Muistelen vuotta 2014 vielä yhden postauksen verran. Sen verran paljon tapahtui kaikenlaista viime vuonna, että eivät asiat mahtuneet ihan yhteen postaukseen. Sain vihdoinkin kirjoitettua muistelmani loppuun ja viime vuosi on nyt vihdoinkin paketissa, toivottavasti jaksatte vielä lueskella. Jos haluat aloittaa ihan alusta, niin klikkaa itsesi postauksiin Mitä tapahtuikaan vuonna 2014? osa 1 ja osa 2.

syyskuusyys1 syys2 syys3 syys4 syys5 syys6 syys7kartano_sisustus4 syys8 syys9 syys10 syys11 syys12Syyskuussa elimme erilaista arkea, kun Samuel oli kanssani kotosalla. Siskoni tuli Ylivieskasta asti tsekkaamaan, että meillä on kaikki varmasti hyvin. Verikokeita ja lääkärikäyntejä oli tiuhaan, mutta kaikki meni niiden osalta hyvin. Päivisin olimme hyvin pitkälle puistoissa tai kotona leikkimässä, niinpä Miika yllätti Sampan ja osti hänelle automaton, joka oli ihan hitti. Touhuilimme kaikenlaista kivaa porukalla, lapset pääsivät ensimmäistä kertaa teatteriin, kun kävimme katsomassa Valkoinen-näytelmän. Samppa sai paljon huomiota luonnollisesti, mutta koitin myös parhaani mukaan panostaa Rebekkaan, teimme tyttöjen juttuja ja olimme kahdestaan mm. hänen ystävänsä synttäreillä. Koko perheellä tutustuimme Tampereen Palolaitokseen ja kahvittelimme Pyynikillä. Ida kutsui minut mukaansa viikonloppureissulle Tallinnaan, siellä yövyimme upeassa Vihterpalun kartanossa. Naapuruston mammojen kanssa kokoonnuimme pitkästä aikaa yhteen istumaan iltaa ja huomasimme kaikkien elämässä tapahtuneen muutoksia. Olin innoissani keittiön uusista tuoleista, jotka äitini oli meille kunnostanut. Koko syyskuu on itselläni vähän hämärän peitossa, ihmettelen näin jälkeenpäin kuinka moneen venyimme ja kuinka paljon asioita ehti tapahtua.

 

Lokakuuloka1 loka2 loka3 loka4 loka5 loka6 loka7 loka8 loka9 loka10 loka11 loka12 loka13 keksikutsut6Olimme jännittäneet kovasti, että pääsemmekö lähtemään jo ennen kesää varatulle lomareissullemme – ja kun lääkäri näytti vihreää valoa lomasuunnitelmillemme, niin olimme enemmän kuin riemuissamme. Silloin, jos koskaan olimme yhteisen loman tarpeessa. Latasimme viikon akkujamme Mallorcan auringon alla, kaikki sujui reissussa kuin rasvattu. Kohteessa oli väljää, sillä sesonki oli jo päättymässä, silti säät olivat huikeat ja seura ihanaa. Lomasta saadulla energialla porskutin koko vuoden tehokkaasti loppuun. Heti kotiinpaluumme jälkeen kuvailimme Didriksonsin kamppiskuvia, pyörähdin Elle Awardseissa, aloitin yrittäjäkurssin, olin töissä Madaran esittelyssä, kuvasin lapsikuvia ystäväni lapsista, pidimme keksikestejä lasten kanssa ja vierailimme Sampan kanssa Torni-hotelissa. Ilman Miikan äitiä en olisi voinut toteuttaa kaikkea, sillä hän hoiti poikaa, kun olin sellaisissa työjutuissa, joihin lasta ei voinut ottaa mukaan.

 

 

 

Marraskuumajn_tyyli27hope-tampere-2olohuoneensisutus-muuto-ikea-olympus1bs1bloggaajathml1disko-pikkujoulut7 joulukorttilapsista1 kids nalle9 pikkikset2 ruissalo1 rulla10 siljasymphony27 verenluovutus-tampere1 victoriassecretsuomessa1Meininki jatkui tehokkaana myös marraskuussa. Pikkujoulusumaa pukkasi – sain muuten teiltä kivasti palautetta Mitä pukisin päälleni pikkujouluihin?-postaukseen, kiitos siitä. Kävin blogityttöjen pikkiksissä Naantalissa, vietimme bloggaajaporukalla iltaa Hunajaisessa ja järkkäsin Suvin kanssa meillä perinteiset kaveriporukan pikkujoulut. Olin kaksi kertaa laivareissullakin, Tukholmassa kuvasin Iinaa Mammatyyleihin ja Viking Gracella pääsin tutustumaan Suomen ensimmäiseen Victoria’s Secretin myymälään. Luovutin verta ja kävimme vierailulla Hopella, veimme lasten kanssa vähävaraisille lapsiperheille vanhoja vaatteita sekä joululahjat. Tein myös urakalla Mammatyylit-kuvauksia, huh! Marraskuussa otin jo harjoituskuvia joulukortteihin ja lapset pääsivät ihailemaan jouluparaatia, vierailtiin Kulttuurikeskus Rullassa ja riehutiin HopLopissa. Haha, mulla hiki valuu jo pelkästään tämän kirjoittamisesta :”D.

 

Joulukuujoulukorttikuvaus13chihuahua5 dontcare-kuvat4 OLYMPUS DIGITAL CAMERA joulu1 joulu13  joulukoti2 jouluylivieskassa5 siskolle3Marraskuussa ja joulukuun alussa sain kuin sainkin työhommat siihen malliin, että pystyin nauttimaan joulusta ihan rauhassa. En juuri käynyt tietokoneella, vaan keskityin nauttimaan ajasta perheen, sukulaisten ja muiden läheisten kanssa. Kauhistuin tajutessani, että en ollut edes käynyt siskoni uudessa kodissa, vaikka he olivat asuneet siellä jo viime kesästä. Onneksi sekin asia on nyt korjattu. Alkukuusta tuli postailtua ihan kivasti asuja, yksi omista lemppareistani oli tämä rento harmaa asu, itsenäisyyspäivän asuni sai puolestaan poikkeuksellisen paljon risuja lukijoilta. Lapset hassuttelivat joulukorttikuvauksissa. Sovimme myös uudenlaisesta työkuviosta asiakkaan kanssa – joten jotain uutta ja jännittävää työrintamallakin tapahtuu ensi vuonna, eikä se liity bloggaamiseen. 

Vuosi 2014, olit aikamoinen, hyvässä ja pahassa. Pysäytit minut karulla tavalla elokuussa, mutta toisaalta teit minusta vahvemman ja määrätietoisemman ihmisen, joka osaa entistä paremmin arvostaa hyviä asioita elämässä – ja ennen kaikkea nähdä ne. En usko tai toivo, että uusi vuosi olisi mitenkään parempi, koitan vain keskittyä enemmän sen antamiin hyviin hetkiin.

Kiitos kaikille teille, jotka seurasivat viime vuonna Magicpoksia ja lueskelivat kuulumisiamme täältä – toivottavasti pysytte menossa mukana vielä pitkään <3

-Maj

 

0 Comments

  1. tildaliini 19.1.2015

    Ihanasti kirjotettu nää vuosikatsaukset. Ja noi kuvat! Oot kyllä niiiin uskomattoman taitava vangitsemaan tunnelmia kuviin ja muutenkin tänne blogiin. :)
    Ideoita kyselit muutama postausta aiemmin ja tästä Sampan sairastumisesta ja joskus niin hektisestä arjesta tuli mieleen, että inspiroisiko sua aiheena avun pyytäminen ja sen vaikeus? Oot aina kovin kivasti osannu tuoda tänne esiin kiitollisuuttas läheisten avusta yms ja toisaalta vaikutat vähän semmoselta et koitat kovasti pärjätä yksin ennen ku apua osaat pyytää (voin olla ihan väärässäkin!) ni oiski kiva kuulla vähän sun näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta. :)

    Ihanaa tammikuuta sinne tampereelle!
    T. Yksi vakkarilukija

    Vastaa
    • Maj 20.1.2015

      Moikka!
      Mä en muuten oikein osaa vastata tuohon. Silloin kun on tuntunut, että en itse jaksa, niin apu on tullut sisarusteni ja meidän molempien isovanhempien suunnalta automaattisesti. Keneltäkään muulta en oikein varmaan osaisi apua edes pyytää. Täytyypä tuumailla asiaa – kiitos viestistäsi, se sai minut mietteliääksi :)

      Vastaa
  2. Milla 20.1.2015

    Ihania kuvia ja vauhdikas vuosi!! Ihanaa jo alkanutta vuotta teille kaikille <3

    Vastaa
    • Maj 20.1.2015

      Kiva kun jaksoit lueskella koko jutun ja kiitos samoin sinnekin :)

      Vastaa
  3. Ellu 20.1.2015

    Voi vitsi tosta ensimmäisestä kuvasta tuli niin hyvä mieli ja hymyilytti vaan vaikka oli melkosen surkea päivä takana! Aivan ihana.
    Samoin tuo kuva karhuhattusesta pikkuherrasta ilostuttaa kerta toisensa jälkeen. :) Oot huikee valokuvaaja, harvan blogin kuvat piristää näin paljon!

    Vastaa
    • Maj 20.1.2015

      Samuel osaa kyllä hurmata – toki hänellä löytyy myös kasapäin pian 3-vuotiaan karhupojan uhmaa, mutta niinhän se kuuluukin olla :) Tosi ihanaa kuulla, että sait kuvista piristystä päivään – itseasiassa sama vaikutus oli minuun tällä viestilläsi :)

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *