*Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia ja Arabia

Jos omaa perhettäni ei lasketa, niin olen tässä muutaman viimeisen vuoden aikana syönyt kaikista ihmisistä eniten Idan kanssa yhdessä. Rakkaimmalla ystävälläni ja minulla on ihan samanlainen maku ruuan suhteen, vaikka hän onkin kasvissyöjä ja minä en. Olemme tilanneet ravintoloissa monet kerrat annoksen puoliksi, ottaneet kaksi annosta jaettavaksi – tai sitten yleisin setti; teemme kaksi prikulleen samanlaista tilausta.

Kuusi vuotta minua nuorempi ystäväni on opettanut minulle ruuasta niin paljon, hän on rohkaissut maistamaan uusia juttuja, loihtinut ihania kasvisruokia keittiössämme ja opastanut minua kokkailussakin. Jos itselläni ilmenee kesken ruuanlaiton jotain akuutteja ongelmia, niin kilautan joko äidille tai Idalle.

Rakastamme molemmat ruokaa ja syömme paljon sekä usein. Ärsyynnymme, jos ravintola, tai siis ruoka, ei vastaa yhtään odotuksiamme – ja Ida taitaa meistä olla se, jolla alhainen verensokeri on enemmän yhteydessä mielialaan. Olen jo oppinut, että ruoka-ajoista kannattaa pitää kiinni.

granitti1

Meidän yhteisten lomareissujen ruokailut eivät ole aina menneet niin putkeen, kuin ehkä toivoa saattaisi. Cala Bonan reissulla pyöräilimme kaksi tuntia supernälkäisinä ja vähän sekopäisinä etsien hyvää tyydyttävää ravintolaa. Kosilla ollessamme löysimme (yhden) ihanan ravintolan ja kävimme siellä neljä kertaa, koska siihen väliin mahtui pari ruokapettymystä.

granitti2

Ei varmaan tule yllätyksenä, että Ida on paljon parempi kokki kuin minä – joskus työnjakomme meneekin niin, että hän häärii patojen ääressä ja minä huolehdin kattaukset sekä loppusiivoukset.  Katoin pöydän ystävälleni näillä Arabian astioilla ensimmäistä kertaa. Spontaani kattaus näytti mielestäni superkivalta ja se toimi hienosti sushin kanssa. Misokeitot hörpittiin KoKo-sarjan xs-kulhoista, joiden alta löytyy tutut Arctican graniitti-lautaset.

granitti3granitti5
graniitti6
granitti7

Ida on sielunsiskoni, hänelle voin luottaa kaikki asiani ja tiedän hänen ymmärtävän minua silloinkin, kun kukaan muu ei ikinä ymmärtäisi. Idaan tutustumisen myötä olen huomannut, ettei iällä ja elämäntilanteella ole mitään merkitystä ystävyydessä.

En osaa, enkä edes halua, kuvitella millaista elämäni olisi ilman Idaa. Pillitin pikkulapsen tavoin Idan muuttaessa eri kaupunkiin, mutta onneksi vain huomatakseni, että niin oli tarkoitus – ja loppujen lopuksi olemme vain lähentyneet sen jälkeen. Kaikki kokonaiset kaksi riitaamme ovat kieltämättä olleet aivan hirveitä, mutta näin jälkikäteen en voi olla nauramatta kun ajattelen, miten vähäpätöinen kaikkien aikojen pahimman riitelymme syy oli.

Varmasti tiedossa on vielä paljon Idan kanssa yhdessä koettuja (ruoka)elämyksiä ja ikimuistoisia hetkiä.

-Maj

ps. Se syy oli tv-ohjelma. Kyllä vaan.

Suositellut postaukset

8 Comments

  1. Ida 12.3.2017

    Kuinka ihana postaus <3

    Vastaa
    • Maj 12.3.2017

      ÄÄÄ, kiitos <3 Rakkaasta ystävästä oli yllättävän helppo kirjoittaa, teksti tuli kuin itsestään :)

      Vastaa
  2. ida365 12.3.2017

    Margeeee <3 :'-)))) Oon niin onnellinen että ollaan tutustuttu, mieti miten sattumanvaraisesti vieläpä. U best!

    Vastaa
    • Maj 12.3.2017

      No, kyllä! Toisaalta, olisihan se ystävyys tavallaan voinut natsata vielä aikaisemminkin, mutta ehkä tähdet olivat otollisessa asennossa vasta vähän myöhemmin <3

      Vastaa
  3. Mari 12.3.2017

    Hei, muistanko oikein että etsit vaaleanpunaista collegea? Blaan SS17 mallistossa näyttäisi olevan:)

    Vastaa
    • Maj 12.3.2017

      Moi! Mä löysin jo, mutta ihana kun muistit & kiitos vinkistä – käyn tsekkaamassa :)

      Vastaa
  4. Emilia 13.3.2017

    En oo ennen kommentoinut mitään, mutta nyt on ihan pakko – mikä ihana, ihana teksti :’) <3

    Vastaa
    • Maj 14.3.2017

      Eikä, Emppuuu! Ihana, että sä kommentoit, tuli hyvä mieli <3

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *