Aikaisempien asukuvien yhteydessä kerroinkin jo, että olen löytänyt täydellisen luomiväri & huulipuna kombon ja haluan ehdottomasti jakaa sen teidän kanssanne, samalla vinkkailen muutamasta muustakin meikkipussissani majailevasta tuotteesta.

Ripsiväri – Estée Lauder, Sumptuous Extreme
Luomiväri – Mac, Frost – Amber Lights
Huulipuna – Zuii, Nude ja Lumene, 70 Kuulaus*
Kulmavaha – Lumene, 2 harmaanruskea*
Kynsilakka – Lumene, 170 tummaa viiniä*
Sivellin – Ecotools*

*saatu lahjaksi

Zuii meikit

Olen ihan todella pitkään etsinyt täydellistä luomiäväriä ja nyt vihdoinkin bongasin sen MACin valikoimista. Zuiin huulipunan kanssa kävi erittäin onnellisesti, sillä se löytyi minulle hotellihuoneeseen jätetystä lahjakassista (Kiitos Keidas by Lumo), oli siis vain todella hyvää tuuria kun väri sattui olemaan ihan täydelllinen omiin tarpeisiini. Zuiin luonnollinen huulipuna sisältää mm. aloe veraa, jojobaa ja auringonkukkaa. Luonnollisten raaka-aineiden lisäksi annan punalle plussaa myös kosteuttavasta ja hoitavasta koostumuksesta.

Niin ja miksi en ole aikaisemmin tajunnut tätä MACin Frost-luomiväriä? Sen koostumus on aavistuksen voidemainen, joten se ei varise tai pöllyä laisinkaan, mutta kestää sitäkin paremmin. Luomivärin voi helposti levittää vaikka sormin, mutta itse olen tykännyt käyttää levittämiseen Ecotoolisin muhkeaa luomivärisivellintä.

Ja tässä näkyy vielä tuo sävy käden iholla, myös näissä kuvissa olen käyttänyt silmämeikissä tätä – ja huulilla Zuiin puna. Helpon, mutta kuitenkin näyttävän yhden sävyn silmämeikin saat levittämällä luomiväriä runsaasti liikkuvalle luomelle häivyttäen silmän sisä- ja ulkonurkkaan ja rajaamalla silmät, toimii ainakin itselläni.

En koskaan aikaisemmin ole innostunut vastaavasta kynsilakkasävystä (170, tummaa viiniä), mutta nyt se tuntuukin raikkaalta, pitkä korallin voitonkulku on päättynyt, aamen.

Tässä oiva huulipunakaksikko syksyyn. Lumenen huulipuna, sävy 70 mätsää täydellisesti tuohon kynsilakkaan.

Tämän kesän pikameikkini on syntynyt sipaisulla meikkivoidetta, kulmavahalla, ripsivärillä ja huulipunalla – esimerkkinä tästä vaikkapa tämä look.

-Maj

Uusi viikko – uudet kujeet, mutta palataan hetkeksi viikonvaihteeseen. Kulunut viikonloppu oli nimittäin aikamoista aaltoilua ja tunteiden vuoristorataa. Olin lasten kanssa kolmisin kotosalla ja etenkin lauantai meni erittäin plörinäksi. Yhteispelistämme ei tullut mitään, kaikilla taisi vähän kenkä puristaa jostain kohtaa, tietenkin raskas viikko takana lapsillakin.

Lauantain tahkeasta menosta en voi tietenkään syyttää ketään muuta kuin itseäni, sillä täpötäysi Särkänniemi oli erittäin huono idea meikältä. Narunvedosta tuli aivan surkea ylläri ja se kirvoitti pienen raivon ilmoille. Kavereilla ei ollut rannekkeita ja sekin harmitti. Tämä tyhmä äiti ei ostanut edes hattaraa. Tällä kertaa kotona olisi päässyt aavistuksen helpomalla, totesin pyyhkiessäni iltapalasmoothieta rattaista, vaatteista ja bussin lattialta. Mietin kotipihassa kököttäneen auton helppoutta, noh, aina ei voi valita oikein voittaa. Ilotulitus tietenkin missattiin ja Rebekka mätkähti bussin lattialle nenä edellä kun hän äimistyneenä bongasi raketit ikkunasta. Myöhästyttiin siis alunperin siitä bussista mihin meidän oli tarkoitus hypätä ja siksi oltiin vasta liian myöhään kotona, kyllä, kotona, jossa odotteli koira vielä lenkittäjäänsä. Pienempi lapsista kiljui vielä joskus kello 23.00 jälkeen, että ei nukuta… Kiroilin mielessäni, sillä kyllä meikäläistä vaan olis nukuttanut senkin edestä. Nielin ne kirosanat ja änkesin kerrosängyn alapetiin pojan viereen juttelemaan, hänellä oli aika hienoja ajatuksia maailman menosta, laulettiinkin siinä pari laulua yhdessä. Muutaman minuutin päästä molemmat lapset olivat unessa – ja näyttivät ihan enkeleiltä nukkuessaan, kuten aina. Rauha maassa. Sen verran omat hermot olivat edelleen kireällä, että omaa päätä tyynyyn painaessani lupasin itselleni olla parempi ihminen ja äiti seuraavana päivänä, – jepjep, se ei paljoa vaatisi, ajattelin.

Tämä sunnuntai meni kuin menikin mukavissa tunnelmissa, ehdittiin aamupäivä hengata kotosalla, mutta iltapäivällä riennettiin synttärikekkereiden kautta suoraan Rebekan jumppatreeneihin. Synttäreitä varten tehtiin laineita hiuksiin ja puettiin vähän siistimpää päälle, otettiin kuviakin. Sunnuntai oli kiva, ehkä juuri siksi, että päivään ei oltu ladattu mitään odotuksia. Sepä se taitaakin usein olla vikana, että suunnitelmat ja odotukset pilaavat kaiken, mutta miten toimia lapsiperheenä ilman suunnitelmia, onko se ylipäätänsä mahdollista?

Rebekka
Mekko – COS
Legginsit – H&M
Laukku ja kengät – Zara

Samuel
Paita – COS
Farkut – Zara
Tennarit – Vans/Cartel

He eivät olisi itse keksineet lähteä Särkäniemeen, heille olisi varmaankin riittänyt oma piha. He eivät osaa katsoa bussin aikatauluja, eivätkä edes kelloa. Pirtelökin kaatui vahingossa ja varmasti oli myös vähän hankala ymmärtää, että miksi narunvedosta tuli lähinnä vauvoille tarkoitettu lelu. Heidän mielestään rahalle ei ole parempaa käyttökohdetta kuin a) uusi narunveto tai b) hattara.

Oliko tämän tyhmän äidin pakko taas kiristellä hermoja, kun se ei kuitenkaan auttanut yhtään mitään? Kyllä, nyt on taas helppoa myöntää kaikki tämä ja kirjoittaa se vieläpä muidenkin luettavaksi, sillä viereisessä huoneessa nukkuu taas kaksi enkeliä, joiden päähän käyn vielä painamassa suukot – ennenkuin kömmin onnellisena omaan sänkyyni ja lupaan taas olla huomenna kunnollinen äiti lapsilleni.

-Maj

1 2 3 4 18