Treenileggarit, huppari ja superlämmin takki, joka päällä muistutan etäisesti Michelin-ukkoa. Nilkat paljaana ja kädet täynnä tavaraa, mistähän sekin johtuu, että kannan messissä aina kaiken maailman pussukoita. Tummaksi lakatut kynnet, jotka ovat alunperinkin kiireessä sudittu, ja jotka ovat jo puoliksi kuluneet pois. Kaikki nämä ovat mun tavaramerkkejä, jotka kuuluvat mun tyyliin oikeastaan joka päivä. Poikkeuksina on vain ne päivät, kun olen menossa johonkin vähän erityisempään paikkaan tai tilaisuuteen… jos silloinkaan. Arjessa en vaan niin jaksa välittää, vaan kannan salikamojakin aina messissä varalta, jos vaikka jossain vaiheessa tulee hyvä rako treenaamiselle.
Kaverin kanssa puhuttiin tyylistä ja esiin nousi termi ”vaatteetvaatteet”, joka ei tarkoita siis tätä arjen selviytymisasuani, vaan sellaisia vaatteita jotka miellän omantyylisiksini ja joita mulla on vaatekaappi pullollaan. Molemmat nyökyttelimme, sillä niin minulla kuin hänelläkin on sama pukeutumismeininki. Ihan vasta multa kysyttiin, että oonko menossa johonkin juhliin, kun olin pukenut ”vaatteetvaatteet” – koska usemmiten mut vaan näkee niissä trikoissa. Nauratti. Joskus nuorempana oma ulkoinen habitus kiinnosti niin paljon enemmän, en todellakaan olisi voinut poiketa treeneistä hikistyneenä kaupungilla, enhän edes kehdannut juosta kunnolla ihmisten ilmoilla. :D
Pipo – Filippa K
Huppari ja takki – H&M
Trikoot ja kengät – Nike
Tämä sama uniformu on mulla kun käyn kirjanpitäjällä, kuvaan Mammatyylejä, asioin kaupungilla, oon matkalla salille tai kauppaan, kuskatessani lapsia eli siis melkein aina. Yritän aina samalla reissulla hoitaa mahdollisimman monta juttua. Tämä hupparikin on varmaan kasvanut jo kiinni minuun.
Ps. Meikkipussille naureskeleville ystävilleni tiedoksi: olen muuten upgreidannut sen! Vuosia olen säilyttänyt mukaan nappaamiani muutamia meikkejä Ikean uudelleensuljettavassa muovipussissa, mutta nyt ostin sellaisen läpinäkyvän, ihan oikean meikkipussin, aikamoista! Tämä tapa on tullut siitä, että turhaannuin meikkipussin sotkeentumiseen, enkä jaksanut olla pesemässä sitä päivittäin… Käytännöllistä, tiedättehän?
-Maj
Neule on mielestäni nätin mallinen, takaa hiukan pidempi ja rento. Neule tuntuu kevyeltä ja niin pehmoisalta, mutta harmikseni materiaali ei ollut ihan parhainta, (akryylia, polyesteri, polyamidi), joten saapa nähdä pysyykö tämä hyvänä. Kivat, laadukkaat ja kohtuuhintaiset tyttöjen neuleet ovat kiven alla.
Peruspaitoja aina tarvitaan ja collegepöksyt taidan kääriä joululahjaksi, niitä Rebekka on nimittäin toivonutkin! Matsku näyttää ryhdikkäältä ja on varmasti kestävää (95% puuvillaa ja 5% elastaania). Kimallehametta ei vaan voinut vastustaa, mutta sitä en voi mitenkään perustella, eikä kai tarvitsekaan!? :D
Neule, paita ja housut – Mango Kids
Tämä pöllöpurkissa tuleva huulirasva on selvästi jokin juttu, sillä vastaavia kuulemma löytyy (kaikilta) kavereilta – ja se olisi tietenkin pakko saada myös itselle. Varmaan viisi kertaa olen jo kieltäytynyt, koska meillä on kotona laadukkaat Hurrawin huulirasvat, eikä oikeastaan uusia tarvittaisi. Pöllö sujahtakoon nyt sitten joulupakettiin, sillä tiedän sen ilahduttavan kovasti, niin sinnikäästi sitä on toivottu – ja kerran jopa sen takia on itkettykin. Tytöllä oli tosiaan (huom. OLI) korvissaan aika ihanat 
Sellaisia löytöjä! Mangossa on muuten normaalia pienemmät koot, oletteko huomanneet? Rebekalle valitsen vähintäänkin koon 7-8 Y tai jopa siitä yhtä isompaa. Pakko vielä kysäistä teiltäkin, että mistä löydätte lapsillenne kauniita neuleita?