Viime yönä valvoin kolmeen, en malttanut millään laskea kirjaa kädestäni. Olen muuten kuulemma tosi ärsyttävä lukiessani, en huomaa yhtään mitä ympärilläni tapahtuu, en vaikka pommi räjähtäisi vieressäni. Melkeinpä aina kun saan käteeni hyvän kirjan, niin se on luettava siltä istumalta, siirrän kaikkia mahdollisia hommia ja ahmin kirjaa kuin riivattuna.

Lyhyet yöunet kostautuivat tietysti iltapäivällä. Hain lapset kotiin heti Reben eskarin päättyessä ja Samuel ei ehtinyt nukkua hoidossa päiväunia. Niin me sitten löhöteltiin enemmän ja vähemmän koko päivä. Pelattiin sängyssä korttia, välillä mä lueskelin ja pieni mieheni katseli piirrettyjä. Rebekka viihtyi kavereidensa kanssa ja Miika oli painellut suoraan töistä omiin harrastuksiinsa, joista hän tuli vasta myöhään illalla. Jossain vaiheessa veljeni soitteli ovikelloa, tein meille hamppareita ja keitettiin kahvit.

Todella harvoin tulee oleskeltua näin rauhassa, en edes muista koska viimeksi olisin vaan ollut. Taidan jatkossakin vaihtaa läppärin ja puhelimen kirjaan. Netin ja sosiaalisen median jatkuva selaaminen tekee ainakin itselleni kiireen tuntua. Olisi varmasti useammin hyvä ”vaan olla”, mutta se ei ainakaan mulle ole kovin helppoa. Aina on jotakin ohjelmaa, arkisin sekä viikonloppuna, ehkä teillä muillakin? Ei olisi varmasti ollenkaan huono idea merkitä kalenteriin ihan vaan vapaata?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikä oikeastaan voisi olla tärkeämpää, kuin viettää leppoisia hetkiä rakkaimpien kanssa? Tuskin kukaan sellaista harmittelisi jälkikäteen. Kukaan ei ole kai koskaan elämää taaksepäin katsoessaan toivonut olleensa enemmän töissä tai imurin varressa, saati sitten puhelin kädessä.

Myönnän kyllä, että omaakin peukaloa toisinaan pakottaa ihan vaan somettamisesta, se on niin aikaa ja energiaa vievä tapa, että välillä oikein ahdistaa. Työn puolesta tiiraan näyttöä aika kiitettävästi päivän mittaan, mutta mikään työkuvio ei velvoita käyttämään puhelinta näissä määrissä mitä mä käytän. Mulla luuri on kädessä aina ekana aamulla sekä vikana illalla ja miljoona kertaa siinä välissä, joten ehkä pieni ruutuajan määrittely olisi kohdallaan, entäpä siellä?

-Maj

Suositellut postaukset

11 Comments

  1. M 31.8.2016

    Mää oon kirjojen kans ihan samanlainen. Nyt on kirjastosta ollu varauksessa monta uutuus kirja ja kaks enää jälellä. Yheltä istumalta tulee aina luettua, kun ei malta vaan laittaa poissa. :)

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Niin paha! Mulla ei missään nimessä voi olla jatkuvasti kirja menossa, just tuon takia!

      Vastaa
  2. Mulla ei Suomi-lomalla ollut nettiä kännykässä ja jotenkin detox tuli hyvään saumaan. En ole palannut luurin vilkuiluun jatkuvasti vieläkään ja saan kyllä ihan hitsisti enemmän aikaiseksi kotona. Tosin tällai iltaisin on paha tapa selata ”tärkeimmät” sivustot läpi ennen nukkumaanmenoa… Yritän aina viimeteeksi lukea lehteä, että uni olisi levollisempi. Kirjan lukemisen kansaa kävi just sama, etten malttanut mennä nukkumaan laisinkaan :D pitäydyn siis hömppälehdissä.

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Jaa pakko-detox :D Mut hei tuo on niin totta! Jengillä on ollut monenlaisia tapoja tai sääntöjä, joilla he koittavat rajoittaa puhelimen käyttöä esim. ei puhelinta makkariin ollenkaan, puhelinta ei saa näprätä enää klo. 21 jälkeen yms. Itseasiassa useampi bloggaajakin lähti viime syksynä Offline-aika-unikokeiluun mukaan kamppiksen merkeissä.

      Vastaa
  3. Pikkuäiti 1.9.2016

    Totta puhut! Kyllä välillä (nykyisin aika usein) on sellanen someähky ja peukaloiden rasitusvammat että ihan ällöttää ja tulee parjattua itteensä että miksi taas. Mutta kun se vaan on aika kivaa ja sitä ”aivotonta” aikaa kun saa vaan somettaa ja olla ja selailla.
    Mutta kirja tai miksi ihan vaan pyykkien viikkaus omassa rauhassa on kyllä lepoa sekin.
    Teen sekä aamua, että iltavuoroa (n.25h) työviikko joten sitä hengähdystä on kyllä onneksi mutta aika usein sitä touhuaa kaikki väliajat että ei tarvis käyttää ns perheen yhteistä aikaa kurjiin kotihommiin.
    Vkl isovanhempien luona on tulossa ja se on ihanaa löhöaikaa kaikille!
    Porukalla laitetaan ruokaa ja kaikki nauttii.
    Ihanaa loppuviikkoa ja viikonloppua!
    Annetaan myös peukuille lepoa ;)
    Oulussa sataa tänään mutta mieli on aurinkoinen silti! Ihana syyskuu <3

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Jep, sometus on korvannut telkkarin ihan kokonaan, ainakin mulla. Teidän viikonloppu kuulostaa juuri täydellisen rentouttavalta, nauttikaa :)

      Vastaa
  4. Amaalia 1.9.2016

    AI luoja :) mahtavaa kun voit noin myöhään valvoa lukien. Itse kun valvoisivat kolmeen, olisi herätys viimeistään puoli seitsemän, siitä paniikissa kamat ja naama kasaan ja lapset päiväkotiin. Sieltä juosten bussiin ja töihin ja töissä painetaan täysiä 8h ja sitten juosten taas kotiin :D. Ei tartte miettiä, mitä illalla sen muutaman tunnin tekee, eli siis seuraavan päivän ruokaa/siivousta/pyykkiä/pihatöitä/kauppaa/harrastuksiin kuskausta ym. Aamulla kaikki uusiks. Viikkoon vielä muutama työreissu molemmille vanhemmille, ni johan on pakka kasassa. Omista harrastuksista saa vain haaveilla?? No blogeja ehtii bussissa lukea, jos ei tarvi työsähköpostia kirjoittaa :D.

    Olet onnekas, kun voit viettää iltapäivää löhöillen, nauti siitä meidän oravanpyörässä puurtajien edestä!

    Vastaa
    • Maj 1.9.2016

      Mä ymmärrän ehkä mitä tarkoitat ja varmasti saattaakin kuulostaa siltä, että vaan löhöttelen kotosalla, vailla kiireitä. Ihan näin se ei kuitenkaan yleensä mene, toki eilen ehkä meni. Samat pyykit, siivoukset, kauppareissut, harrastukset,
      koiran lenkitykset, työt & yrittäjän hommat ja muut meilläkin pyörii :)

      Vastaa
  5. Enni 2.9.2016

    Kyllä täälläkin podetaan huonoa omatuntoa siitä, että somettaa liikaa.. Se kun on tämän kotiäidin yksi väylä ulkomaailmaan, niin se kiinnostaa. Sitä kautta tulee pidettyä yhteyttä kavereihin ja perheeseen, koska heitä näkee livenä niin harvoin. Mutta silti roikun luurissa ihan liikaa! Pitäisi löytää se kultainen keskitie :)

    Vastaa
  6. Enni 2.9.2016

    Lisäyksenä vielä: meillä on mieheni kanssa ollut tovin iltarutiinina laittaa kännykät pois hyvissä ajoin ja katsoa (lue: katsoa niin pitkälle kun nukahtaa kesken jakson..) YouTubesta sellaista edesmennyttä taiteilijaa kun Bob Ross. Hänellä on ihanan rauhoittava ääni ja hänen maalailuaan katsoo mielellään ja vaikka teoksista olisi tulossa kuinka upeita, harvoin pystyy katsomaan puolen tunnin jaksoa loppuun! Huippu unilääke, voin suositella.

    Tuli hiukan aiheen vierestä.. :P

    Vastaa
  7. Emilia 2.9.2016

    Minua jäi kiinnostamaan mitä kirjaa luit? Voisin itsekin aloittaa taas pitkästä aikaa kirjan lukemisen 😊

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *