Viime maanantaina otin osaa Tampereen Työväen Teatterin järjestämään bloggaajapäivään. Kiertelimme vuonna 1901 perustetun teatterin tiloissa ja saimme kurkistaa myös kulisseihin sekä henkilökunnan tiloihin. Paljon tuli opittua lisää teatterista ja etenkin sen tekemisestä.

Oli itseasiassa aika hauskaa katsoa lavalta kohti yleisöä, vaikka penkkejä on paljon, niin silti näkyvyys on yllättävän hyvä. Tein huomion, että lavalta tosiaan näkee jos yleisössä jonkun kasvoilla hohkaa sininen kännykän valo.

Lavastamon puolella näimme parhaillaan tekeillä olevia lavasteita, sekä nukkekodin näköisiä pienosmalleja näytelmien lavasteista. Ikävä kyllä niitä ei saanut kuvata. Valtava pukuvarasto oli ihana paikka, siellä olisi vierähtänyt tovi jos toinenkin. Reilusti yli 100 vuotta vanhassa teatterissa on aikamoinen kokelma pukuja ja asusteita, hyllyiltä löytyivät korkokengät ja laukut, siististi värien mukaan järjestettyinä. Mitään luetteloa pukuvaraston valikoimasta ei ole olemassa, vaan se on työntekijöiden päässä, kuulemma muutamankin kerran ollaan kilauteltu jo eläkkeelle jääneille työntekijöille, että mistä joku tietty puku mahtaa löytyä, aikamoista!

Itse en koskaan ole ollut kovin ahkera teatterissa kävijä, joten oli aika jännittävää istua samassa pöydässä intohimoisten teatteribloggajien kanssa, eräs kertoi käyvänsä katsomassa keskimäärin kuusi (!!!) näytelmää viikossa.

Ihan hullua, kuinka valtava projekti näytelmän rakentuminen käsikirjoituksesta valmiiksi esitykseksi onkaan. Päivän päätteeksi pääsimme seuraamaan tulevan syksyn näytelmien avoimia harjoituksia päänäyttömän katsomoon. Katselimme otteita syksyn 2016 ohjelmistoon tulevista näytelmistä: Kilpakosijat, Cabaret ja Viita 1949. Kaikki kolme ovat musiikkinäytelmiä joista ehkä viimeisin vaikutti omasta mielestäni kaikista mielenkiintoisimmalta, vaikka en lähtökohtaisesti musikaaleista innostukaan.

Syksyllä kävin katsomassa Desiréen, eikä musikaali oikein herättänyt minussa mitään kummempia fiiliksiä. Lavasteet olivat upeat ja puvut ym. puitteet olivat kunnossa, mutta silti se ei aivan temmannut mukaansa. Tuntuupa oudolta sanoa, mutta taidan itse olla vähän vakavampimielisten näytelmien ystävä. 

-Maj

Suositellut postaukset

0 Comments

  1. inkkari 14.4.2016

    Monesti miettinyt juuri tuota, että miten hyvin katsomoon näkyy jos vaikka porukka on tympääntyneen näköinen.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *