Äidiksi tuleminen on ehdottomasti ollut oman elämäni mullistavin asia, se on vaikuttanut ihan kaikkeen elämässäni. Niin paljon se on tuonut elämääni iloa, onnea ja rakkautta, mutta myös niin paljon huolta ja vastuuta. Se on avannut silmäni niin monen asian suhteen. Äitiys on opettanut minua olemaan epäitsekäs ja se on opettanut myös mitä tarkoittaa kun sanotaan, että antaisi mitä tahansa, vaikka henkensä toisen puolesta. Minulle ei koko maailmassa ei ole mitään niin rakasta, kuin lapseni. Näin varmasti ajattelee niin moni muukin pienen tuhisevan nyytin tuore äiti, kuin myös äidit, joiden lapset ovat jo ns. lentäneet pois pesästä. Äitiys se on ja pysyy, vaikka se ehkä hiukan muuttaakin matkalla muotoaan. Huolen ja rakkauden määrä pysyy kuulemma samana silti, näin ainakin mun äiti totesi.

Tämä äitienpäivä ei ole ollut meillä mitenkään erikoinen, ollaan touhuttu ihan normaalien juttujen parissa, aamulla Miika ja lapset tekivät aamiaisen ja sain lapsilta heidän askartelemiaan söpöjä juttuja.

Pysähdyin silti hetkeksi miettimään äitiyttä, nuuhkin vähän pidempään päikkäreiltä heränneiden lasten hiuksia ja ajattelin, kuinka tärkeitä he ovat minulle. Ajattelin myös lämpimästi omaa äitiäni, hän on tietysti minulle se maailman paras äiti – ja esikuvani. Toivon pystyväni olemaan edes puoliksi yhtä empaattinen, lämmin, oikeudenmukainen ja rakastava äiti omille lapsilleni, kuin mitä hän on ollut minulle ja sisaruksilleni kaikki nämä vuodet.

äiti1elämäniäitinääitinä1 äiti2 äiti3 äiti4 äiti5 äiti6äiti7 äiti8 äiti9 äiti10 äiti11 äiti12 äiti15äiti13äiti14

Kyllä mun silmissä äidit ovat aikamoisia supersankareita, ihan jokainen. Oikein isot äitienpäivärutistukset Magicpoksin lukijoille <3

-Maj

0 Comments

  1. päivi 10.5.2015

    Kiitos ja iso rutistus sinulle.

    Vastaa
  2. sikuri 10.5.2015

    Kyllä varmasti olet ihana ja tarpeeksi täydellinen äiti lapsillesi, niin empaattisen ja rakastavan kuvan sinusta näin blogin välityksellä on saanut.

    Itsekin toivon olevani omalle tyttärelleni niin hyvä, että hän aikuisena voisi muistella minua ja lapsuuttaan lämmöllä – toivon ja teen kaikkeni, etten toista samoja virheitä kuin oma äitini ollessani pieni. Suurin pelkoni on, että tuotan rakkaalle pikku tytölleni samanlaista pahaa oloa, mistä itse jouduin lapsuudenkodissani ajoittain kärsimään.

    Onnea ja iloa teille, ja ihanaa kevättä!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *