Tässä kahden vuoden sisällä musta on kehkeytynyt sellainen hössöttävä täti, joka haluaa omia kaikkien ihmisten vauvat. Olen yli-innokas hoitaja ja vauvakuumeilija, onhan tästä asiasta tainnut ollut puhetta täällä blogissakin. Se on varmaan tämä ikä tai jotain, en tiedä. Vauvarakkaus ei ole järjellä selitettävissä, enkä usko, että musta olisi edes siihen hommaan, ainakaan juuri nyt. Tarkemmin ajateltuna, ei kyllä missään nimessä ainakaan nyt, huh! Joskus, en tiedä? En kuitenkaan sanoisi, ettei ikinä enää. Järki ja sydän ovat ihan eri mieltä asiasta.

Sanna kävi heinäkuussa pienen Sofian kanssa meillä, otin kuvia tytöstä – ja nyt näin jälleen kaksikon viime viikonloppuna, laitettiin kuvat muistitikulle huokausten saattelemina. Sofia on nyt kolme kuukautta ja hän on tosi pieni vieläkin ja tietysti aivan liian suloinen. Toivoin, että Sanna unohtaisi Sofian meille. Katsokaa nyt vaikka näitä kuvia. Hän on aivan hurmaava.

Miljoona sydäntä tähän kohtaan. Toivoin melkein, että hän olisi unohtunut meille.
Tuliko vauvakuume? Kurkkaahan vielä nämä kuvat, niin sitten ihan viimeistään se iskee :)

-Maj