Puuhamaan jälkeen energiat riitti vielä yhteen Särkänniemen reissuun. Kuvittelin, että olisi ollut lämmin päivä, maksimissaan pieniä sadekuuroja ja niinhän siellä sitten täristiin huulet sinisinä. Pakko sanoa, että aikamoisia vauhtiveikkoja nuo lapsoset, olin ihan varma että 1-vuotias Samuel pelkäisi laitteita, mutta mitä vielä, kattokaa ny äijää! ;) Itsekin kävin Tornadossa ja nyrjäytin kipeytin niskani Aikamatto-laitteessa, vanhaksi ei ole tulemista!
Koiramäki oli aivan upea, mutta sateen takia ei viivytty siellä kovin pitkään. Voisin ajatella syyskuussa uutta reissua, 7.9 ehtisi vielä, mutta pelkästään tuonne Koiramäkeen.
Muikeena karusellissa.
Jätskit ja kahvit hävisivät vikkelään, mutta mitkä ihanan väriset lusikat!
Kaivoin takit esille kun tyttöjen huulet alkoivat näyttää sinisiltä, raukkelit.
Legendaarinen possujuna.
Sieltä ne tulloo <3
Vipsu ei päässyt enää possujen kyytiin ja Samppa olisi halunnut samantien viisi uusinta kierrosta :D Samuel ja Rebekka ovat molemmat alle 100 cm ja oli sääli, että esim. pyöriviin kuppeihin (ihan iisi laite?) ei päässyt yksin, mutta myöskään aikuinen ei päässyt mukaan kun se maximi pituusraja oli 140, jonka yli Viivikin jo on. Monia kivoja laitteita jäi kokematta tuon seikan takia, mutta ihan vaan oman turvallisuuden vuoksi nuo säädöksen ovat, joten eipä voi mitään.
”Siis tää tattiralli on niiin jännä, omg!”
Kinginä leppiksen kyydissä <3
Ja ilmeillä taas!
Ihan kun me oltais Viivin kaa syöty mustikoita tai vedetty jotain burgundia punaa huulille, iiiks! Shortsit olivat niin huono valinta.
Angry Birds Land oli 3-vuotiaan lemppari. Tai ainakin yksi lemppareista.
Once again or twice…ok?
Siinä ne nököttivät ja odottivat kiltisti, kun yksi kävi kerta toisensa jälkeen pyörimässä leppiksessä. Btw koska tuon tytön jalka on kasvanut melkeen yhtä isoks kun mun?!?
Summa summarum; kaikilla oli kivaa, koko päivä meni niin taas niin nopsaa. Kyllä Tampere on maailman siistein kaupunki, Särkkäkin ja kaikkee. Lapsille taas täydet pisteet reissusta <3 En kestä että Viivistä on tullut niin iso tyttö, ja kuinka tärkeä hän onkaan pikkusiskolle. <3
-Maj
Te ootte kyllä ihan mahdottoman kaunis perhe!
Kiitos mahottomasti, ihan perusurpoja me kaikki ollaan:D
Vau miten paksut hiukset tuolla Viivi-neidillä on! :) Kaunis perhe teillä!
Ne ovat mielettömät <3
Ihania kuvia ja varmaankin kiva päivä niin ainakin välittyy tänne näyttöön :)
Oli kyllä oikein kiva päivä :)
Heippa! Seuraan blogiasi säännöllisesti, teillä näyttää olleen mukava kesä.
Yski asia, josta olen kaltaistesi blogien auhteen pohtinut paljonkin, on materialismi johon lapset kasvatetaan. En nyt puhu yksin sinun lapsistasi ja blogistasi, sillä olen ajatellut tätä dilemmaa useampien blogien kohdalla.
Oletko koskaan ajatellut, millaiseen arvomaailmaan kasvatat lapsesi valtavalla kulutusjuhlalla ja vaatteiden ja tavaroiden ihannoimisella? Kauniissa tavaroissa ja niiden arvostamisessahan ei itsessään ole mitään vikaa, mutta jos niistä tehdään jokseenkin merkittävä sisältö jo lasten elämään, niin seurauksia olisi hyvä pohtia. Oletan siis että olet näin tehnyt.
Mitä lapsesi oppivat siitä, että vanhempi tienaa elantonsa lahjatavaroina tai sponsorin kautta? Oletan, että omistaminen, aina vaan uudet vaatteet jne. tekevät onnelliseksi ja että sillä pärjää elämässä. Entä sitten, kun lapsesi lähtevät opiskelemaan ja he joutuvat elämään opintorahalla ja mahdollisilla hanttihommilla? Entä jos silloin ei halpisvaatteet tai ylipäänsä jonkin aikaa jo käytetyt vaatteet kelpaakaan, vaan aina pitää saada uutta uuden perään?
Jos oletetaan että heistä ei tule tällaisia laterialisteja, niin kuinka aiot ehkäistä sen? Mielenkiinnolla odotan kommenttia :)
En oikein ymmärrä, miksi ajattelet että lapset ovat mitenkään edes tietoisia tällaisista asioista. Kyllä minäkin kävin vanhempieni mukana kaupassa viikottain, mutta ei kuluttamisesta ole koskaan tullut mitään ongelmaa tai minusta materialistia.
Ja hei järki käteen. Se että blogissa näkyy usein asukuvia, uusia kynsilakkoja tai reissuja Särkkikseen, ei tarkoita että niitä itse asiassa edes paljoa olisi tai että niitä tapahtuisi edes viikottain. Blogi on pintaraapaisu toisen elämästä, ja vaikka lukijana tuntuu että jotain tapahtuu usein tai peräti jatkuvasti, totuus voi olla ihan toinen.
Kuten itsekkin mainitsit, Maj TIENAA elantonsa ”lahjatavaroina ja sponsoreiden kautta”. Maj, kuten muutkin työkseen bloggaavat, tekee suuren määrän työtä; ottaessaan kuvat, käsitellessään ne, ladatessaan ne nettiin ja sitä kautta blogiin, kirjoittaa tekstin ja jaksaessaan vielä lukea ja vastata lukijoiden jättämiin kommentteihin asiallisesti.
Käytännössä siis sama asia, kun ”tavallinen työssäkäynti”, eli painat kovasti duunia ja saat siitä palkkion. That’s it.
Ei kai ne lapset siitä kärsi sen enempää ko teilläkään, sillä oletuksella että olet ”normaali työssäkäyvä aikuinen jolla on lapsia”.
En mä sitä kielläkään, etteikö bloggaajat tekisi kovasti töitä – suuri työ kyllä näkyy hyvässä tekstissä, kauniissa kuvissa ja säännöllisessä bloggaustahdissa. Siksi tykkäänkin lukea esim. tätä blogia enkä jaksa selailla sellaisia räpellyksiä, jotka on hutaistu sen kummempia miettimättä. Eli eittämättä bloggaaja on tulonsa ja lahjansa ansainnut. Se ei ollut se pointti.
Olen vähän eri mieltä siitä, etteikö lapset olisi tietoisia siitä millaisessa maailmassa he kasvavat. Tai no, eivät ehkä vielä tuossa vaiheessa osaa verrata muihin lapsiin ja heidän kulutukseensa, mutta tuollaiseen maailmaanhan he kasvavat, kun ovat käveleviä mainoksia ja oppivat, että äiti kulkee kameran kanssa perässä ja heitä ainakin jossain määrin määrittää se, millaisissa vaatteissa he kulkevat ja minkä verran kuvia heistä laitetaan nettiin.
Realistista on kuitenkin se, että harva pystyy tienaamaan elantonsa yritysten lahjuksilla, ja kun äidin työnteko on tavallista elämää eläminen suurella kulutustuotteiden esittelyllä, voi lasten käsitys työstä, elämästä, vapaa-ajasta ja näiden balanssista jäädä todella hataraksi ja jäljelle jää vaan käsitys siitä, että tavara tekee onnelliseksi ja että oma hyvinvointi on sama asia kuin kuluttaminen.
Ei siinä mitään, eläkööt kukin tyylillään mutta tätä alaa opiskelleena kuulisin mielelläni mietteitä tästä asiasta. Kiitos siis teille kahdelle mielipiteistänne :) itse olen vaan eri mieltä siitä, että äidin kanssa kaupassa käyminen olisi sama asia jota tässä yritän tuoda esille. Toki voin olla väärässä, ja toivottavasti olen.
Oletko huomioinut, että kasvavat lapset tarvitsevat useasti uusia vaatteita, kun ”vanhat” vaatteet käyvät liian pieniksi? Lisäksi lasten vaatteet joutuvat kovalle käytölle, kun niillä mennään pitkin maita ja mantuja pihalla ym. paikoissa ja usein saattaa myös ruokaa ja juomaa tippua vaatteilla tai käydä jotakin vastaavaa.
Mistä päättelet, että Maj’lla on paljon vaatteita tai, että hän ostaa niitä usein? Eihän jokaisen vaatteen kohdalle kerro kuinka uusi se on, onko se ostettu uutena vai käytettynä vai joltain ystävältä lainattu.
Minusta on turha lukijana luulla tietävänsä millaista bloggaajan elämä on, esimerkiksi ”–kulutusjuhlalla ja vaatteiden ja tavaroiden ihannoimisella–”. Heidän elämänsä saattaa olla monilta osin erilaista, mutta oman elämänsä tuntee Parhaiten Maj itse.
Kunnioita näkemystäsi siitä, että kaikkea ei tarvitse ostaa uutena ja aina ei tarvitse ostaa sitä halvinta vaihtoehtoa, jos on taloudellisesti mahdollista ostaa hintavampi, joka kestää aikaa. Nykyään vain harva kalliskaan tuote kestää kauan. :(
Jos olet alaa opiskellut, niin sinunhan kannattaisi tutustua tutkimuksiin, jotka vastaavat kysymyksiisi. Jos ko. tutkimuksia ei ole, hakeudu jatko-opiskelijaksi ja tee ko. tutkimus itse! ;)
Apua! Kulutusjuhlallako? Ensiksi täytyy korjata, että en saa palkkaani tästä työstä tuotteina tai lahjuksina, vaan ihan vaan tylsästi rahapalkkana. Toki kampanjoiden ja muiden yhteistyöhommien kautta tulee myös materiaa.
Tiedätkö Ikean Malm-lipaston? Molemmilla lapsilla on kaksi laatikkoa käytössä, johon heidän kaikki vaatteensa lukuunottamatta ulkokamppeita ja kenkiä ovat, mielestäni se ei ole mitenkään järjetön määrä. Sieltä vaatelaatikosta löytyy edullisten ketjujen vaatteita, muutamia kalliimpia aarteita, niitä sponsoroituja ja myös kavereilta saatuja, jotka ovat jo olleet parilla aikaisemmallakin käyttäjällä. Kaikista rakkaimpia tytölle ovat isosiskon vaatteet, jotka ovat jo n. 7 vuotta vanhoja.
”Oletan, että omistaminen, aina vaan uudet vaatteet jne. tekevät onnelliseksi ja että sillä pärjää elämässä.” Miksi sinä näin oletat?
Kysyit, että miten aion ehkäistä lapsieni materialismin? Siihen en osaa oikein vastata tarkasti. Opettamalla, että asioiden eteen tehdään töitä, eikä mikään tule ilmaiseksi? Kertomalla mikä oikeasti on tärkeää elämässä? Kaikkea mitä haluaa, ei voi saada?
-Maj
Ootte te kyllä niin kauniita, voi hyvän tähen! :)
Ihanalta näyttätte kaikki :) Koiramäki on huippusöpö paikka, mutta käsittääkseni sinne ei pelkätään lippuja myydä? Vai koskeekonse kesäaikaa. Nyt ainakin piti kaikilla olla rannekkeet ja minusta se on rahastusta se :/
Tampere on ihana kaupunki :) Muutin tänne vasta huhtikuussa ja kovasti olen saanut kivoja vinkkejä blogistasi :) Sitä Inez-ravintolaa pitäisi vielä käydä kokeilemassa!!
voi ihanalta näyttää teidän särkkä päivä! tuli hymy huulille täälläkin, kun katseli lasten iloisen innostuneita ilmeitä :) ja voi repsu! kuinka niin pieni ihminen voi olla jo niin uskomattoman kaunis? tai kaikkihan te tietenkin olette! ihanaa kesän jatkoa teille maj, olette päivieni piristys<3
Hauskaa on näyttänyt olevan koleudesta huolimatta! :)
Joo, nenä punaisena, huulet sinisenä, mutta hauskaa oli :)
Aww, en kestä kuinka söpiksiä nuo pienimmät on possujunassa yhdessä käsi toisen olan ympärillä. Kauhee vauva, ja sisaruskuume, kyllä iski. <3
Nooo, mitäs tähän nyt sitten sanois… Harkintaan? ja sitten hommiin? PUS! <3
Tää blogi tosiaan kertoo aina kaikesta ihanasta, mutta toisi vivahtetta blogiin jos joskus kertoisi myös niistä vähemmän mukavista päivistä joita varmasti jokaisella joskus on, Maj kun kuitenkin osaa kirjoittaa ihan kivasti, mutta alan valitettavasti vähän kyllästymään kun aihe piirit on aina samat ja kaikki on niiiiiin ihanaa ja kaunista. Tietysti siinä kaavassa jokainen kirjoittaa kun haluaa.
jenna, mä ymmärrän kyllä mitä ajat takaa. Ei meidän ihmisten elo täällä aina ole niin ihanaa, se on ihan totta. Sun pitää mennä selaamaan viime syksyä ja kevättä, kun oli tosi väsynyt niin sieltä löytyy juttua vähän vaikeammistakin aiheista. Silloin sain muuten kommenttia, että ””älä valita” ”et tee muuta kuin ruikutat” :D
Niinpä niin, suoraan sanoen v*tuttaa tommonen ettei mihinkään olla tyytyväisiä. Valitetaan jos ollaan positiivisia ja valitetaan jos ollaan negatiivisia, mikään ei oo hyvä. Herätkää ihmiset, blogi on vaan pintaraapasu kirjoittajan elämästä.
Särkänniemi on ihan mahtava paikka. Tänä vuonna ei vielä puolivuotiaan prinsessan kanssa sinne lähdetty, mutta ensi kesänä on varmasti toinen ääni kellossa. Mies kävi työporukan kanssa kuitenkin Tampereella ja toi minulle tuliaisiksi angrybirds-paidan!
http://www.mbabysteps.blogspot.fi
kuka tuo vanhempi tyttö on? onko hän myös sinun lapsesi?
Teillä oli kuvien perusteella mahtava reissu! Vaikkei meillä olekaan lapsia vielä, niin ajateltiin miehen kanssa poiketa ensi viikolla Särkänniemessä;>
Heippa! Bongasin lauantaina särkässä teidän valloittavan ihanan perheen, kun tulitte ostamaan ruokaa meidän grilliltä! Harmittaa kun en siinä tohinassa ja tarjottimia antaessa saanut sanotuksi että tässä yksi innokas lukija! :D olit aivan huippukauniina eikä teidän porukan hyvää meininkiä näyttänyt vilu haittaavan!
Voihan hitsi, pitäisiköhän tuonne Koiramäelle vielä lähteä… 4 v. ja 1 v. tytöt tykkäisivät varmasti, mutta äidin kukkaro ei, miksi hitossa sinne ei pääse erillisellä lipulla…
Aivan ihana postaus! Tuli kyllä hymy huulille noista kuvista, niin suloisia lapsia ja Viivistä on kyllä tulossa oikea kaunotar! :) Kuvista tuli mieleen oman lapsuuden huvipuistoreissut serkkujen kanssa, aivan mahtavia muistoja! Kiitos päivän piristyksestä :)
kuinka vanha viivi mahtaa olla? kovin on kaunis tyttö ja ihania on pikkusisaruksetkin!
Teidän Viivi on kyllä superkaunis! Ja pienet supersöpiksiä! :)
Niiin, ja häämatskuja odottelen. :)