Puistoilemassa, mies lomalla, koko perhe messissä, yks parhaimmista ystävistä, mansikoita, herneitä, eikä yhtään kiire mihinkään. Kotiäidin kaikki päivät eivät todellakaan ole tuollaisia, huokaus. Olen täällä kotosalla kuulkaas välillä aika helisemässä koiran ja lasten kanssa. Pissat sohvalla, puurot lattialla, rokotuksesta kiukkuinen vauva, joka valvoi yöllä (mutta ei siltikään nuku päivällä), maito (ja ruokakin) lopussa ja pyykkiä ihan järkyttävä vuori odottamassa (pissat parisänkyyn) ja kerroinko jo että tuo keittiö muistuttaa sotatannerta. Esikoinen tallaa vauvan kasvoille ja leikki trampoliiniä sen masun päällä, koira on hermostunut tohinasta. Hetkittäin minä pelkään oikeasti mielenterveyteni puolesta, tarvitsisin neljä kättä. Niin, mutta onneksi siis vain hetkittäin luulen saavani hermoromahduksen :) Turha siis kuvitella, että me liehutaan koko ajan menemään vailla huolenhäivää kahden unelmakiltin jälkikasvun kanssa. ”ÄITIIIII Tännnnnee!!” -ai jaahas, vauva sai myös herätyksen, sainhan sen juuri 10 minuuttia sitten nukutettua.

Joskus onneksi ”liehutaan menemään vailla huolenhäivää”, kuten vaikka seuraavissa kuvissa.

 

 

Hän on jokapaikassa yhtäaikaa.

 

Sape oli synttärityttö, Magicpoksin facebook-tykkääjät tietävätkin jo, mitä Rebekan antamasta lahjasta paljastui.

 

Minttu ja Persikka.

 

Sape. Ponnarisamikset.

 

Miika ei niin tykkää tästä kuvasta :P

 

Tula-reppu on edelleen ollut paras kokeilemani kantoväline.

 

Paita ja kengät/Converse ja pöksyt/Pull and Bear

 

Sapen uudella kameralla.

 

Asentakaa meidän olkkariin tuollainen keinu, kiitos. Paitsi… Tarvittais ehkä ensin isompi olkkari.

 

Ja sit tarvittais joku vielä avuksi keinuttamaan. Se joku sais mun puolesta myös viedä koiraa lenkille, kanniskella vauvaa ja leikkiä Rebekan kanssa. Tai siivota. Tai se sais vaikka ihan itse valita, että mitä noista edellä mainituista tekis…

 

 

 

Tämä oli nyt vähän tämmöinen faktat pöytään-postaus, mutta kaikkihan oikeasti tietää, ettei kahden pikkutenavan kanssa arkisin mietiskellä kovin pitkään sitä huulipunan väriä. Siks kantsiikin miettiä se jo edellisenä iltana valmiiks ;))

 

-Maj

 

Suositellut postaukset

0 Comments

  1. kalamuija 7.8.2012

    Toi rintareppu on varmasti hyva!

    Meidan niin piti kesalla kayda Tampereella, mutta ei..

    pienen vauvan kanssa on vaan niin paljon helpompaa olla kotona:)

    Vastaa
  2. Sedilla 7.8.2012

    Kyllähän kahden lapsen kanssa nyt vielä on suht helppoa. Eihän sulla sentään suurperhettä ole:) Vaatii vähän organisointia ja arjen suunnittelua niin kyllä saat varmasti asiat sujumaan hyvin ja kodinkin pysymään siistinä. Kannattaa suunnitella ruuat myös pidemmälle etukäteen niin kaikki riittää hyvin. Itsellä viisi pientä, joista kolme on alle 3-vuotiaita ja sujuu kivasti. Alussa asiat tietysti vaatii vähän opettelua. Tsemppiä sinne!

    Vastaa
    • S 8.8.2012

      Kyllä kahdenkin lapsen kanssa voi olla vaikeaa. Ja vielä vaikeampaa, kuin mitä Maj tässä kuvaa. Meillä ainakin oli, aina kun ei elämässä kaikki mene kivasti. Joissain perheissä on yhdenkin lapsen kanssa vaikeaa. Jos joku olisi minulle vuosi sitten sanonut noin, olisin purskahtanut itkuun. Joskus voimavarat kun eivät riitä edes siihen seuraavan tunnin suunnitteluun saati ruokien suunnitteluun päiviä eteenpäin. Ja jos ei ole yhden yhtä ihmistä, joka auttaisi. Et välttämättä itse huomaa ajatella sitä, mutta nostat tuolla kommentilla itseäsi jalustalle ja arvostelet sitä tuntemusta, mikä toisella on. Ja hienoa, että Maj sanoo sen ääneen ja kertoo myös näistä synkemmistä päivistä. Kukaan äiti kun ei ole täydellinen äiti :) Niin, ja sillä nyt ei ole p*skankaan väliä onko koti tuossa elämäntilanteessa tiptop vai ei…

      Ole Maj itsellesi armollinen!

      Vastaa
  3. H 7.8.2012

    Huokaus, voi miten kuulostikin tutulta ja samalla lohduttavalta kuulla että näin on myös muualla. :)

    Tänään ensimmäistä kertaa harjoiteltiin lusikalla itse syömään ja yllättävän hyvin se meni vaikka pari kertaa ruoka lensikin maata kiertävälle radalle. :D

    Jaksamisia kaikille kotiäideille ”vaikeina” aikoina! :)

    Vastaa
  4. Minna 7.8.2012

    Moi!

    Pakko oli tulla kirjoittamaan tämä yksi asia sulle… OLET IHANA!

    tuun aina hyvälle tuulelle sun juttujen lukemisesta! :)

    tässä muutama tsemppisydän, jakselehan muksujesi kanssa! :)) <3 <3 <3 <3

    Vastaa
  5. Eeru 7.8.2012

    Tuli viime lauantaina käytyä tuossa samaisessa leikkipuistossa kun kaveri oli 2v. lapsensa kanssa kyläilemässä. Siis asun ihan puiston vieressä mutta ilman tenavaa ei ole tullut tarvetta mennä sinne leikkimään.

    Touhukkaita lapsia riitti silloin siellä leikkimässä, te ootte puolestaan ainakin kuvista päätellen olleet melkein ainoat leikkijät?

    Jaksamista arkeen! Ihan hauska että kerrot niistä ei niin kivoista hetkistä – sillä ne ei yleensä sun kuvista välity ;-)

    Vastaa
  6. Mama D 7.8.2012

    Itse jo yhden lapsen aitina (plus kahden koiran) meinaa joskus palaa loppuun kaiken sen tohinan kanssa. Mutta sinansa mukava kuulla, etta meidan hullunmylly on ihan samalaistaa arkea kuin muissa lapsiperheissa. Siivoosta ei kannata niin paljo huolehtia. Sehan kertoo vaan, etta talossa on elamaan. p.s. pissan haju juu…sama meilla pottaan kun ei aina osu :)

    Vastaa
  7. Milia 7.8.2012

    Huh huh!

    Itse yllätyin siitä kuinka vaikeaa todella on yhdistää lapsiperhearki, koira ja kerrostalo asuminen. Ja meidän perheessämme on vasta yksi lapsi. Olen ymmärtänyt, että teilläkin Teppo on ajoittain aika kovilla. Itseäni surettaa niin että aika ei kertakaikkisesti riitä koiralle siinä määrin kuin haluaisin. Tunnen olevani huono koiran omistaja vaikka varmasti oikeasti olen hyvinkin keskinkertainen. Halit Tepolle! Ja sulle myös!

    Vastaa
  8. Kaisa S 7.8.2012

    Heippa! Ihanasti kirjoitettu, jälleen kerran. :) :) Mä oon vähän sitä mieltä, että oli niitä lapsia yksi tai kaksi tai enemmän, niin kaikilla on vähän erilaista se arki, koska siihen vaikuttaa lapsiluvun lisäksi niin moni muukin asia. Vaikkapa se, että asuuko kerrostalossa vai rivi- tai omakotitalossa, jossa on oma aidattu piha, tai onko lemmikkejä, onko isovanhemmat tai muuta sukua lähellä, kuinka vaativia ruokia kokkailee, kuinka paljon yrittää ehtiä pitämään huolta omasta ulkonäöstä, kuinka siistinä pyrkii pitämään kodin ja monet muut seikat, jotka eivät nyt nopeasti tule mieleen.

    Tämä siis ei ollut mitään kritiikkiä kirjoitustasi tai kenenkään kommenttia kohtaan, vaan pohdiskelin vaan yleisesti tätä arjen haasteellisuutta ja siihen vaikuttavia juttuja. Mulla on kaksi lasta (1 ja 3-vuotiaat), kaksi koiraa ja ihana aviomies. Me asuttiin ennen kerrostalossa, mutta rivariin muuton myötä ulkoilut ja menemiset ja tulemiset helpottui hirveesti. Meillä myös asuu toiset isovanhemmat ihan lähellä. Nää on meidän suuret arjen helpottajat. Sitten taas vaikeuttajia on esim. mun tarve pitää koti tosi puhtaana ja siistinä ja laittaa ruoka itse mahdollisimman alusta ja välttää valmisruokia tai puolivalmisteita. Oon myös vähän sellainen himosisustaja, joka kulkee oikomassa sohvatyynyjä ja mattoja pitkin päivää. ;D Eli pääsisin helpommallakin, jos haluaisin. Ja joka aamuisiin ruutineihin kuuluu kevyt meikkaus ja hiusten oikominen. Senkin voisi toki jättää tekemättä, mutta en jätä, koska se piristää mieltä. :)

    Tällaisia mietiskelin…Ja siis juu, ihan tutulta tuo teidän arki kuulostaa! :D Tsemppiä sinne (ja tänne, hih)!! <3

    Vastaa
  9. EAF 7.8.2012

    Hei ootko kokeillu kantoliinaa? Siinä paino jakautuu mielestäni vielä paremmin koko selälle ja se on tosi mukavan tuntunen käytössä. Itselläni on ollu kovassa käytössä trikoinen Baby Idean kantoliina, jonka ostin joskus lapsimessuilta, ihan huippu!

    Ps. sulla on tosi kiva blogi, just sopivan raikas ja reipas! Tykkään :)

    Vastaa
    • Meri 7.8.2012

      Kantoliina on tosi jees, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että helposti hermostuvan lapsen/äidin kohdalla ei toimi.. :P Ekan lapsen kanssa toimi, koska se oli semmonen uinuva töhnykkä. Tokan lapsen kohdalla oli pakko olla kantoreppu ja silti se ehti vetää jo ihan JÄÄÄÄTÄVÄT hermot ennenku reppu oli naksautettu paikalleen ja vaavi siihen. Että toimii kellä mikäkin :)

      Vastaa
  10. Tanja 7.8.2012

    Kylläpä kuulosti kaikki liiankin tutulle!:D Täällä odotellaan ensi viikolla alkavaa miehen lomaa.:)

    Vastaa
  11. Meri 7.8.2012

    Niin paljo tsemppiä päiviin ku pystyy! Onneks noita lepposia puistopäiviäki tulee välillä. Itelläni meinaa välillä mennä kasetti sekasin, ku herrat 3v ja 1,5v on jatkuvasti kolttosissa tai tukkanuottasilla ja eikä millään keksis mitä tekis ruuaks eikä varsinkaan jaksais tehä ruokaa saatikka sitte siivota jälkiä ruokailun jälkeen. Ennen oli koira siivoomassa lattian, nyt ei oo sitä. Ei oo tosin koirankarvoja tai pissatusta ja lenkitystäkään (mikä on kyllä aika surullista loppujen lopuksi koska oma koira on vaan niin rakas ja oma persoona.. :/ ). Vaikka organisois päivänsä kuinka hyvin (viitaten Sedillan kommenttiin) ni ei aina oo helppoa enkä ainakaan ite jaksa olla aina niin särmä ja viisas. Välillä on näitä päiviä kuten tänään, että kämppä on kamalassa kunnossa ja pyykit pesemättä ja edelliset vesisateessa takapihalla ja itellä vauva jotenki sikinsokin mahassa hankaloittamassa oloa ja väsyttää ja pälä pälä pälä, mutta lapset on onnellisia ku äiti ei niin pingota ku antaa luvan välillä kaiken olla ihan KABOOOOOOOOM! Huomenna ehtii siivota ja mies onneks kävi hakemassa evästä kaupasta. Puistopäiviä odotellessa..kelpaa vesisadesellaisetkin, koska lapset on niin hupasia kuralätäköissä (ja sen jälkeen sisällä saapastelemassa ympäri kämppää hehe).

    PS Kauhee hölötyskommentti..oli vaan niin vertaistukea toi sun postaus :) Tsemppiä edelleen ja pakahduttavan hellyyttäviä hetkiä vauvan ja isosiskon kanssa :) (ja miehen tietenki myös ;))

    Vastaa
    • Tiunamiuna 8.8.2012

      Mää niin tykkäsin tästä <3 Vaikka itse nimenomaan liehun vaan menemään mun 1v 5kk lapsen kanssa. Kaikki on vielä niin helppoa…

      Vastaa
  12. Hss 7.8.2012

    Kuulostaa niin tutulle! Mulla vaan menee lapset ja koirat eripäin, täällä siis 1 vuotias lapsi ja kaksi chihua sekottamassa. mun on pitänyt jo pitkään laittaa kommenttia että oot ihan mieletön Maj! Oon pudonnut jo vähän kärryiltä että miten vanha Samuveli on, mutta olet päässyt ihan älyttömän nopeasti raskauskiloista eroon!! Itse taistelen vieläkin muutamien kilojen kanssa ja odotan jo innolla syksyä kun tulee taas jonkunmoiset rutiinit ja saa erilailla kiinni arjesta että kerkee taas salille! Hyvää loppukesää!! :)

    Vastaa
  13. Madde 7.8.2012

    Mistä oot ostanu ton kantorepun? Näyttää tukevalta ja hyvältä :)

    Vastaa
  14. Paula 7.8.2012

    Me käytiin sorsiksessa sunnuntaina ja oli kiva kun siellä nurtsilla olikin kirppari!Lastenvaatteitaki oli paljon myynnissä ja tein itelle ja lapsille hyviä ja halpoja löytöjä. Kuulemma vielä parina sunnuntaina on kirppis ja kuka vaan saa mennä myymään sinne ilmaseks.

    Mutta tsemppiä sulle arkeen! Meillä on ollu kesä ihan yhtä härdelliä, perus arkea. pakko mennä päivä kerrallan. :)

    Vastaa
  15. Tiunamiuna 8.8.2012

    Maj, tämä oli jotenkin aivan ihana postaus <3 Mulla on vielä toistaiseksi tuollaista "liehun menemään vailla huolen häivää" mutta kuka tietää milloin tämä muuttuu… Jos asuisin siellä päinkään niin voisin nakata mun 1v 5kk pojan teidän kanssa tohon keinuun ja antaa vauhtia, sitten voisin tehdä teille jotain ruokaa ja vaikka vähän, no siis ihan tosi vähän, siivotakin =) Niin ja vauvaa voisin myös kanniskella ja samalla tuoksutella hih…

    Vastaa
  16. PikkuMy 8.8.2012

    Täällä kans samaa hommaa… Ja siihen vielä päälle järkky flunssa kaikilla. Olen enemmän kuolleiden kun elävien kirjoissa kun ei saa nukkua kunnolla yöllä eikä päivällä. Sedillalle kiitokset tsemppauksista, onhan se hyvä että maastamme löytyy super äitejä jotka tosiaan osaa antaa vertaistukea ;) mutta kun olen organisoinut pois flunssan, huonosti nukkuvan vauvan, kiljuvan ja sotkevat taaperon joka ei nukahda yöunille eikä päikkäreille ilman tahtojen taistelua niin sitten siivoan, laitan ruokaa ja pesen pyykkiä… Niin ja hoidan työt, katos kun kaikki kotiäidit ei ole vaan kotiäitejä kun niillä tuloilla ei vaan makseta asumista, ruokaa ym.

    Mä sanon Maj sulle että ymmärrän sua täysin!!! Ja kyl me selvitään ilman mielenterveysongelmia ;D

    Vastaa
    • Meri 8.8.2012

      Tääl pitäis olla semmonen tykkäysnappi niinku fb:ssä :D Tykkäisin PikkuMy:n kommentista..ja Tiunamiunan :)

      Vastaa
      • Tiunamiuna 9.8.2012

        JUST mietin samaa ku tulin vielä lukemaan näitä kommentteja. Siis en niinku itseni kannalta heh heh vaan oisin halunnut muidenkin kommentteihin kirjoittaa, että tästä tykkäsin =)

        Vastaa
    • S 8.8.2012

      WORD :)

      Vastaa
  17. Elena 9.8.2012

    Sulla on Maj mahtava kirjoitustyyli ja oli aihe mikä tahansa, kirjoitat siitä aina omaperäisesti, mä tykkään! :)

    Vastaa
  18. Hanna 9.8.2012

    Yes, miten hyvin osaat kuvailla arjen realisimia! Ymmärrän hyvin, jos joku blogisti haluaa jättää tämänkaltaiset kuvaukset pois, mutta toisaalta kaikillahan tätä on enemmän tai vähemmän.

    Ja juu, on varmaan noita viiden lapsen superäitejäkin, mutta oikeesti se ei kyllä ole helppoa olla pienten lasten kanssa kotona. Minulla on 2 lasta 3,5 v ikäerolla ja muistan kuinka selitin itselleni tuolloin, että kyllä tästä organisoinnilla selvitään ja en ole väsynyt jne. Se oli varmaan sellaista itsensä tsemppaamista. Nyt kun lapset on isompia, en suoraan sanoen muistele kaiholla menneitä aikoja. Nautin ihan suunnattomasti uudesta vapaudesta tulla ja mennä (ei tarvi ottaa kumpaakaan mukaan vaikkapa kauppareissulle) ja iloitsen aina uuden kouluvuoden alkaessa, että nyt he ovat entistä isompia. Ei muuten tällaisiakaan ajatuksia kovin usein kuule…

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *