Tänä vuonna tämä joulunalusaika on ollut jollain tapaa kiireisempi kuin koskaan, ei ehkä mitään sellaista superahdistavaa kiirettä – paljon vain kaikenlaista tapahtumaa, kiinnostavia työprojekteja ja olen koittanut ottaa joka välissä vähän aikaa ystävillenikin. Kaikki hössötykset yhdistettynä lapsiperheen arkeen sairastelemisineen, tuntuu, noh paljolta. Viimeiset neljä viikkoa olemme käyneet keskimäärin 2-3 kertaa viikossa lääkärissä, aina jommalla kummalla lapsella on ollut jotain pientä ja lisäksi tietysti siihen päälle Samuelin rutiinikäynnit. Näin painajaista viime yönä, että lapset olivat tulikuumia aamulla ja olin taas matkalla lääkäriin. En kyllä halua valittaa, mutta olen miettinyt, että siinä on varmaan osasyy joulufiilikseni puuttumiseen. Empatiakykyni on ollut heikko, mutta puolestaan ärsytyskynnykseni on ollut erittäin matala lähiaikoina, pienikin vastoinkäyminen nostattaa sellaisen ”tämäkin vielä saakeli sentään” – olotilan päälle.

Sanoisin olevani jouluihminen, en todellakaan mikään hc-jouluttaja, mutta kuitenkin perinteisellä tavalla olen innostun laittelemaan joulukoristeita, lähettämään joulukortteja, tekemään pipareita – ja fiilistelemään sitä kaikkea. Tänä vuonna olen vaan tehnyt, tehnyt ja tehnyt, fiilistely onkin sitten jäänyt vähemmälle. Onneksi kaikki alkaa olla kondiksessa, vielä kunnon siivoukset ja pakkaushommat olisi edessä. Toissapäivänä ajattelin, että nyt on tehtävä kadonneelle joulufiilikselle jotain ja nakkasin nuo tontut nojatuolin päälle – problem solved? :D

Ei nyt silleen, mutta ehkäpä loma Ylivieskassa tekee ihan hyvää, taidan jättää tietokoneen kotiin ja koitan unohtaa hetkeksi mielessä jyskyttävät asiat. Syön överit, leikitään uusilla leluilla muksujen kanssa, vieraillaan sukulaisilla ja kummilasten luona, käydään perheen kanssa toivottavasti antoisia keskusteluja (kuka lähtee tänä vuonna ulos ovet paukkuen) ja lopuksi nauretaan vedet silmissä – näistä asioista nautin todella, sääli, että en ole ehtinyt käydä vanhempieni luona Pohjanmaalla puoleen vuoteen.

Parhaiten olen tänä vuonna päässyt lähimmäksi joulutunnelmaa (mitä se nyt sitten merkkaakin) lasten joulujuhlissa ja pikkiksissä, ehkä myös viime viikonloppuna kun satoi lunta. Joulufiilis taitaa olla mulle sellainen tietynlainen rauhallisen odottava mielentila.

 

joulukoti1Se on joulu ny!

 

joulukoti2Siinä ne joulukoristeet sitten olikin, lukuunottamatta olkkarin verhotankoon kieputettuja ja purkkiin sullottuja jouluvaloja. Meillä on olemassa ihan oikeesti jopa joulumatto, sen aika on taas 2015 jouluna.

 

joulukoti3Stringin jouluinen asetelma on… ei ainakaan tässä. Mutta hei, keittiöönkin heitin nämä valot pari päivää sitten.

 

joulukoti4Ilahdutin itseäni vaniljakahvilla, vähän jouluisempaa makua tuomaan oikeanlaista fiilistä. Olen tehnyt kahvinjuontiennätykseni tässä viimeisen kahden kuukauden aikana.

 

joulukoti5Tämä Samuelin taiteilema joulukoriste kuvaa olotilaani ihan kaikista parhaiten. Muutenkin ihan kiistatta meidän upein koriste ikinä!!!

Kortitkin on lähetetty. Taputan itseäni nyt olkapäälle ja heitän tonttulakin päähän.  En muuten toivonut mitään joululahjaksi. Kinkkua ja piparia? Rauhaa lähinnä.
Kiitos ja anteeksi.

Ps. Tampereen seurakunnan joulukalenterin luukut ovat jokseenkin hilpeitä. Luukku 10. Eiköhän Jeesus-vauvakin kitissyt välillä? Luukku 16. Piparilla paha mieli paranee. Näinhän se on.

 

 

-Maj

 

 

 

0 Comments

  1. Noita nokinenä 18.12.2014

    Meillä oli juuri kuume päällä koko porukalla , kun tarhassa oli se joulujuhla . Onneksi muuten joulufiilis on ollu kohdillaan pientä stressiä lukuunottamatta :)

    Vastaa
  2. inkkari 18.12.2014

    Ihana kirjoitus, kiitos

    Vastaa
  3. annannanna 18.12.2014

    Ihana tuo samuelin tekemä koriste! Ootan niin kovasti, että oma lapseni kasvaa ja alkaa tehdä kaikkia ihania piirustus- ja askartelujuttuja ^^

    Vastaa
  4. Milla 18.12.2014

    Aivan ihana tuo Samuelin tekemä joulukoriste :) ihan huippu <3

    Vastaa
  5. Esteri 18.12.2014

    Jotenkin vaan…tosi ihana postaus <3 Kyllä se joulufiilis vielä sinut löytää, ihan varmasti! Kiva kun pääset ottamaan rennosti, nauti!

    Vastaa
  6. susku 18.12.2014

    No, olenkin ihmetellyt miten ehdit kaikkiin ”kissanristiäisiin” ennen joulua. Älä välitä kyllä se joulu tulee ja menee omalla painollaankin…tänä vuonna. Ensi vuonna voit panostaa tunnelmointiin?

    Vastaa
  7. Tiina-tonttu 19.12.2014

    Itsellä siirtynyt jouluvalmistelut kovan flunssan vuoksi etiäpäin, mutta fiilis on ihan kohdillaan. :) Ihana tuo Samoan koriste! Kyllä se joulufiilis vielä Maj löytyy, nauti ja lepäile.

    Ja todellakin srk-kalenteri on yllättänyt, sekä äidin, että tyttären. 4-V:n ilme on vinkeä, kun luukusta avautuu ”eiköhän jeesus vauvakin kitissyt välittä”tai ”olet manteli jonkun joulupuurossa”.Tuonut hymyn huulille aamuisin :)

    Vastaa
  8. HeliJ 19.12.2014

    Hieno joulukeppi!! Killissä olevat silmät on ehdottomasti ”se”-juttu <3 Itsellänikin on talleessa vielä 3-vuotiaana tarhassa tekemäni käpytonttu joulukuuseen – arvokkain kuusenkoriste!

    Nyt joulustressi nurkkaan ja nauti yhteisestä ajasta perheen kanssa. Mukavaa joulun aikaa sinulle ja perheellesi!

    Vastaa
  9. Juuli 19.12.2014

    Itekki oon nauranu noille joulukalenterin luukuille. 6 luukku: Itsenäinen ei ole sama kuin itsepäinen ;D

    Vastaa
  10. annu 19.12.2014

    Ihana tonttukoriste! Lasten tekemät on niin hellyyttäviä.

    Vastaa
  11. Outi 19.12.2014

    Jouluttaja – huikea sana :D

    Vastaa
  12. Mulla on ollut tosi nihkeä ja kiireinen opiskelusyksy, vielä pitäisi rutistaa. Tunnollinen päiväkotilaisemme 2,5v sairastui tietenkin heti kun loma alkoi ja päätin, että tänä vuonna en stressaa joulusiivouksesta. Ööh, kuinkas sitten kävikään, mies taisi saada jotain vieroitusoireita vuosien siivousriehumisista ja aloitti ihan omat hommansa…

    Me vietetään jouluaatto ”muiden nurkissa” ja se on kyllä ehkä paras tapa välttää se joulustressin terävin kärki. ;)

    http://www.lily.fi/blogit/ilman-sinua-olen-lyijya/mita-ihmetta-taalla-oikein-tapahtuu

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *