OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mulle on sattunut ja tapahtunut tänä kesänä kaikenlaisia pieniä tapaturmia, melkein samaan tahtiin kuin pyöräilystä innostuneelle 4-vuotiaalle pojalleni. Leukaa on tikattu, varpaaseen on syöty pariin otteeseen antibiootteja, kainalot paloivat vereslihalle lenkkeilystä ja eilen kaaduin niin komeasti fillarilla, että polvestakin tuli verta.

Mä oon juuri se tyyppi, joka kävelee yökerhossa tyhjän tanssilattian poikki ja kaatuu kesken matkan. Se tyyppi, joka pyörii (talvi)mökin jäiset portaat mytyssä alas (guitarhero-kitara kaulassa) ja tekee saman tempun vielä yökerhossakin. Joo, just se, joka etkoilla ekan sidukan jälkeen kaatuu otsalleen rappukäytävään ja saa tennispallon kokoisen kuhmun otsaansa (menin muuten pipo päässä baariin). Olen se, jonka kamera lennähtää oudosti veteen, kännykkä tippuu betonilattialle ja läppärin näyttö menee rikki niinkin naurettavan syyn takia, että sieltä välistä löytyy kynä.

Mun äiti on kerran tai pari ottanut hartioistani kiinni ja kysynyt: miksi aina sinä? Olen kuulema meidän perheestä se lapsi, jolle käy aina jotakin, siksi varmaan isosiskonikin on alkanut sairaanhoitajaksi. Molemmat ranneluut meni katki aitajuoksussa ja polvissa on vieläkin arvet muistuttamassa lukuisista kaatumisista.

Näiden kuvien ottamisen ajaksi jätin clutchini meidän auton katolle – ja arvatkaapa vain muistinko ottaa sitä sieltä mukaani lähtiessämme? Ni-iin, hyvästi pankkikortti, bonuskortit ja lempparimeikit. Mutta onneksi maailmasta löytyy vielä rehellisiä ja kunnollisia ihmisiä, jatkettuamme matkaamme noin 10 minuuttia puhelimeni soi ja eräs setä soitti, että onko multa mahdollisesti kadonnut laukku lähiaikoina? Se oli löytynyt autotieltä, hieman räjähtäneenä. No, tänään kaaduin selälleni kiven päälle, kun olimme poimimassa vadelmia. Ensi viikolla ajattelin ostaa itselleni synttärilahjaksi pyöräilykypärän. Joo, tiedetään, typerää, että vasta nyt.

En ajatellut alkaa ikäkriiseissäni harrastamaan mitään ekstreme-urheilua, vaan hankin juoksua varten ehkä polvisuojatkin.
Ja toivon, että vakuutusmaksuni pysyvät ennallaan.

-Maj

Suositellut postaukset

8 Comments

  1. mirva 23.7.2016

    Mulla jäi kans eilen lompakko auton katolle 😂😂 Ja et arvaa mihin Se oli tippunu..moottoritielle 😞 Mun mies urheana pysäytti auton ja lähti poimimaan mun joka puolelle levinneitä rahoja,kortteja ja kuitteja. Kaikki muut löytyi,paitsi 1 bonuskortti ja mun kelakortti. Mäki oon niin saamarin tapaturma-altis,että kiva tietää etten oo ainut. Mukavaa kesän jatkoa,aurinkoa koko teidän perheen päiviin 😊

    Vastaa
  2. greta 23.7.2016

    Tuollainen ”tahaton tohellus” saattaa viitata myös jonkinlaiseen hahmotushäiriöön.

    Vastaa
    • Maj 24.7.2016

      En ole muuten ikinä ajatellut, mutta täysin totta! Meen heti googlaan :P

      Vastaa
  3. Sara // housefive 24.7.2016

    Voi sinä ❤️ Joskin oma aikaisemmin murtunut etuvarpaani saikin nimen Teuvo Maanteiden kuningas, että samaa alttiutta todellakin löytyy. Tunnetusti saatan vain astua harhaan ja kaatua mitä typerimmissä paikoissa ihan matalilla kengilläkin ja yleensä sellain yksin etten voi edes kaverille naureskella.

    Vastaa
  4. Petu 24.7.2016

    ❤ silti niin rakas pikkusisko❤ lahjaksi siis ensiapulaukku😉

    Vastaa
    • Maj 24.7.2016

      Hahaa, mitä mä sillä, mulla on sut <3

      Vastaa
  5. Essi 1.8.2016

    Nyt on ihan pakko kommentoida. Mä oon aina halunnut bongata mun lempparibloggaajan reissatessani Tampereella. No eilen se päivä koitti kun vierailin Ideaparkissa, et uskokkaan miten iloiseksi mä tulin, päivän piristys! En vaan uskaltautunut juttelemaan.. :DD Oot paras, jatka samaan malliin! <3

    Vastaa
    • Maj 2.8.2016

      Eikäää, voi sua, mikset sanonut mitään!? En kestä, että oot tullut mun näkemisestä iloiseksi :*

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *