OLYMPUS DIGITAL CAMERAnameit1 pinkkipie5 OLYMPUS DIGITAL CAMERA pus2 pyynikki14 sam1 sarkka15 shortsit1 OLYMPUS DIGITAL CAMERA summerup_post6 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAtula4 OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAmunkki1 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA mikke maj11 maha magicpoks_kivat11 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA loma9 OLYMPUS DIGITAL CAMERA lazydays-aarrekids1 lasten kampaukset 3OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAlapsetjoulukortissa11-1 kai1 haa3 OLYMPUS DIGITAL CAMERA häät2 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA joku1 juoksu1 jussi3 gug9sorsis14 OLYMPUS DIGITAL CAMERAgo crocs11OLYMPUS DIGITAL CAMERAdid1.jpg1-polarn-o-pyret-kylpytakki-yöpaidat.jpg asus_kuva4 105 41 8lasten kanssa lomalla 18

Magicpoks täyttää ensi toukokuussa kahdeksan vuotta, se on pitkä ikä blogille. Olen kasvanut tämän blogin kanssa yhdessä, olen jakanut isoja ja pieniä asioita mun elämästä teidän lukijoiden kanssa. Matkan varrella on tapahtunut niin paljon, voi luoja sentään.

Mä olen raapustanut tekstejä ikävissäni, onneni kukkuloilla, masentuneena, kuoleman väsyneenä, reissusta käsin, muuttolaatikoiden keskeltä, peloissani, vauva olkapäällä – ja taapero sylissä, sairaalasta, kyynelten takaa ja onneksi myös nauraen ääneen. Vuosi 2010 oli todella hieno ja mullistava kaikinpuolin, minusta tuli äiti – ja Magicpoks muuttui perheblogiksi. Äitiys on elämäni rooleista tärkein, mutta olen halunnut aina täälläkin tuoda esiin, että se ei estä olemasta myös paljon muutakin. En ole myöskään koskaan ajatellut, että olisin jäänyt mistään paitsi, kun tulin suhteellisen nuorena äitiksi, itseasiassa päinvastoin.

Olen kertonut kaunistelematta miltä lapsiperheen arki tuntuu kamalimmillaan ja millaista se on ihan parhaimmillaan. Tekstejä on tullut naputeltua kevyistä aiheista. Olen kirjoittanut päivänasuista ja tyyliin avaimenperistä aina uupumukseen asti. Ja te ootte lukeneet. Te ootte tukeneet. Te ootte kirjoittaneet, että kyllä se siitä, olette myötäeläneet mun onnessa, te ootte ehkä samaistuneet ja toisaalta varmasti ihmetelleetkin joitain mun valintoja.

Kahdeksan vuotta on niin pitkä aika, olen ehtinyt kirjoittamaan käytännössä jo kaikesta, varmaan pitäisi jo miettiä eläkkeelle jäämistä, vähintäänkin. Blogitkin ovat muuttuneet vuodesta 2009 aivan älyttömästi, Magicpoks siinä sivussa. Aloitin bloggaamisen Bloggerissa ja siirryin vuotta paria myöhemmin Indiedaysin kautta Oliviaan, joka taas muuttui hetki sitten Idealistaksi. Blogikuvat, tekstit, kampanjat ja oikeastaan koko touhu on nykyään jotain ihan muuta, kuin silloin alussa. Mammatyylitkin tuli pari vuotta sitten mukaan kuvioihin, vähän yhtä salakavalasti kuin blogin oma FB, Instagram ja viimeisimpänä Snapchatkin. Toisaalta, täällä mä istun näytön ääressä näpyttämässä nytkin ja oon ihan se sama tyyppi kuin silloin alussakin. Hullua, että osa teistäkin on ollut matkassa koko ajan, ihan alusta asti. Haluaisinkin kuulla, mitä kaikkea teidän elämässä on tapahtunut tässä ajassa? Varmasti valtavasti kaikkea!

Olen aina 2009 kesästä asti ihmetellyt, että miksi ketään kiinnostaa mun tarinat ja tekstit, miksi palata tänne mun blogiin uudelleen? Edelleen se on itselleni vähän mysteeri, vaikka tietysti olen päässyt siitä lukijoiden kanssa juttelemaan ja kuullut muutamiakin erilaisia syitä. Ollaan vaihdettu ajatuksia kommenttiboksissa, meilissä, somekanavissa ja toisinaan ihan livenäkin.

Huomasitteko muuten, että Magicpoks on tänä vuonna ehdokkaana The Blog Awards Finland -kilpailussa, perhe-kategoriassa? Olen tosi otettu ehdokkuudesta, se on mulle tärkeä juttu. Olen iloinen jos äänestätte, mutta vaikka pystejä ei mun kohdalle tippuisikaan, niin ei se oo niin justiinsa, tämä matka on tähän asti ollut aika mahtava. Kiitos siitä kuuluu teille ja tietty mun perheelle sekä ystäville!

-Maj

Suositellut postaukset

59 Comments

  1. Sandy S 29.8.2016

    Se on juurikin se rehellisyys mikä meidät lukijat pitää mukana. Niin, ja aina yhtä upeat, värikkäät kuvat. Onnea pitkän blogiuran johdosta!

    Vastaa
    • Maj 29.8.2016

      KIITOS, mun mielestä 8 vuotta on ihan kreisin pitkä aika! Varmaan sit joskus tulevaisuudessa on aikamoinen totutteleminen elämään ilman blogia, mut ei nyt ihan vielä kuiteskaan <3

      Vastaa
  2. Pikkuäiti 29.8.2016

    Hyi kun säikähdin että lopetat!!!! Pläräsin paniikissa alas ja huh huh.
    Luen koska itsekin olen äiti, itse 31, pojat 4,5v ja 2v.
    Olet aito, rehellinen, luonteva. Kauniit kuvat ja rento ote!
    Ihana elämänmakuinen blogi. Yks suosikkk. Taisin alkaa lukea vähän ennenkuin aloit odottaa Samppaaa.

    Vastaa
    • Maj 29.8.2016

      Kiitos, vitsit!, mä oon täällä ihan liikuttuneena. Niin monta kommenttia/viestiä mekin ollaan vaihdettu keskenämme.

      Vastaa
  3. Esteri 29.8.2016

    Siis todellakin kiitos näistä vuosista! <3 Täällä lukijana olen myös keikkunut onnen ja välillä surunkin välimaastossa mutta yksi on ja pysyy; Magicpoks! Se on oikeasti vähän hämmentävää ajatella, että tämä on kuulunut elämääni jo 4,5 vuotta..!? Saan blogista hyvää mieltä ja inspiraatiota, tämä on niin ihana! <3 Toivottavasti blogi jatkuu piiiiiiiitkään <3

    Vastaa
    • Maj 29.8.2016

      Voi vitsit, 4,5 vuotta on sekin ihan hiton pitkä aika. KIITOS sulle, toivottavasti siellä on kaikki just nyt hyvin <3

      Vastaa
  4. Sara // housefive 29.8.2016

    Mä luulen, että siirryin satunaisesta lukijasta useammin tänne kurkkivaksi, kun odoteltiin noita kakkosia justiinsa samaan aikaan. Eli varmasti vertalaistukea olet tarjonnut, kun ollaan miltei samanikäisiäkin. Plus musta on ollut kiva katsella sun asukuvia, mitä muissa perheblogeissa ei juurikaan aikaisemmin ainakaan näkynyt :) Toki mammatyylien myötä oli ihana saada sinulle live-ääni ja ehkäpä näitä juttuja lukee taas vähän eri näkökantilta. Olet symppis ja tykkään tosi paljon sun kuvaustyylistä :)

    Vastaa
    • Maj 29.8.2016

      Ääh, en mä kestä, kiitti Sara. Ihana, että sain tavata teidät <3

      Vastaa
  5. Sanna 30.8.2016

    Olipa ihania kuvia. Hassua, miten monta kuvaa muistaa matkanvarrelta. Minusta tuli aikoinaan seuraajasi töiden takia :D Sain vanhassa työpaikassani hommaksi postittaa yksi blogiyhteistyöhön liittyvä paketti. Piti käydä kurkkaamassa, että minkäslaisesta blogista olikaan kyse ja jäin heti koukkuun!

    Itsellä elämäntilanne on kovin erilainen, mutta silti postaukset kolahtavat, ja ovat tuoneet hurjasti iloa arkeen. Ihanaa syksyä teille – ootte kyllä huippujengi! :)

    Vastaa
    • Maj 30.8.2016

      Ei vitsit, mua jäi mietityttämään, että mitä siellä sun lähettämässä paketissa oikein oli? Kiitos superihanasta palautteesta, sait hymyn mun huulille <3

      Vastaa
  6. Essi 30.8.2016

    Ihania kuvia, joista monta olivatkin ennestään tuttuja ja toivat mieleen muistoja omasta elämästä. Hassua miten muistaa jotakin kuvaa katsoessaan että tuon postauksen aikaan jännitettiin opiskelupaikkavalintoja ja toisen kohdalla oltiin kotimatkalla mökiltä :D
    Kaunis kirjoitus myös, ja uskomatonta että blogisi on ollut linjoilla pian kahdeksan vuotta! Muistan niin hyvin Rebekan odotusajan ja jännäsin täällä mukana. Muistan miettineeni monesti että jos meille siunaantuu lapsia, haluan olla yhtä ihana ja cool mursi kuin sä! :D Meidän esikoispoika näki päivänvalon viime marraskuussa ja äitiyslomalla olen tietty jatkanut blogin seuraamista -tosin kommentoitua tulee aivan liian harvoin.. Viime viikolla meinasin rohkaistua ja lähteä pojan kanssa extempore Mammatyyli -kuviin kun huutelit facessa malleja, muttei rohkeus aivan riittänyt. Noh, ehkä jossain käänteessä vielä törmätään tai sitten ei. Joka tapauksessa vaikutat ihan huipputyypiltä, ja suurkiitos mahtavasta blogista. Kaikkea hyvää teidän syksyyn! :)

    Vastaa
    • Maj 31.8.2016

      Eikä, tiedätkö aina voit laittaa meiliä mulle magicpoks@gmail.com osoitteeseeen Mammatyylit-kuvauksia koskien. Tositosi mielelläni pitäisin nyt syksyllä useampia kuvauspäiviä ja mukaan mahtuu kyllä :) Kiitos tosi paljon ihanista sanoistasi – ja sit vaan sitä viestiä tulemaan, eiks ni?

      Vastaa
  7. muori 30.8.2016

    Muorilta meni tunti kuvia katsellessa ja muistellessa.
    Kova ikävä kullanmuruja<3

    Vastaa
    • Maj 30.8.2016

      Haha, kuvia oli kyllä ennätysmäärä tällä kertaa :D <3

      Vastaa
  8. kenkkulan 30.8.2016

    oot ihana Maj ,olen ostanut sulta vaate ja seurannut melkein tän 8vuotta ,nyt kerään rohkeutta laittaa viestiä mammatyyliin .

    Vastaa
    • Maj 30.8.2016

      Voi että, iso kiitos! Mammatyyleihin liittyen mulle voi laittaa viestiä kuvan kera osoitteeseen magicpoks@gmail.com :)

      Vastaa
  9. Anna 30.8.2016

    Itse en muista tarkalleen mistä lähtien olen blogiasi lukenut, kuitenkin muistan Reben olleen silloin vielä hyvin pieni :) Oma blogien lukeminen on jäänyt tosi vähälle – jäljellä on enää Magicpoks ja yksi toinen blogi.
    Enkä oikeastaan tiedä miksi juuri tämä blogi on jäänyt. Sen tiedän, että kaikki kuvasi ovat ihanan raikkaita, teksti on sujuvaa ja hauskaa. Ja se, että puhutaan ihan normaalista elämästä!
    Ehkä salaa myös ihailen sinua, haluaisin joskus olla yhtä cool äiti kuin sinä :)
    Kaikkea hyvää! – Anna

    Vastaa
    • Maj 30.8.2016

      Jep, täällä puhutaan ihan tavallisesta, normaalista elämästä, se on ihan totta! Ihania sanoja sulta ja toivottavasti jaksat vielä kurkkia tänne, vaikka blogien lukeminen onkin jäänyt vähemmälle. Musta tuntuu, että ihmiset ovat siirtyneet käyttämään enemmän Instaa, FB:tä ja Snapchattia ja siksi monilla ihmisillä blogien lukeminen on vähentynyt, höh!

      Vastaa
  10. Lotta 30.8.2016

    Useita vuosia blogiasi lukeneena, myönnän nöyrästi, että taidan kommentoida ensimmäistä kertaa. Koen, että nyt on aika sanoa jotakin. Olen lueskellut kirjoituksiasi Indiedays ajoilta saakka, enkä kyllästy. Näiden vuosien aikana olen eronnut, viettänyt villiä sinkkuelämää, murehtinut, ollut onneni kukkuloilla, tavannut elämäni miehen, remontoidut ja nyt odotamme vauvaa. Saan paljon hyvää energiaa blogistasi, olet aito, rento, loistava äiti ja kaikin puolin huippu tapaus.. Kiitos <3

    Vastaa
    • Maj 30.8.2016

      Eikä, nyt vasta! Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan? Sulle on tapahtunut tosi paljon isoja juttuja – ja kuinka siistiä, että teille on tulossa vauva, paljon onnea <3

      Vastaa
  11. Marielisa 30.8.2016

    Onnittelut huikeasta blogitaipaleestasi!
    pakko kommentoida, sillä olenkohan koskaan niin blogissasi tehnyt (?!) vaikka lukijana olen kulkenut matkassasi aikalailla alkutaipaleeltasi asti.
    Vaikka elämäntilanteemme ovat niin kovin erilaiset – täällä 40+ mamma, pohjoinen pikkukaupunki, vanhempi ok-talo ja rauhallinen elämänmeno, tyttäretkin jo 19 ja 17 v, pari isoa koiraa ja mieskin siinä sivussa…niin olen tykännyt rennosta elämänasenteestasi ja tyylistäsi kirjoittaa ihan täysillä ja siksi kait aikoinaan blogiisi koukuttunutkin :)
    Kiitos lukuisista inspiroivista teksteistä, ihanista kuvista ja siitä, että olen saanut kulkea mukanasi!

    Vastaa
    • Maj 30.8.2016

      No kiitos! Ohoh, muutama muukin tähän postaukseen viestiä laittanut on myös tunnustanut, että kommentoi ekaa kertaa ikinä, jännää! Täältä tullaan perässä, ihanaa syksyä <3

      Vastaa
  12. El. 30.8.2016

    Oon lukenut blogiasi 2009 tai 2010 vuodesta alkaen, eli pitkän aikaa. Blogia tulee luettua joskus enemmän ja joskus vähemmän. Vaikka elämäntilanteeni on aivan erilainen kuin sinun, jokin tässä blogissa koukuttaa. Kiitos mukavasta ja aidosta blogista! Mukavaa syksyä teidän koko perheelle! :)

    Vastaa
    • Maj 30.8.2016

      Mä oon jotenkin tosi innoissani, että tätä blogia jaksaa lueskella mua huomattavasti nuoremmat naiset ja myös sellaiset, joilla itsellä ei ole perhettä :) Kiitos sulle kun kommentoit, tuli tosi hyvä mieli!

      Vastaa
  13. Viivi 30.8.2016

    Vau, niin ihania kuvia! Suurimman osan muistin :)

    Oon lukenut sun blogia jostain niistä ajoista asti kun Rebe oli ehkä n. 1v. Silloin olin lukiolainen ja asuin vielä kotona vanhempieni kanssa. Perhe oli siinä vaiheessa vasta haaveissa mut jotenkin sun jutut kiinnosti jo silloin! Tässä vuosien varrella oon viettänyt kämppiselämää kavereiden kanssa, kirjoittanut ylioppilaaksi, mennyt kihloihin, naimisiin, saanut ihanan tytön, valmistunut amk:sta. Oho, onhan siinä aika paljon, vaikka välillä tuntuu että elämä junnaa paikallaan.. :D kiitos blogista ja toivottavasti jaksat kirjoitella vielä pitkään<3

    Vastaa
    • Maj 30.8.2016

      No todellakin, sullahan on kaksi tutkintoakin jo plakkarissa, häät ja kaikkea, onnittelut! Kyllä mä täällä vielä kirjoittelen, saapa nähdä kuinka pitkään, mutta ainakin toistaiseksi intoa ja idiksiä postauksiin vielä riittää :)

      Vastaa
  14. Sanna 30.8.2016

    Olen lukenut blogiasi siitä saakka kun odotin ensimmäistäsi. Odotin myös itse samaan aikaan. Ei tätä aikaa huomaa miten äkkiä se menee kuin nyt jälkeen päin ajatellen. On ollut hienoa seurata elämäänne. Esimerkiksi viime syksynä kun kerroit väsymyksestäsi ja mietteistäsi elämästä sain itsekkin hyviä ajatuksia itselleni aiheesta. Ja vertais tukea vaikken koskaan vielä ole kommentoinut aikaisemmin. Mikä siinäkin niin vaikeaa, ehkä kun rupeaa miettimään kuinka sitä kirjoittaisi omat tuntemuksensa. Taito sekin, kuten olen sinun kohdallasi huomannut. Jaksamista ja rakkautta tähän alkavaan syksyyn

    Vastaa
    • Maj 31.8.2016

      Ja nyt ne ”ensimmäiset” ovat jo eskarilaisia, kuinka hullua se on? Ihana kuulla, että oot saanut täältä vertaistukea! taas se syksy kolkuttelee ovelle, mutta kyllä me se taas jotenkin handlataan, ihan varmasti <3

      Vastaa
  15. Katariina 30.8.2016

    Kääk ehdin jo säikähtää että oot lopettamassa! Tää taitaakin olla eka kerta kun kommentoin vaikka blogiasi on tullut seurailtua jo pitkään.. Oon sua n. kymmenen vuotta nuorempi ja elämäntilanne ihan erilainen mutta oon aina ihaillut sun elämäntyyliä ja asennetta.. ja tietysti tuota pettämätöntä tyylitajuasi ;) Olet niin inspiroiva tyyppi kaikin puolin! Jos joskus saan lapsia, haluan kyllä olla yhtä cool mutsi kuin sä.

    Vastaa
    • Maj 31.8.2016

      KYMMENEN VUOTTA, haha, huippua! Mä en kyllä allekirjoita tuota tyylitaju hommaa, mutta niin nätisti sanottu, mä oon aina halunnut olla cool mutsi 8)

      Vastaa
  16. Katja 30.8.2016

    Onnea jo etukäteen! Vaikka blogini menee paljon pienemmässä mittakaavassa, voin samaistua tähän, että muuttuu perheblogiksi lasten myötä. 4,5 vuotta täälläkin jo takana. Luulen, että lukijoita tuo avoimuus (itse en esim. ”uskalla” lapsia kuvata ja se varmaan toisi lukijoita jos kuvaisin), kauniit kuvat ja ylipäätään olette hyvin kuvauksellinen perhe ja tyylisi ajaton. Tsemppiä äänestykseen!

    Vastaa
    • Maj 31.8.2016

      Mä ymmärrän todellakin, että ei välttämättä tunnu mukavalta ajatukselta laittaa omien lasten kuvia julkiseen blogiin tai nettiin ylipäätänsä. Mä oon kuitenkin tehnyt oman linjanvetoni, jota mietin kieltämättä pitkään ja keskusteltiin paljonkin siitä aikoinaan Miikan kanssa. Kiitos vielä tsempeistä, lokakuussa on jännät paikat :)

      Vastaa
  17. Aurora 30.8.2016

    Onnea ihanalle 8-vuotiaalle! Kunnioitettavan pitkä blogiura takana :)

    Mä en ole ollut mukana ihan alusta asti, mutta jos en väärin muista niin n. vuodesta 2011 alkaen, koska muistan että Rebe oli ihan pikkuinen, kun tämän blogin löysin. Omassa elämässäni on tuon jälkeen tapahtunut sen verran, että v. 2013 erosin pitkästä parisuhteesta, muutin takaisin kotipaikkakunnalle ja ostin yksin rivitalokaksion. Samassa kaksiossa asun edelleen, mutta nyt vierellä on uusi avomies ja jos kaikki sujuu hyvin, niin esikoisemme syntyy ensi vuoden alkupuolella. Eli onhan siinäkin muutosta kerrakseen :)

    Itse olen aina tykännyt blogistasi nimenomaan sen monipuolisuuden vuoksi. On juuri niitä keveitä aiheita, mutta myös niitä syvällisempiä. Ja aiheiltaan ihan laidasta laitaan. Olet myös hyvä kirjoittamaan ja otat kauniita kuvia, blogisi on myös ilo silmälle :) Joten KIITOS, että jaksat tehdä tätä hommaa! Täällä ruudun toisella puolella aion pysya jatkossakin <3

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Moikka! Kuulostaa siltä, että siellä on nyt kaikki asiat aika ihanasti? Varmasti ensi vuonna elämä muuttuu vielä vähän enemmän, mutta hyvällä tavalla <3 Kiitoksia ihanasta palautteesta :)

      Vastaa
  18. white 30.8.2016

    Täällä kanssa yksi joka pelästyi että ilmoitat ettet enää kirjoita! Huh mikä helpotus!
    Olen seurannut blogiasi aktiivisesti suunnilleen siitä kun Rebe oli alta vuoden.. Mietin silloin,miten reipas ja cool äiti olet.
    Suht samassa elämäntilanteessa nyt, vauva 9kk ja koira, ihan huikeen paljon saa inspistä päiviin kun lueskelee sun tekstejä. Ne on niin.. Täynnä elämää kauniilla kuvilla. Kiitos.älä koskaan lopeta tätä, ethän.
    Ihanaa syksyä, antaa pimeyden tulla, se tekee talvea ja tietää kynttilä-aikaa..

    <3

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Eikä, reipas ja cool!! Mä oon aina halunnut olla etenkin reipas ja cool, en kestä! Ja voi vitsit, siellä eletään vauvantuoksuista arkea, ihanaa aikaa. Jatkan kirjoittelemistani, mutta välillä pyörittelen mielessäni, että kuinka kauan? Onneksi sitä ei tarvitse päättää, joten toistaiseksi! Ihanaa syksyä sinne!

      Vastaa
  19. mirka 30.8.2016

    Kiitos näistä vuosista, toivon meille vielä monia yhteisiä vuosia! :D

    Hiustenpidennysgooglailut mut aikanaan blogiisi toi, olisko ollu 2011? Oli piinaavaa, kun töissä yritin lukea siltä istumalta kaikki postauksesi kun jäin heti koukkuun!

    Silloin mulla oli vielä chihu ja innostuin koirajutuista. Nyt mulla on 1,5 v tyttö ja innostun lapsijutuista. Mentiin naimisiinkin viikon erolla teihin joten silloin intoilin kanssasi hääjuttuja.

    Sun blogissa on mielettömän kauniit kuvat! Sopivassa suhteessa kaikenlaista juttua. Sulla on kiva tapa kirjoittaa. Mitäpä sitä muuta voisi blogilta vaatia?!

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      No isot kiitokset, nätisti sanottu! Häistäkin on jo aikaa, huh, yli kolme vuotta!? Millaiset lapsijutut sua kiinnostaa, asut, arki vai joku muu? Kaipaan uusia idiksiä :)

      Vastaa
  20. Henrika 30.8.2016

    Myös minä olen ollut mukana jostain 2010-2011? Paljon ennen Samuelin syntymää kuitenkin. Kuten monella muullakin, Magicpoks on pysynyt suosikkiblogien joukossa pitkään, vaikka monet muut ovat jo omalta listaltani tippuneet. Tykkäsin blogistasi jo ennen omaa lasta ja nyt kun oma tyttö on 1,5v. olen saanut vielä enemmän tarttumapintaa :) meilläkin oli aikanaan häät viikon erolla teihin, joten häähumua elimme yhtä aikaa :) Jos joskus törmäämme, niin uskon että tulisin juttelemaan. Sen verran maanläheiseltä tyypiltä vaikutat :) ja vähän samoilta suunnilta olemme kotoisinkin!

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      No tottakai tulisit! Itseasiassa mä niin kovasti haluaisin järjestää lukijoille jotain tapahtumaa, mutta en tiedä miten, missä ja millaista sen tulisi olla? Ja kiinnostaisiko ketään tulla paikalle!

      Vastaa
  21. Piia 30.8.2016

    Onnea blogille ja sinulle! Minä jäin lukijaksi, kun Samuel oli vasta syntynyt ja häntä kutsuttiin Diegoksi. Jostain klikkasin blogiisi ja tällä tiellä ollaan. Kirjoitat niin elämäntäydeltä, jotta mikäs tässä lukijana ollessa :)

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Mä olin unohtanut jo DIEGON! Se on tiedätkö Miikan pakkomielle, hän olisi halunnut antaa meidän koirille nimeksi Diegon, myös Viiville ja Rebelle se oli vaihtoehto :DDD Ihana, että olet täällä, kiitos!

      Vastaa
  22. jeni 31.8.2016

    Mä oon käyny ammattikoulun (-11) , synnyttänyt kolme lasta (-09,-11 ja -14) ja kohta valmistun AMK:ista restonomiksi. Välillä oon heittäny keikkaa baarimikkona ja tehny hääkeikkoja tarjoilijana. Samalla hoitanut lapsia kotona ja hankkinut kaksi ihanaa koiraa. (-09 ja -10)
    Nyt esikoinen aloitti koulun ja oon ihan et ”HÄ, vastahan se syntyi?!”
    Tiukoilla on oltu aina välillä, mutta eikös näitä ruuhkavuosiksi kutsutakin?? HAHA :D

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      No huh-huh, sä oot pistänyt tuulemaan oikein kunnolla! Hyvältä kuulostaa, ootko itse jaksanut ihan hyvin? Mä mietin, että koiratkin vielä, siinä sivussa vai? Nostan hattua sulle :)

      Vastaa
  23. Enni 31.8.2016

    Viimeiset kahdeksan vuotta, huh!

    Lyhyesti; olen reissannut vähän, valmistuin restonomiksi, pääsin töihin, menimme mieheni kanssa naimisiin, olemme ostaneet kaksi omaa asuntoa, joista toisessa asumme nyt ja tämä on omakotitalo (eli hommaa riittää tässäkin), olemme saaneet kolme lasta (näissä sitä vasta hommaa on :D). Ja uusimpana muutoksena on se, kun alan pikku hiljaa palata työelämään tekemällä aluksi pelkkiä viikonloppuja.

    Kyllä sitä varmasti on niin eri ihminen kuin kahdeksan vuotta sitten, vaikkakin toisaalta ihan samanlainen hömppänä :P

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Ohoh, no mitä täältä kommenttiboksista löytyy, oikeita supernaisia! Kuulostaa hyvältä, tsemppiä töihinpaluuseen!

      Vastaa
  24. Nuori lukija 31.8.2016

    Hmm, melko pitkään on mullakin tullut luettua, vaikka mitään samaa meidän elämäntilanteissa tuskin on. Aloitin lukemaan blogiasi joskus ehkä 13- vuotiaana! :D joku kumma sitä on aina tänne vetäny vielä näin viiden vuodenki jälkeen!

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Vitsit, mahtavaa! Oletko jo ehtinyt täyttämään 18? Sä oot kasvanut tässä välissä naiseksi ja musta on tullut muori :*

      Vastaa
  25. M 31.8.2016

    Oon lukenu sun blogia monta vuotta, en edes muista tarkalleen mistä asti. Ehkä siitä kun odotit Samuelia. Ite oon 23, eli 8 vuotta sitten oon päässy ripille :’D paljon on tapahtunu sen jälkeen. Oon valmistunu ammattiin, ollu töissä eri paikoissa, kokeillu toisen alan koulua joka osottautui itselle täysin vääräksi, muuttanu pois vanhempien luota, asunu kavereiden kans ja yksin, menny kihloihin ja naimisiin ja saanu lapsen. Huh, paljon sitä ehtii tapahtua :) vaikka aiemmin oon ollu sun kans täysin eri elämäntilanteessa ni silti oon aina tykänny kauheesti sun blogista. Kuvat on super hienoja ja kirjotat tekstejä hauskasti ja elävästi. Kiitos blogista!:)

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Todellakin, elämä vie ja kantaa :) Tosi kiva kun jaksoit laittaa kommenttia. On ollut jotenkin tosi ihana lukea, että mitä muiden elämään kuuluu <3

      Vastaa
  26. Tupu 31.8.2016

    Mä olen lukenut sun blogia tosi kauan. Muistan että löysin tänne Tara Banxxin kautta ja eka postaus oli Maunon kohtalosta, mikä on jääny ikuisesti mieleen. Oon samanikäinen, mutta elämän tilanne aivan eri: kahdestaan eletään kahdennettatoista vuotta kihlatun kanssa. Jokin tässä blogissa ja sun kirjoittelussa vaan vetää puoleensa :) Jos joskus saan olla myös äiti, haluisin olla samanlainen kun sä, joka ei ole unohtanut itseensä lapsien tultua. Vaikutat niin rennolta mutsilta! Ja ainiin, tykkään sun tyylistä tosi paljon!

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Voi Mauno, mä edelleen aina ajattelen sitä, tuolla mulla on sen kuva kehystettynä. Kiva kuulla, että olet jaksanu lueskella Magicpoksia erilaisesta elämäntilanteesta huolimatta. Toivon ihania asioita elämääsi – ja oikein hyvää syksyä!

      Vastaa
  27. Miisa 1.9.2016

    Sydän hyppäs täälläkin kurkkuun, kun pelkäsin että lopetat bloggaamisen. Minä oon roikkunut mukana siitä lähtien kun odotit Rebekkaa, ja monet ilot ja surut olen elänyt mukana. Turhan harvoin tulee kommentoitua, mutta ehkäpä siinä pitäs ryhdistäytyä. Tässä matkan varrella itse olen kasvanut teinistä nuoreksi aikuiseksi ja löytänyt vierelle sen tyypin, kenen kanssa haluan tulevaisuuteni jakaa. Vuosi sitten sairastuin, ja niinä vaikeimpina aikoina kun en oikein muuta jaksanut, luin blogeja ja sain sitä kautta pienen hetken taukoa omasta elämästä. Toisaalta myös se ”vertaistuki” jonka olen saanut kun olet kertonut huonoista fiiliksistä tai jakanut vaikeampia asioita on myös ollut tärkeää. Nyt minun asiat on jo paljon paremmin, saan kuukausittain hoitoa ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Toivottavasti mustakin tulee joskus yhtä cool mutsi kun sinusta :). Kiitos siis että bloggaat, sitä ei varmasti tuu siellä kirjotellessa ajateltuakaan miten suuri merkitys sun teksteillä on meille lukijoille.

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Huojentavaa kuulla, että asiat ovat järjestyneet parhainpäin ja valoa näkyy tunnelin päässä. Oon todella otettu, jos oot saanut valonpilkahduksia, vertaistukea tai mitä tahansa apua jaksamiseesi täältä blogista. Oon sanaton. <3

      Vastaa
  28. Marija 2.9.2016

    Ihana postaus! Ja niin elämänmakuisia kuvia, joista monia muistan blogitaipaleesi varrelta. En osaa sanoa tarkalleen kuinka kauan olen Magicpoksia lukenut, mutta varmasti viisi vuotta nyt ainakin.

    Kirjoitat ihanan avoimesti ja viisaasti niin iloista, suruista kuin niistä ”avaimenperistäkin” (:D). Ihailen myös sitä, kuinka upealta tiimiltä koko perheenne vaikuttaa ja kuinka paljon teette lasten kanssa yhdessä kaikkea. Vaikka lapset eivät itselleni vielä ajankohtaisia olekaan, niin olen pitkään fiilistellyt teidän poppoota ja tuota asennettasi, että äitiyden (tai vanhemmuuden) lisäksi olet niin paljon muutakin. Se näkyy ja niin sen kuuluukin olla! :) Myös tyylisi inspiroi itseäni tosi paljon – olen oppinut ainakin, että vähän vähemmän on useimmiten todellakin enemmän.

    Kiitos siis blogistasi, joka jaksaa ilahduttaa ja herättää ajatuksia. Hävettävän harvoin intoudun kommentoimaan, vaikka aihetta olisi paljon useamminkin. Kivaa syksyä Maj! :)

    Vastaa
    • Maj 5.9.2016

      Viisi vuotta, huh, on sekin todella pitkä aika! Mulle on aina ollut tosi tärkeää päästä tekemään omia juttujani äitiyden ohella, ja varmasti tosiaan se on täältä blogistakin välittynyt :) Ja hei mun tyylistä, juuri itse mietin, että toisinaan voisi olla vähän enemmänkin :D Kiitos ihanasta kommentista – unohdit vaan ihan kertoa mitä sulle kuuluu? Tänne saa jatkossakinviestiä laittaa, jos vaan yhtään siltä tuntuu <3

      Vastaa
      • Marija 6.9.2016

        Totta, näppis sauhutessa ignoorasin näköjään tuon kysymyksen ihan täysin! Kiitos kysymästä – tällä hetkellä kuuluu oikein hyvää. Viime aikoina työelämän osalta on ollut melko rankkaakin, mutta siihen on onneksi tulossa nyt helpotusta, kun saan kevennettyä vähän turhan painavaksi kertynyttä työtaakkaa. Se tuntuu tosi huojentavalta. Olen tainnut kantaa opiskelija-statusta kaikki nämä vuodet kun olen blogiasi lukenut, mutta vielä jonain päivänä koittaa se hetki kun valmistun, hinku on tällä hetkellä kova!

        Tällä hetkellä kartoitan jo mielessäni selviytymisstrategiaa pimeän syksyn ja talven varalle. Mullekin se on jotenkin vuosi vuodelta hankalampaa, mutta yritän tänä vuonna positiivisen kautta. :)

        Vastaa
  29. Noora 3.9.2016

    Ihana postaus <3 pelkäsin lukiessa sitä että nytkö lopetat vai miksi tälläinen ihana kuvasarja vuosien varrelta!

    Olen lukenut blogiasi vuosia, mutta en ihan hirveästi ole kommentoinut.. Olen tullut itsekin äidiksi 2010 ja toinen lapsi syntyi tänä vuonna. Tekstit väsymyksestä yms. arjen raskaudesta ovat auttaneet jaksamaan myös täällä ruudun toisella puolella, niistä on saanut voimaa. <3 myös kaikki asut, lomamatkat, ravintolat, arkijutut yms. ovat kaikki ihania ja niitä on kiva lukea. Ihana perheblogi!

    Jatka samaan malliin vaihtelevilla postauksilla, siitä ainakin minä tykkään ja jaksan käydä täällä lähes päivittäin. <3

    Vastaa
    • Maj 5.9.2016

      Ihan mahtava saada tämmöstä palautetta, iso kiitos sulle Noora! Mä jatkan tuttuun tyyliin, vaikka ei varmaan haittaisi, jos vaikka jotain uutta välillä kehittelisi :D

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *