Viime vuodelta on läpikäymättä vielä neljä viimeistä kuukautta, jotka ovat onneksi vielä suhteellisen tuoreessa muistissakin. Tässä vielä linkit vuosikatsauksen ensimmäiseen ja toiseen osaan.

Syyskuu


Jokaisessa lukemassani blogissa mainittiin syyskuussa ainakin kerran paljaat sääret sekä syyspukeutumisen ihanuus ja minä nyökkäilin innokkaasti mukana. Koko kuukauden oli niin poikkeuksellisen aurinkoista ja lämmintä. Kuvasin innokkaana kaikkea, sain houkuteltua INCH” Storelle ottamiini kuviin malliksi veljeni Petterin ja meidän Miikan. Syyskuun ekana päivänä laadin Kyproksen Protarakselle matkustaville muutamia vinkkejä.

Päätimme grillikauden perheen kesken ja veimme lapset viimeistä kertaa uimaan, monella asialle tuli jätettyä jäähyväiset, ensi kesänä sitten taas uudelleen. Anoppilan omenapuun satoa riitti jaettavaksi asti, tein omppupiirakkaa ja julistin kokkaushaasteen alkaneeksi. Haasteen innoittamana kokkailemani Munakoisopitsat olivat ihania, niitä pitäisi tehdä uudelleenkin.

Lokakuu
Lokakuussa lähetin teille terveisiä Cala Bonasta, siellä oli lomasesonki loppumaisillaan, ja ilmassa oli aavistus syksyistä melankoliaa. Meillä oli Idan kanssa ihana viikko, parina päivänä satoi oikein olan takaa, mutta saimme silti nauttia helteisistäkin päivistä. Reissumme jälkeen juhlittiinkin jo TBAF-gaalassa ja pukeuduimme ystävieni kanssa kauneimpiin mekkoihimme. Gaalasta riensin suoraan Ylivieskaan ja me rauhoitumme viikon lasten kanssa mummolassa. Ajoimme Kalajoelle ihastelemaan merimaisemia ja polskuttelimme kylpylässä. Lomalla innoistuin lukemaan ja vanhempieni luona istuin nojatuolissa nokka kiinni Lars Keplerin rikosromaaneissa, josta vinkkasin myös teillekin, muistatteko?

Näin pitkäistä aika Charin, me vaihdettiin kuulumisia ja etkoilimme eli laittauduimme hotellihuoneessani Elle Style Awardseja varten.  Seuraavana päivän kiirehdin jo aikaisin I love me -messuille, sillä olin töissä siellä Everyday Mineralsin tiimoilta. Jaoin blogissa ihonhoitovinkkejä syysiholle ja kerroin, miten pelottavaa oli viedä Teppo eläinlääkäriin.

Marraskuu
Hektinen marraskuu on pikkujoulujen kulta-aikaa! Puin aika monille kekkereille pikkumustan sijaan housut, kirjoitin naamiolöydöstäni, josta tuli uusi suosikkini – ja jonka muuten tuhlasin ennätysajassa loppuun. Fiilistelin Papun Winter Special -mallistoa ja ihastuin pörröiseen bombertakkiin. Touhotimme Idan kanssa myös lukijoille järkkämiemme pikkujoulujen parissa ja meillä olikin mielestäni ihan superonnistunut ilta INCH” Storessa. Jaoin kanssanne (onnen)kiven tarinan, itseasiassa ajattelen vieläkin aika usein kadonnutta kiveä.

Olin niin helpottunut, kun kaamos ei saanut minua kouriinsa tänä vuonna, kirjoitin selviytymisvinkkini tännekin. Isänpäivänä oltiin vaan rennosti kotosalla, pöydässä oli valtava kattilallinen lohikeittoa ja tein vielä suklaakakkuakin. Lapset odottivat malttamattomina jo joulukuuta ja tietenkin joulukalentereiden korkkaamista.

 

Joulukuu
Joulukuussa meno rauhoittui, vaikka kyllä joulukuullekin mahtui vielä kolmet (!!) pikkikset. Hemmottelimme Idan ja Hennan kanssa itseämme brunssilla ja avantouinnilla, voi vitsit se oli kyllä ihana päivä. Ostin ihanan uuden kalenterin itselleni ja saimme työhuoneen (melkein) valmiiksi.

Siskoni ja äitini kyläilivät meillä, herkuttelimme juustoilla ja laskimme talven ekat pulkkamäet. Kerroin siirtyväni Asennemedialle ja olimme Artun sekä muiden asennelaisten kanssa kuvattavana sekä pikkujouluilemassa. Ennen joulua me päästiin vielä Sannin kanssa Sapen sutien kautta Janita Aution kameran eteen, siitä kuvauspäivästä jäi myös niin ihanat muistot.

En ehtinyt edes odottaa joulua, kun se jo tuli – ja sitten toisaalta myös meni. Joulun jälkeen me lasten kanssa lomailtiin, vaikka takaraivossani jyskyttikin tuhat hoitamatonta asiaa, joista suurin oli tämä blogimuutto. Tein paljon yötöitä, mutta lapset antoivat aamusta mamman vähän torkkua, joten päivät sujuivat energisesti. Vuosi vaihtui Ressua kuunnellen ja minidiskoillen. Pikkutunneille saakka summailtiin ja tuumailtiin, haaveiltiin tulevasta, heitettiin hyvästit vanhalle.

Ja niin päättyi se vuosi, jota välivuodeksi kutsun. Taas kirjoitetaan uutta jännittävää tarinaa, vähän vahvempana ja ehkä vähän jotain oppineenakin.

-Maj

 

 

Suositellut postaukset

7 Comments

  1. Miksi välivuosi? 16.1.2017

    Miksi sanot välivuodeksi? :)

    Vastaa
  2. Ida 16.1.2017

    Mistä tuo teidän olohuoneen matto on ostettu? 😊

    Vastaa
  3. Jenna 16.1.2017

    Mistä mahtaa olla tuo kuvissa näkyvä valkoinen nappihame?

    Vastaa
    • Maj 18.1.2017

      Moi! Ostin sen Stockan alesta, mutta se on Vila-merkkinen :)

      Vastaa
  4. Riina 16.1.2017

    Millaista olla uusperheenä? Oletteko saanut sen sujumaan ongelmitta? Millaista on olla äitipuolena ja miten se eroaa äitiydestä suhteessa omiin biologisiin lapsiin? Tässä lukisin mielelläni ihan oman postauksen.

    Vastaa
    • Maj 18.1.2017

      Moikka Riina! Mä en tiedä oikein miten mä tästä aiheesta kirjoittaisin. Aihe on ehkä vähän liian henkilökohtainen blogiin – ihan jo vaan senkin takia, että se ei kosketa pelkästään mua. Meillä on ehkä vähän tavallaan positiivisella tavalla erikoinen tilanne siinä mielessä, että ollaan hyviä ystäviä Viivin äidin kanssa ja touhutaan kaikenlaista kahdestaan & porukalla, eli ilman perheitä ja perheiden kanssa :) <3

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *