voisi vaan kelluskella, tuoksutella, haistella ja olla vaan. Onnellinen. Vähän niinkuin vastarakastunut? psykologi David Myersin mukaan onnellisuus on läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää. Life is goooood.

 

Tätä kuvaa ottessani tiedostin olevani onnellinen, niin että oikein itketti. Oli kesäyö. Autolla huristeltiin, lapset nukkuvat takapenkillä, radio soi hiljaa, olin paljain varpain. Toiveikkaana ja onnellisena, mietiskellen tulevaisuutta. Haluaisitko kertoa, että oletko sinä onnellinen? Koska viimeksi tunsit itsesi onnelliseksi? Miksi? Oletko onnellisempi, jos oikein ajattelet tilannettasi ja tiedostat sen?

Huh, soutelenkohan taas vähän turhan syvillä vesillä….

 

-Maj

 

ps. Avioliiton onnea lisäävään vaikutuksen ohella kotiäitien on todettu olevan työssä käyviä onnellisempia ;)

0 Comments

  1. Natalia 16.8.2012

    awww olipas söpöjä kuvia ja hyvä teksti. on sun blogi vaan niin mun lemppari, että siitä vaan tulee hyvälle mielelle! tänks kun jaksat päivittää ahkeraan

    Vastaa
    • Maj 16.8.2012

      thänks to juu :)

      Vastaa
  2. Henna 16.8.2012

    Siis huh mä jotenkin säikähdin kun näin sun postauksesi tästä aiheesta! :D Juuri kun olin sulkenut oman blogini valmiin tekstin jossa käsittelin hieman samaa aihetta (tosin vähän kevyemmin), eteeni lävähti tämä nätti postauksesi. Hassua! Näin me äidit sitten kai vain ajatellaan :D

    Vastaa
    • Maj 16.8.2012

      Kai se mieli on vielä joksenkin herkkä tästä kaikesta myllerryksestä ja uudesta elämästä, joten siksi aina välillä löytää itsensä pohdiskelemassa syntyjä syviä. Mutta joo, samoissa fiiliksissä :)

      Vastaa
  3. Meri 16.8.2012

    Onni on just sitä, että hoksaa olla onnellinen niistä asioista havaitsee ympärillään. Ennen ku mulla oli lapsia ni saatoin tulla tosi onnelliseks erilaisten ihmisten kattelemisesta kaupungilla kauniina syyspäivänä. Tottakai vieläki semmosesta, mutta nyt ne hetket on siirtyny hiekkalaatikolle :P

    Fanitan täysillä tota PS-tekstiä! <3 Oon HIRMUSEN onnellinen äitiyslomalla, poissa töistä. Ah autuutta! Saa olla joka päivä omien lasten kanssa, nähdä kun ne kehittyy. Todistaa niiden touhuja. Hoitaa ja rakastaa niitä. Huolehtia niistä. Yks tavattoman onnellinen hetki oli tällä viikolla, kun mun 1,5v asetteli oikeen keskittyneenä Dublo-ukkelia auton kyytiin…istu ihan hiljaa ja ähersi, se oli jotenki niin liikuttavaa ja onnellista katottavaa. Mun-lapsi-oppii oli se tunne <3

    PS Oon huomannu, että suurin onnellisuuden kadottaja on väsymys ja toisten ihmisten kadehtiminen.

    Vastaa
    • Maj 16.8.2012

      Niin samaa mieltä ton PS:n kanssa :P

      Vastaa
  4. kalamuija 16.8.2012

    Niin ei onni taida tulla etsien, mutta kylla siihen voi vaikuttaa. Asenteella ja rohkeudella:)

    Viimeksi tanaan tajusin etta olen onnellinen. Oltiin retkella koko perhe, ulkona raittiissa ilmassa, eika kukaan kiukutellut vaan kaikki viihtyivat:) Usein toi onnellisuusfiilis tulee juuri hetkissa kun on rauhallista ja hiljaista niin kuin sinulla tuota kuvaa ottaessasi:)

    Allekirjoitan tuon, ettæ avioliitto ja aitiysloma lisaavat onnen tunnetta:)

    Vastaa
    • Maj 16.8.2012

      mutta eipä sinkkuelämä ja työssä käyminenkään välttämättä sulje onnellisuutta pois :)

      Vastaa
      • sinna-riikka 17.8.2012

        onni ei tule etsien, vaan eläen :) tänään olin onnellinen kun töiden jälkeen katselin upeaa auringon laskua, jonka takaa näkyi tori ja satama. Seisoin keskellä kävelykatua, ihmisvilinässä pysähtyneenä ja ajatellessani, että kuinka kaunis maailma osaa olla kunhan sitä pysähtyy välillä katsomaan :)

        Vastaa
  5. inkku 16.8.2012

    Ihanaa tekstiä. Iän myötä muistelot omista lapsista kun he olivat pieniä saa mummun aivan onnesta sykkyrälle:-)

    Vastaa
    • Maj 16.8.2012

      Voi sykkyrä <3

      Vastaa
  6. Susanna 16.8.2012

    Voi että miten ihana postaus! Oon mietiskellyt paljon onnellisuutta viime aikoina itekin, koska just nyt tunnen itteni usein niin onnelliseks että oikeesti itkettää. Viimeks tunsin ittenni todella onnelliseks viime viikolla, kun oltiin poikaystävän ja kavereiden kanssa kalastamassa. Mitään kalaahan ei tietenkään saatu, mut istuttiin vaan hiljaa mattolaiturilla ja tuijoteltiin kaunista auringonlaskua. Siinä hetkessä jotenkin tajus, että mulla on elämässäni kaikki asiat ihan täydellisesti, on unelmien opiskelupaikka, ihana perhe, kaverit ja poikaystävä, ihana oma koti ja ihana osa-aikatyö. On aika siistiä tajuta 22-vuotiaana, että elämässä on kaikki mistä on aina unelmoinu :) No menipä syvälliseks, pahoittelut siitä. Mut tulin tosi hyvälle tuulelle tästä postauksesta, ja muutenkin sun blogis on aivan ihana joten kiitos siitä! Ehkä itekin joskus saan olla vielä kotiäiti :) Sitä odotellessa keskityn näihin pieniin asioihin jotka nyt on hyvin.

    Vastaa
    • Maj 16.8.2012

      Ihana <3 Kantsii aina välillä vähän pysähtyä funtsimaan juttuja, niin hoksaa, että hyvinhän tässä pyyhkii, vai mitä?

      Vastaa
  7. SM 16.8.2012

    Aina välillä on väkisinkin alamäkiä mutta kyllä se onnellisuus sieltä nousee pintaan aina vaan uudelleen – ennemmin tai myöhemmin. Joskus on ihana katsoa taaksepäin, tajuta mistä kaikesta onkaan selvinnyt ja kuinka onnelliseksi on taas tullut.

    Yleensä itsellä nousee onnellisuuden hymy naamalle ja tippa linssiin ihan arkisissa tilanteissa, ja sitten tietty tosi spesiaaleissa juhlatilanteissa myös. En tiedä oonko muuten vaan herkkis tapaus, mutta usein saatan vaikka kesken työpäivän tajuta olevani tosi onnekas ja että oikeestaan kaikki on tosi hyvin. Mut tekee onnelliseksi vuorovaikutus luonnon tai muiden ihmisten kanssa, silloin olen itsekin parhaimmillani ja levitän onnea eteenpäin.

    Mutta niitä huonoja hetkiä ja vaikeita päiviä tarvitaan, ne vaan kasvattaa ja tekee hyvistä päivistä vaan entistä parempia. :)

    Vastaa
    • Maj 16.8.2012

      Niin se on :)

      Vastaa
  8. Juttis 16.8.2012

    Ei ainakaan tämän lapsettomuudesta kärsivän luona.. Tiedän, että minun tulisi olla onnellinen, elämässäni kaikki muut asiat on hyvin. Minun tulisi juuri nyt nauttia elämästäni, koska se on tässä ja nyt. Elämäni ei tule olemaan yhtään mageempaa ”sitku”.. Onneksi edes tunnistan tunteeni enkä anna läheisteni kärsiä lapsikateellisuudesta. Enkä minä tietenkään muiden vauvoja halua, vaan sen minun ja mieheni pienokaisen. Hän ei vain vielä ole valmis tulemaan meille. Mutta me odotamme kyllä. Voi kumpa meitäkin siunattaisiin lapsilla, että onni voisi asua meissä. Että onni ei olisi vain välillä käymässä..

    Vastaa
    • Maj 16.8.2012

      Oon tosi pahoillani. Toivon, että teidän odotus vielä palkitaan <3

      Vastaa
    • Mama D 16.8.2012

      Sori, mutta tahan on ihan pakko kommentoida ihan sen takia kun olen itse ollut samassa tilanteessa – keskenmenoja tuli, mutta lasta ei. Vaikka nyt olenkin aiti, niin muistan kylla viela, kuinka kivuliasta se lapseton aika oli. Sillon tuntu, etta oli niin yksin. Vaikka silta varmaan tuntuukin, niin elaman onni ei ole pelkastaan omissa lapsissa. Onni asuu sinussa ja miehessasi jo nyt. Olet onnekas, etta olet loytanyt vierellesi jonkun, jonka rinnalla kulkea. Sun elama on juuri talla hetkella hyvaa. Nyt kun itse mietin aikaa ennen lasta, niin muistaa, etta se todella oli hyvaa aikaa monellakin tavalla (sai ainakin nukuttua enemman).

      Ei kannata haudata niitakaan ”lapsikateellisia” tunteita. Sinulla on oikeus niihin.

      Toivon sinulle paljon voimia ja toivottavasti pystyt nauttimaan elamasta just ja nyt. Toivon, etta sinulle suodaan pienokainen :)

      Vastaa
      • Juttis 22.8.2012

        Niin ihania lohtusanoja, että tirautin kunnon itkut <3 Kiitos.

        Vastaa
  9. Nipsu 16.8.2012

    Olipas aivan ihana postaus! Väkisinkin tuli hymy huulille. :) Ihana, kun jaksat päivittää blogia päivittäin, tiedän kotiäitinä, et hommaa riittää muutenkin. Mietin tuossa yksi sadepäivä, kun kaikki vähän ahdisti, että miten onnellinen sitä onkaan, on perhe ympärillä, kaksi ihanaa, tervettä lasta, koti ja läheoset, ystävät, vaikka niitä ei kymmeniä olekaan, siis niitä HYVIÄ ystäviä. Pitää olla kiitollinen, siitä mitä on, eikä aina haikailla sen puuttuvan perään. Olla onnellinen siitä, mitä on. :)

    Vastaa
    • Maj 16.8.2012

      Oon onnekas, kun saan kirjoittaa tätä blogia ja jakaa näitä höpsöjä juttujani teidän kanssa :)

      Vastaa
  10. Mama D 16.8.2012

    Hyvaa tekstia ja kauniita kuvia. Itse olen onnellisin kun saan olla kotona mieheni ja poikani kanssa. Tehda kotitoita, kokata ja nahda, kuinka elamani miehilla on hyva olla. Olen huomannut, etta onnellisuutta ei kuitenkaan kannata sen kummemin tavoitella tai varsinkaan odottaa. Hetkessa on parhainta elaa ja nauttia just siita. Hyvaksya se, etta kaikki menee ohi – niin hyva ja paha (taa on tata Mindfulness liiketta. En tieda, onko se viela Suomeen rantautunut. Englannissa se on aika muotihommaa talla hetkella)

    Vastaa
  11. Marya 17.8.2012

    Ai jukra mikä postaus :) Just näiden elämänmakuisten juttujen takia sun blogi on ihan ykkönen.

    Vastaa
  12. voihh 17.8.2012

    Ihanan muhkea pylly ! :)

    Vastaa
  13. jennakaroliina 17.8.2012

    Onni on just sitä ihanaa arkea :) ja ihan oikeessa oot että onni ei tuu ettimällä. se koostuu just noista elämän ja arjen pikku jutuista ja ihmisistä :)

    http://jk-jennnn.blogspot.fi

    Vastaa
  14. laalia 17.8.2012

    Mie olen nyt kyllä hieman eri mieltä tuosta onnellisuuskäsitteestä

    että musta onnellisuus ei suinkaan ole päämäärä, asia jota voi ajatella että ”sitten kun mulla on koti/perhe/auto/ymym. Mä olen onnellinen”. Musta onni on kyky pysähtyä, olla läsnä ja just tässä hetkessä, se on sitä että ymmärtää olla kiitollinen niistä pienistäkin jutuista, ja etenkin semmosista, joista tulee ajan mittaan itsestäänselvyyksiä.

    ”Monet ihmiset jäävät onnesta osattomiksi: eivät siksi, etteivätkö he löytäisi sitä, vaan siksi, etteivät he pysähdy nauttimaan siitä” -William Feather

    Vastaa
    • Tiinanen 17.8.2012

      Thomas la Mance toteaa:

      ”Elämä on sitä, joka meille tapahtuu koko ajan sillä aikaa, kun teemme muita suunnitelmia.”

      Olen samaa mieltä Laalian kanssa, että meillä on tapana ehdollistaa onnellisuutemme, juuri tällä ”olen onnellinen sitten kun”-ajattelulla, joka vain pahimmassa tapauksessa tekee onnettomammaksi, kun niitä asioita ei sitten saavutettakkaan. Meidän pitäisi osata pysähtyä katselemaan elämäämme juuri nyt ja opetella näkemään asiat, jotka tuottavat meille iloa ja onnellisuutta nyt. Se on vaikeampaa kuin miltä kuulostaa.

      Vastaa
      • Elmeri 17.8.2012

        Tää on niin totta!

        Vastaa
  15. inw 17.8.2012

    itse koen, että onni ja onnellisuus asuu jokaisessa ihmisessä. se ei ole mikään ulkoinen voima tai hyve, jota tulee tavoitella, vaan se tulee etsiä itsestään.

    ja kyllä, olen onnellinen.

    Vastaa
  16. Elina 17.8.2012

    Ihan samoja asioita olen miettinyt itsekin viime aikoina. Jotenkin kaikki on elämässä tällä hetkellä niin hyvin, kaikki palaset loksahdelleet paikoilleen ja monet unelmat toteutuneet. Sitä ihan pysähtyy ja tajuaa, että tässä on hetkessä on kaikki mitä tarvitsen, kaikki on kunnossa. On oma suloinen lapsi, juuri minulle paras mies, on hyvä työpaikka ja oma koti, omat vanhemmat vielä suht terveitä ja mukana meidän elämässä… Jotenkin sitä alkaa ihan pelätä, että eihän tämä voi loputtomiin jatkua, suruja tulee vielä eteen… Mutta niinhän se menee, eikä tämän päivän onni ole huomiselta pois, pitää vaan muistaa elää hetkessä.

    Vastaa
  17. Katri 17.8.2012

    Ihana postaus :) Tulin niin hyvälle tuulelle.

    Sun blogi on kyllä ihana, kun ei ole päivästä toiseen vaan pelkkää pinnallista hölynpölyä, vaikka ei niissäkään mitään vikaa ole, mutta mukava lukea muutakin.

    Mukavat imetyshormoonit varmaan hoitaa osansa, mutta itsellä tulee vähän väliä onnellisuus-itku-kohtauksia, elämässäni on asiat hyvin, mulla on ihana perhe, ystävät ja sukulaiset. Toki parannettavaa löytyy, joillakin elämänosa-alueilla, jos alkaa miettimään ja liikaa pähkäilemään, mutta ei se onneksi tätä onnellisuutta estä, asia kerrallaan, ehtiihän noita asioita murehtia, kun niiden aika on :)

    Vastaa
  18. üna 17.8.2012

    Voi. En olisi uskonut vähän aikaa sitten, että kuin onnellinen _oikeasti_ olen. Moni ikäiseni hakee vielä itseään, etsii opiskelupaikkaa/koulua, mutta minä olen viihtynyt töissä jo kaksi vuotta, saanut vakipaikan, ja olen 20v. Oma, ihana mies, ja vuosi sitten tehtiin elämämme järkevin sijoitus ja ostettiin rivarikämppä. Elämä on ihan mahtavaa kunhan se vaan hoksaa :) <3

    Vastaa
  19. üna 17.8.2012

    … Ja joskus huomaan kadehtivani ihmisiä, joilla on merkkilaukkuja yms, mutta onni ei kyllä ole merkkilaukuista/kalliista vaatteista kiinni! aamen :)

    Vastaa
  20. jjtta 17.8.2012

    ompas ihania kuvia:) energiaa koko perheelle ja kaikille muillekkin täältä; http://ekorut.blogspot.fi/?view=classic

    Vastaa
  21. Minni 17.8.2012

    Mä oon vasta ihan viime aikoina tajunnut, että onni löytyy pienistä hetkistä eikä oo aina kiinni jossain mielettömän isoissa päämäärissä, jotka saavuttamalla voi vasta olla onnellinen. Onnea on ystävän kanssa nauraminen, kaunis kesäilta, kummitytön saaminen syliin, hyvä ruoka ja kaikki ne ihanat synttärionnittelut, joita muutama päivä sitten sain läheisiltä. Toivon, että joku päivä mun onnellisuuteen kuuluu ihana mies ja lapsia, mutta niitä odotellessa onnea on just tämä hetki <3

    Ihana postau taas Maj, tää blogi tuo aina hyvän mielen mulle! Kivaa viikonloppua sulle ja koko perheelle! :)

    Vastaa
  22. caisha 17.8.2012

    Olen onnellinen. Varsinkin tänä vuonna asiat on pikku hiljaa loksahdelleet oikeille paikoilleen ja välillä ihan pelottaa kun kaikki asiat menee toivomallaan tavalla. Lapsen saannin jälkeen olen oppinut olemaan pienistäkin asioista onnellinen, on kuin elämä olisi saanut merkityksen äidiksi tullessa.

    Vastaa
  23. e 17.8.2012

    Onnellisimmillani koen olevani silloin kun olen jossain luonnon keskellä ja joka puolella on hiljaista ja pysähtyy vain olemaan. Esimerkiksi mökillä kun olet ottanut kovat löylyt ja menet jäähyttelemään, aukaiset yhden saunaoluen ja istut terassille. Taivas on alkanut jo punertaa, järvellä käy vain pieni liplatus, eikä kuulu kuin satunnaisia lintujen ääniä :) Ja tietysti oma rakas istuu vierellä ja nauttii hetkestä myös, jaettu ilo :)

    Vastaa
  24. Elena 17.8.2012

    Ihanasti kirjoitettu! Ihanimpia hetkiä ovat juuri ne kun arjen hulinassa tajuaa oman onnensa ja kokee onnellisuuden tunteen. Olet oikeessa siinä, koko aikaa ei voi olla onnellinen, se ei tosiaan tuntuisi miltään ja sen koko tarkoitus vaan katoaisi :)

    Vastaa
  25. Johanna 17.8.2012

    Voin helposti sanoa, että tunnen tällä hetkellä suurempaa iloa ja onnea kuin koskaan aiemmin elämässä. Mahassani myllertää meidän esikoinen ja häntä on niin kauan toivottu ja odottettu, että tämä onni on aivan käsittämätöntä! Viime kesänä olin surun murtama, kun saimme keskenmenon mutta tämä uusi odotus on parantanut vanhat haavat! Nyt vasta alan ymmärtämään miten lapsen tuoma onni on aivan omaa luokkaansa, tunnen niin suurta rakkautta jo tässä vaiheessa kun lapsi on vielä mahassani ja harjoittelee potkunyrkkeilyä äidin masun kanssa! :)

    Vastaa
  26. Jonna 17.8.2012

    No, mä olen avoliitossa, töissä käyvä perheen äiti joka on hyvin väsynyt ja kateellinen naapurin loistavista lastenhoitajista…

    Mutta, mun onni on näissä: pienet jälkiunet aamulla kun koululaiset koulussa ja pienet päiväkodissa. Mies oli vaihtanut maidonvaahdottajaan uuden patterin, jättimaitokahvin vaahto oli loistava ja jäi ylähuulen päälle. Töissä kivaa porukkaa jonka kanssa ajoittain rankkakin työ sujuu. Kotiin tullessa vastassa on akselinsa ympäri villinä onnesta pyörivä karvapallo, tyynyn alla lapsen tekemä piirustus jossa äiti on prinsessa.

    Eli pienistä asioista koitan onneni koota, ja pienistä pisaroista, tiedäthän :) Kiitos Maj ihanasta elämänmakuisesta blogistasi!

    Vastaa
  27. Missy 17.8.2012

    Ihan teksti sinulta :) Tässä oma listani…

    Olen mahdottoman onnellinen tällä hetkellä, rakas poikaystäväni ilmoitti, että muutamme yhteen. Tätä olen odottanut kuin kuuta nousevaa, olen onnellinen siitä, että voin oikeasti nyt suunnitella yhteistä tulevaisuutta ja kaikkia ihania asioita. Olen onnellinen hyvästä työpaikasta, joka tupsahti eteeni 5vuoden surkeiden paikkojen jälkeen. Ihanat työkaverit kruunaavat tämän. Olen onnellinen perheestäni ja siitä, että näin aikuisella iällä näkee vanhempansa hiukan erilaisemmin. Olen onnellinen lemmikeistäni, niiltä saa sitä pyyteetöntä rakkautta, jos elämä potkii päähän tai muuten surettaa. Olen onnellinen onnistumisesta laihdutuksessa.. Asiat ovat siis mallillaan, vuosi sitten en olisi uskonut saavani tällaista onnellisuutta käsiini. :)

    Vastaa
  28. Omenainen 17.8.2012

    Kiitos Maj kauniista ja puhuttelevasta tekstistä. Sain paljon ajattelemisen aihetta. :)

    Kysyit, että olenko onnellisempi kun tiedostan tilanteen. Ainakin tiedostamalla sen jään ajattelemaan asiaa ja puntaroimaan, että mitkä seikat elämässäni ovat onnellisuuden aiheita. Toisin sanoen, paperilla minulla on kaikki ainekset onnellisuuteen. Rakkaat vanhemmat, sisarukset ja ystävät, katto pään päällä ja palkka joka kattaa elämiseni. Mutta toisaalta sielun palo on suurempiin haasteisiin ja kauemmas. Onnellisuuden aiheet ovat, mutta tässä vaiheessa elämää tuntuu että se ei riitä. Ehkä itsekästä, mutta eikös se välillä ole ihan sallittua. :) Sitä sanotaan, että pitäisi olla onnellinen siihen mitä on ja elää hetkessä. Näin olen itsekin ajatellut ja olen kyllä ihan iloinen nainen, mutta ajatteluni on tainnut hieman muuttua viime aikoina. En tavoittele kuuta taivaalta, vaan hieman uusia haasteita. Onko se liikaa tavoiteltu? Ei, jos minulta kysytään :)

    Vastaa
  29. Laura H 17.8.2012

    Olipa ihana postaus!

    Vaikka elämässä on vaikeitakin asioita, niin kyllä se onni aina jostain pienistä arkisista asioista tulee.

    Olin erittäin onnellinen viimeksi toissa iltana. Olin väsynyt, mutta kävin juoksemassa. Juoksun jälkeen olikin kiva fiilis. Kävin rivitalon yhteisistä viinimarja puskista keräämässä naposteltavaksi mustaherukoita. Silloin tuli vain erittäin onnellinen olo, että pystyn nauttimaan pienistä asioista. Sen jälkeen istumaan takapihalle kynttilän valoon, tee kuppi käteen ja pientä iltapalaa. Olin silloin maailman onnellisin.

    Onni lähtee sisältäpäin!

    Vastaa
  30. maknu 17.8.2012

    Vähän aiheen vierestä, mikä tuo teidän päiväpeitto on? :-)

    Vastaa
  31. E 17.8.2012

    Minusta onnellisuus on elämäntapa. Vaikeuksia kohtaamme kaikki mutta on itsestä kiinni miten ne ottaa.

    Vastaa
  32. E 17.8.2012

    http://blog.jennyhenriksson.com/

    Pakko suositella tätä blogia, joka pureutuu mahtavasti juuri mm.onnellisuuteen.

    Vastaa
  33. pienisisko 17.8.2012

    Ihana teksti. Melkein käsinkosketeltava tuo onnellisuuskuva autosta. Itekin huomaan olleeni onnellisimmillaan tuommosissa ihan pienissä ja tavallisissa hetkissä.

    Nyt oon myös kovin onnellinen isommista jutuista. Sellasista kun rakastuu päätäpahkaa ensisilmäyksellä ja luopuu entisestä ”ihan kivasta” elämästä. Jättää ”ihan kivan” työn vain voidakseen miettiä mistä voisi nauttia täysin siemauksin. Ja sitten kun on uskaltanut hypätä ihan tuntemattomaan huomaakin olevansa juuri siellä missä pitää. Silloin minä oon kaikista onnellisin :)

    Vastaa
  34. PikkuMy 17.8.2012

    Luin eka tän postauksen kännystä, piti sit tulla koneelle lukemaan uudestaan kun oli niin ajatuksia herättävä :) Olen ihminen joka yrittää joka päivä ajatella positiivisesti ja otan myös kaikesta negatiivisesta sen positiivisen esille, en siltikään aina onnistu olemaan onnellinen koska jos näin olisi niin enhän mä edes tietäisi mitä se onni on ;) Väsymys on kyllä suuri onnen pilaaja… Viime yönä kun sain nukkua niin heti aamusta elämä tuntui paremmalta, helpommalta ja onnellisemmalta! Kyllä mulla vaan on niin että onnen avaimet ovat uni & täysmaha ;) hihi… No tarkoitan että onnellisuuden tunne on paljon helpommin läsnä kun perustarpeet, omat ja perheen ovat tasapainossa. Ja silloinhan se onni voi olla ihan mikä pikkujuttu vaan, vauvan hymy, taaperon sanat ”äiti katto”. Ja kyllä voin sanoa että oma elämäni on onnellisempaa ja rikkaampaan kun on lapsia.

    Vastaa
  35. H 17.8.2012

    Kaunista luettavaa ja niin totta. Pienet asiat ne tekevät minutkin onnelliseksi, kun vain muistaa huomata ne. Nyt olen viime kuukausien aikana, toisen lapsen myötä, yrittänyt löytää myös niinä ei niin hyvinä päivinä jotakin positiivistakin. Toisien sanoen nauttia myös siitä, vaikka välillä huutaa pää punaisena lapsille tai itkettää. Ikinä ei kuitenkaan tiedä, koska huominen on se viimeinen.

    Vastaa
  36. Maria 17.8.2012

    Onnea on tuhiseva vauva vieressä, kuorsaava mies toisella puolella, pitkän päivän temmeltänyt tyttö sikeässä unessa omassa sängyssään. Onnea on elää rakkaiden ihmisten ympäröimänä juuri sellaisena kuin on.

    Vastaa
  37. Tiunamiuna 18.8.2012

    Oon avioliitossa ja tällä hetkellä kotiäitinä, joten mitäs luulet olenko onnellinen =) Oikeasti olen onnellisempi kuin koskaan aiemmin. No tältä musta tuntui viime kuussakin ja sitä edellisessä ja kai viimeisten useiden kuukausien aikana… Että aika hyvin menee!

    On ollut myös vuosia sitten aikaa, jolloin olin hyvin harvoin onnellinen. Sitten tein tietoisia muutoksia elämässäni mm. työpaikka vaihtoon, mies vaihtoon, pari ystävää pois, uudet hiukset heh heh ja sillä tiellä ollaan =)

    Vastaa
  38. J 18.8.2012

    Heippa!Olen miettinyt paljon, että onko teidän Samuelilla jo tiettyä rytmiä päivän aikana?Eli mihin aikaan hän suunnilleen nukkuu,syö jne.Nautin blogisi lukemisesta ja olen ollut vakiolukijana jo pitkän aikaa!Tykkään teidän elämänasenteesta ja siitä kun olette ihanan rennosti lastenkin kanssa, ettekä turhaan stressaa asioista.Ja kuinka tuo ”menevä” elämänasenne pystyy säilymään pienen vauvan kanssa?Niin ja ihana teksti taaaaaasss <3

    Vastaa
  39. Susu 18.8.2012

    On teillä vaan niiiiin kaunis lapsi<3

    Vastaa
  40. Linda 18.8.2012

    Hei! Laitoin sinulle sähköpostia lastenvaate yhteistyön merkeistä, jos käyt vastaamassa :)

    Vastaa
    • Maj 20.8.2012

      Juu, mä koitan vastata mahd. pian :)

      Vastaa
  41. Nenna 18.8.2012

    Viimeksi tuli sellainen onnen hetki, oikein syvä sellainen, kun oltiin poikaystävän kanssa kotosalla. Hän pelaili x-boxilla, minä luin lehtiä ja nautin kahvista. Jotenkin vaan se hetki ja kaikki oli arkisuudessaan täynnä onnea. Se, että on joku jonka kanssa on onnellinen, vaikka vain oltaisiin. Kaikki arkinen on viime aikoina tuntunut ihanalta, yhdessä ruokailu, kaupassa käynnit ja kaikki :D Tiedä mitkä hormonit on sekaisin sitten.. :P

    Mä kyllä olen nykyään onnellinen lähes kaikesta. Sen verran tullut menetyksiä ja ikäviä juttuja vastaan vuoden aikana, että osaa olla onnellinen ihan pikkuisistakin asioista.

    Tää sun postaus sai taas hymyilemään, kiitos! :) Ja aurinkoisia kesäpäiviä sinne koko perheelle! :)

    Vastaa
  42. tyttö 18.8.2012

    Hei sulla on tosi hieno blogi ja oot mielenkiintonen ihmisenä. Kauniita kuvia ja tekstiä, jota on niin hyvä lukea :)

    Hassua on se, että oon itse 18-vuotias lukiolaisneito ja en olis voinut kuvitellakkaan että innostun blogista joka kertoo muustakin kuin pelkistä muotivaatteista ja bileistä! Kirjotat perheestä ja elämästäs koukuttavan kivasti. Tää onkin ainut blogi jota seuraan Si Modan lisäksi, olen karsinut kaikki huonommat pois :) Positiivista Magicpoksissa on myös se että olet aktiivinen bloggaaja jolta löytyy oikeastaan joka päivä uusia juttuja.

    Ja ainiin. Sulla on mielettömän hottis mies ;)

    Kiitos blogista,

    S.

    Vastaa
    • Maj 20.8.2012

      Ihana kommentti, S. Si Moda onkin muuten tosi hyvä blogi :) Miika vai hottis? Toivottavasti se ei nää tätä, mä en kestä :D

      Vastaa
  43. Soffe 18.8.2012

    Sulla on ihana blogi, jossa uskallat kirjotella kaikesta. :) Tämä on kaunis kirjoitus ja on ihanaa huomata aitoa onnellisuutta. :)

    Itse asiassa, mä tunsin itseni juuri äsken äärettömän onnelliseksi. :) Mulla on vaan maailman paras mies, joka uskaltaa näyttää tunteensa mulle <3 Vaikka hän on väsynyt lyhyiden yöunien ja äärettömän pitkien työpäivien takia, hän jaksaa silti nähdä vaivaa kehua mua kauniiksi ja sanoo rakastavansa minua. :')

    Vastaa
  44. elinabeth 19.8.2012

    Olin maailman onnellisin kun sain viestin töihin että pääsin TaiKiin kuuden vuoden unelmoinnin jälkeen. Itkin ja nauroin varastossa ja juoksin halaamaan vierasta kolleegaani! Tuollaiset hetket ovat harvassa, mutta tuollainen hysteerinen itkun ja naurun sekamelska on minulle se parhain mitä odotan aina yhtä malttamattomana, sillä se tulee niin harvoin :)

    Vastaa
    • Maj 20.8.2012

      Onnea hirmuisesti munkin puolesta :))

      Vastaa
  45. Pippuri 21.8.2012

    Olen niin onnellinen, etteivät mitkään sanat riitä sitä kuvaamaan! Lauantaina sain vastata myöntyvästi rakkaimpani esittämään kosintaan, kuuden vuoden seurustelun jälkeen (okei, oikeasti vastasin hyperventioimalla ja kun henki alkoi kulkea, huutamalla JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!). Elämä sitä ennenkin on niin hienoa. On oma rakas (pieni ja vaatimaton, mutta rakas silti!) koti, mahtavia ihmisiä elämässäni ja niin mahtavia kokemuksia jo takana ja tieto siitä, että koko elämä on vielä edessä.

    Ei kaikki aina täydellistä ole, mutta voi että olen onnellinen ja nautin elämästäni tällä hetkellä. Ne vastoinkäymiset ovat osa tätä elämää, mutta niistä huolimatta voi koittaa nauttia myös kaikesta siitä, mikä on elämässä hyvää! :)

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *