Avauduin Kun yritin liikaa -postauksessa omasta väsymyksestäni, joka oli pahimmillaan poikani ollessa vuoden kieppeillä. Meillä siis osataan todella arvostaa unta ja tällä hetkellä täällä nukutaankin aika hyvin, sanoisin. Viikonloppuisin meidän vanhempien aamuherätyksiä on jo mahdollista venyttää vähän myöhempään piirrettyjen avulla. Vaippoja lapset eivät enää tarvitse ja Samuelikin osaa käydä jo potalla itse, sekin helpottaa tosi paljon arkea. 2,5- sekä 4,5-vuotiaiden kanssa pääsee jo paljon helpommalla, mitä 1- ja 3-vuotiaiden kanssa, ainahan lapsilla on meneillään jonkinlainen vaihe, mutta siltikin. Kun koko perhe saa nukkua kunnon yöunet, niin kaikilla on lähtökohtaisesti paljon parempi olla.

 

uni1Lapset nukkuvat vierekkäin kerrossängyn leveällä alapedillä, Samuel seinän vieressä ja Rebekka reunassa. Iltaisin syödään iltapalat ja tehdään muut toimet ja viimeisenä ennen nukkumaanmenoa rauhoitutaan lukemalla kirjaa tai toisinaan katsomalla sylikkäin jotain lastenohjelmaa. Joskus meillä venyy nukkumaanmeno niin myöhäiseksi, että sänkyyn on vaan pakko luikata nopeasti ilman satuja. Tavoitteenani on, että lapset olisivat arkisin  sängyssä ennen yhdeksää.

Rebekka on on ollut päiväkodissa syksystä asti ja nyt Sampallakin on sellainen tilanne, että hän aloitti päiväkotikokeilut viikko sitten ja hyvin on mennyt. Lapset käyvät osa-aikaisesti hoidossa, joten sinne päikkyyn ei lähdetä viitenä päivänä viikossa. Rebekka nukahtaa melkeinpä samantien, kun hän painaa päänsä tyynyyn. Rebekka menee miltei poikkeuksetta nukkumaan kiltisti ja herää aamulla levänneenä ja hyväntuulisena. Samppa taas on ollut aina vähän sellainen yökukkuja ja huono aamuherääjä. Kesällä homma lähti vähän lapasesta, kun poika meni tyyliin myöhemmin nukkumaan kuin me vanhemmat. Usein hän nousee ylös sängystä kikkailemaan monta kertaa kaikenlaisilla verukkeilla ja höpöttelee vielä puolituntia sen jälkeen kun sisko on nukahtanut.

Aamuisin Samuel tarvitsee empatiaa ja syliä, herättely pitää aloittaa hyvissä ajoin jos meinaa olla tiettyyn aikaan paikassa x. Mitä vähemmän hoputan ja mitä enemmän olen rauhallinen ja ymmärtäväinen, sen helpommin kaikki sujuu aamu-unisen poikani kanssa. Koitan ajatella aina, että miten toivoisin itseäni kohdeltavan silloin kun olen väsynyt ja pahantuulinen, kiirekiirekiire!-mantran höpöttäminen tekisi ainakin meikäläisen entistä kiukkuisemmaksi.

 

uni2Muutamana yönä viikosta meidän sänkyyn kömpii jompikumpi lapsista, toisinaan molemmat. Ihan hiljaa he tulevat siihen tuhisemaan, enkä koe sitä mitenkää  kovin ongelmalliseksi. Saatan toisinaan itsekin kömpiä lasten viereen nukkumaan tai jos sänky käy ahtaaksi, niin raahaudun itse lastenhuoneeseen nukkumaan.

 

uni3Lasten sängyssä on muuten edelleen tuo yhteistyössä Eurokankaalta saatu vetoketjullinen päiväpeitto, en vaihtaisi sitä ikinä enää tavalliseen. Harvoin tulee näin jälkikäteen kerrottua kokemuksia hankinnoista, mutta muistinpas kerrankin. Olen ollut 100% tyytyväinen päiväpeittoon, se ommeltiin meille sängyn mittojen mukaan ja omien toiveiden mukaisesti. Yläsänky on aina valmiina pedattu Viiviä varten ja sieltä löytyy samanlainen vetskari-päiväpeitto.

 

uni4Vielä kun meitsimutsi tajuaisi kömpiä omaan sänkyyn hyvissä ajoin, mutta se oma aika illalla on niin ihanaa – ja olen kyllä samanlainen ja pahempikin yökukkuja kuin poikani. Öisin tulee inspiraatiota vaikka mihin, olen luovimillani joskus vasta 24.00 jälkeen…

 

uni5Olen jotenkin niin helpottunut tästä valitsevasta uni-tilanteesta ja olen onnellinen myös siitä, että Samuel on hyvässä kunnossa. Hänen sairautensa on kuitenkin sellainen, että sen kanssa eletään, toivottavasti se on oireettomana mahdollisimman pitkään, on mahdollista että se ei edes pukkaa päälle enää koskaan. Kenenkään tulevaisuutta ei kukaan voi ennustaa, tässä tapauksessa lääkäritkään eivät tiedä yhtään sen paremmin jatkosta kuin mekään ja varmasti olen aina tarkkana ja valppaana pojan kanssa, niin se vain on. Viimeksi launtaina säikähdin ihan älyttömästi kun pojalla pukkasi niinkin harmiton reaktio kuin nokkosrokko päälle. Toissa viikonloppuna Rebekka oli vaihteeksi tikattavana päivystyksessä – kyllähän näiden kanssa aina sattuu jotain pientä.

Kiitollisena olen tästä, mitä meillä nyt on, kaksi vilkasta ja ihanaa lasta.

-Maj

0 Comments

  1. kiasa 25.11.2014

    hei,

    en tiedä oletko aiheesta jo kertonut tai et halua kertoa mutta poikasi sairaus kiinnostaa. Mistä on kyse? Voimia teille kaikille.

    On muuten näppärä päiväpeittosysteemi!! en ollut ennen tiennytkään tuollaisesta. Täytyy pistää hankinta listalle

    Vastaa
    • Maj 25.11.2014

      Moikka! En ole halua sen tarkemmin alkaa selittämään mistä on kyse, hänellä on harvinainen verisairaus. Toivottavasti ymmärrät :)

      Vastaa
  2. Katja 25.11.2014

    <3 Täytyy olla kiitollinen joka hetkestä, elämästä ei koskaan tiedä. Kaikkea hyvää toivon teille. <3

    Vastaa
    • Maj 25.11.2014

      Olen samaa mieltä kanssasi Katja, kiitos viestistäsi – ja kaikkea hyvää myös sinulle <3

      Vastaa
  3. jonna 25.11.2014

    Teillä on niiiiiiiin kaunista :)

    Vastaa
    • Maj 25.11.2014

      Voi kiitos Jonna! Mä haluaisin tehdä vaikka minkälaista pientä remppaa tänne, mutta ollaan pohdittu vähän isompaakin asuntoa, jos vaikka jostain tupsahtais meille se täydellinen!

      Vastaa
  4. Anna 25.11.2014

    Ihanan houkuttelevan näköinen teidän sänky näissä kuvissa :) saanko kysyä, mistä tyynyliinat ovat? Harmaat ilmeisesti beach hoisen? Entäpä nuo ihanat raidalliset?

    Tsemppiä pojan sairauden kanssa, ja muutenkin<3 ihanat lapset teillä!!

    Vastaa
    • Maj 25.11.2014

      Moikka Anna!
      Harmaat lakanat ja tyynyliinat ovat tosiaan Beach Housen, takana olevat isot tyynyliinat ovat H&M:ltä (pellavaa), raidalliset ovat sisustustyynynpäälliset, myös H&M:ltä. Sisustustyynyistä harmaat ovat teetetty ja valkoinen on Ikeasta! Huh! Toivottavasti sait tästä jotain selkoa :)

      Vastaa
  5. Sara. 26.11.2014

    Meillä pojat nukkuvat myös parisängyssä vierekkäin ja saavat toisistaan tukea ja turvaa :) mun mielestä se on jotenkin mukava jatke siitä, kun nukkuivat meidän välissä. Onneksi on vielä tuo pienin tuhisija, koska mulla on välillä oikein nimenomaan ikävä poikia nukkumaan kainaloon :D kiva kullaa, että Samuel voi jo noin hyvin – lapsen sairastuminen on niin pysäyttävää.

    Vastaa
  6. Maarit 26.11.2014

    Ihanaa, että Samuel on noin hyvin tervehtynyt, että normaali arki on jo mahdollista!

    Musta on tosi liikuttavaa, kun sisarukset nukkuvat vierekkäin. Täytyy laittaa harkintaan kun on aika miettiä seuraavan kerran nukkumajärjestelyjä. Herättävätkö lapset toisiaan yöllä kierimällä tai vahingossa potkimalla, vai onko kumpikin rauhallinen nukkuja?

    Entä onko teillä lapset kiinnostuneita kiipeilemään kerrossängyssä? Meillä 5v ja 3v pojat, enkä uskalla jättää heitä keskenään makuuhuoneeseen, jossa kerrossänky on. Jos on mahdollisuus, kaikenlainen temppuilu kerrossängyn kanssa on taattu. Ehkä jos sinne pääsisi aina, se ei kiehtoisi niin paljoa.

    Vastaa
  7. Maija 26.11.2014

    Aivan ihanan näköiset sängyt teillä kaikilla, uni maittaa varmasti.

    Minkä merkkinen kerrossänky on? Entä kuinka leveä teidän vanhempien sänky? Meillä unijutut on kovin pinnalla (3v. ja 1v.pojat): haaveissa leveämpi sänky ja lapsetkin olisi joskus kiva saada nukkumaan samaan huoneeseen :).

    Olen seurannut blogiasi vuosia. Ihana kuulla, että Samuelin tilanne on nyt hyvä.

    Vastaa
  8. Meillä on onneksi aamuvirkku lapsi. Siis kyllähän se viikonloppuisin välillä ottaa päähän, mutta arkiviikolla on kuitenkin kiva lähteä päiväkotiin, opiskeluihin ja hommiin, kun iloinen ja virkeä lapsi kiskoo vaatteet päälle ja odottaa jo ovensuulla. Plussana iltaunisuus eli aikaisin nukkumaan meneminen. ;)

    Tuollaisia vetoketjullisia peittoja haaveilen meidän lastenhuoneen kerrossänkyynkin, kun sängyn pitäminen siistin näköisenä, varsinkin kun sekä ala- että yläsängyssä leikitään, on aika mahdotonta.

    P.S. Tasa-arvoasia voisi olla lähellä sinunkin sydäntäsi:
    http://www.lily.fi/blogit/ilman-sinua-olen-lyijya/tahdotkon-sinakin-tule-mukaan-lily-kampanjaan

    Vastaa
  9. Linda 26.11.2014

    Täällä ilmoittautuu suhteellisen tuore lukija! Oon seurannut sun blogia ehkä parisen kuukautta ja olet ehdottomasti noussut suosikkibloggaajakseni sen aikana :) Pidän erityisen paljon realistisesta tyylistäsi kirjoittaa sekä siitä, että jaat ikäviäkin asioita. Kirjoitat tosi monipuolisesti eri aiheista, eikä blogisi ole jämähtänyt tiettyyn kaavaan :) Lisäksi kuvasi ovat todella laadukkaita ja lapsesi aivan äärettömän suloisia! Olen hurja Samppa-fani ja tyttäressäsi näen paljon itseäni lapsena! :D
    Ihanaa joulun odotusta koko perheellesi!

    Vastaa
  10. Laura 26.11.2014

    Onpa ihana kuulla, että arki menee hyvin ja olet onnellinen. Ihana myös kuulla että poju on tervehtynyt <3 tsemppiä perhe elämään

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *