Olen pyöritellyt tätä postausta päässäni monet kerrat ja kuvatkin ovat lojuneet luonnoksissa jo pitkään. Tuntuu jotenkin haasteelliselta kirjoitella arviota Ravintola C:stä, Tampereen parhaasta ravintolasta. Ensinnäkään mulla ei ole kauheasti vertailupohjaa vastaavista fine dining mestoista, eikä mitään hajua esimerkiksi siitä, miltä koivuvanukkaan tai grillatun villisian kuuluisi maistua. Toki voin kertoa teille kokemuksestani ja siitä, miltä ruoka maistui, vaikka en mikään ammattilainen olekaan. Jos kaipaat asiantuntija-arviota Ravintola C:stä niin suosittelen siirtymään Sivumaku-blogin postaukseen tästä.

Pari viikkoa sitten Tampere Food Club Bloggers -tiimi kokoontui Ravintola C:n pöydän äärelle ja jännitystäni ei yhtään vähentänyt se, että viereeni istahti tarjoiltavien ruokien reseptien takana oleva Ilkka Isotalo, jota btw Asikainen muuten luuli bloggaajaksi. Haha, onneksi en ole ainoa, joka ei ole ruokaskenessä ihan inessä.

No, mutta Ilkka on rento tyyppi, joka sai allekirjoittaneen herkistymään kertoessaan C:n alkaneen käyttää enemmän lähiruokaa ja luomua hänen isäksi tulemisensa jälkeen. Mies toivoo, että hänen omat lapsensa saisivat kokea tämän maailman sellaisena, kuin hän on itsekin kokenut. Ravintolan alkuaikoina listalla oli herkkuja ympäri maailman, nykyään suurin osa raaka-aineista tulee 50 kilomertrin säteeltä. Ilkka pitää tärkeänä, että rahat jäävät tänne alueelle, myös siksi lähiruoka on viisas valinta.

Vastoin ennakkoluulojani Ravintola C:n tunnelma oli kotoinen, ei se ollutkaan mikään ”pönötyspaikka”. Ihan kuin olisi jonkun tyypin viihtyisässä olkkarissa ruokaillut. Niin, ja se ruoka, voi apua. Toinen toistaan upeamman näköisiä ja makuisia annoksia kiikutettiin pöytään kerta toisensa jälkeen. Jälkkäreitäkin tuli kaksin kappalein ja bonuksena saimme vielä maistella itsevalmistettuja makeisia.

lllan menu

Alkuun snäksit:
Perunalastuja
Punajuuri-mustapippurilastuja
Hapankaalilastuja
Viinietikkalastuja

Finger:
Peltilihapiirakaa ja kuivattua tattia (rahkavoitaikina, c possunkylki, hapankaalia ja omenaa)

Amuse:
Tattariblini, lasimestarin kuhaa, kuivattua sipulia, siianmätiä, smetanaa ja purjoa.

Alkuruoka 1:
Paistettua nahallista madetta, liemi paahdetusta sipulista, paahdettua sipulia, karamellisoitua sipulipyreetä, tilliöljyä, friteerattua purjoa, pikkelöityä mustikkaa ja savustettua ranskankermaa.

Alkuruoka 2:
Grillattua Ruoveden villisikaa, rekolan keltajuurta jogurtilla maustettuna pyreena, raakana marinoituna, ihrassa haudutettuna, hapatettua lepän lehteä, kastike villisian luista ja kuivattua maahumalaa.

Välijuoma:
3 kuukautta koskuetynnyrissä kypsytettyä mesiangervokombuchaa ja Ilkan puutarhan omenamehua. Huikean hyvää!

Pääruoka 1:
Paistettua kanin reittä täytettynä mustatorvisieni murekkeella, heinissä pahdettua ja savustettua rekolan palsternakkaa, säilöttyä kantarellia, pinaattipyreetä ja mustatorvisienijauhe, kanivaahtokastike ja kuivattua kanterellia.

Pääruoka 2:
Paistettua Pyhäjärven haukea, rekolan punajuurta, samettikukkaohraa, samettikukkaviinietikkavaahtoa ja talkkuna-perunarieskaa.

Juustoherkku:
Kolatun waldemar cheddar, hillo Christinan pihan kriikunoista ja juureen valmistettua näkkileipää.

Predessert:
Koivuvanukas, koivunlehtimarenkia, puolukkagranite ja koivusokeria.

Jälkiruoka:
Valkosuklaalla maalattu villivadelma-sorbet, vadelmalastut, ruusunmarjalastut, juhannusruusukreemi, ruusulumi ja paistettu juustokakku.

Petit four/makeiset:
Lakrtisti butter scotch, täysjyvävehnä juureen valmistettua lakritsia, karamellisoitua keltajuuren lehtivartta, karpalovalkosuklaatryffeli.

Leivät:
Vaivaamaton patonki, soodalla kohotettu hedelmäleipä, 1860 juureen valmistettu itäsuomalainen ruisleipä. Lisänä oma 3% voi ja villisian ihraa (poikkeuksellisena lisänä).

Kaikista annoksista en saanut otettua kuvaa, sillä rehellisesti sanottuna taisin keskittyä enemmän maistelemaan ruokaa ja nauttimaan viineistä sekä loistavasta seurasta. Jos haluatte tiirata ruokia tarkemmin, niin kurkatkaa Mansen Muijien otokset täältä. Tämä nauttimamme setti eli öh, menu kustantaa 68 eur + viinit.

Huh, mikä kokemus, kaikki oli loistokasta ja loppuun asti mietittyä, pääruokien joukosta mun suosikkini oli paistettu hauki – ja jälkiruokapuolelta jäin fiilistelemään koivuvanukasta. Pyysin Ilkkaa olemaan kertomatta etukäteen, että mitä se pitää sisällään. No arvatkaapa osuiko kukaan meistä oikeaan?

Menkää nauttimaan ja fiilistelemään Ravintola C:n huikeasta, ensiluokkaisesta palvelusta ja safkasta viineineen kaikkineen, silloin kun haluatte parasta, yhtään tinkimättä.

Ravintola C
Rautatienkatu 20
ti-la 17-20

-Maj

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *