1. Lähden aina kiireessä.  Ei auta vaikka valmistelisin lähtöä tunteja aikaisemmin, sillä se  viime hetken paniikki iskee silti. Alan viime hetkellä touhuamaan jotain älytöntä tai muistan jotain asioita, jotka pitää hoitaa vielä ennen lähtöä. Yleensä mulla on kuitenkin tuuria ja ehdin viime hetkellä esim. junaan/bussiin. Joka kerta lupaan parantaa tapani, enkä ikinä tee sitä. Saan niin vielä joskus sydärin.

all_black_every_5
asu3
sadetakki7

2. Mulla on aina paljon tavaraa mukana. En voi lähteä mihinkään pelkän pienen käsilaukun kanssa, vaan raahaan aina olallani kangaskassia, pahimmassa tapauksessa kahta. Varaudun muka kaikkeen mahdolliseen, mutta silti mun laukussa ei ole mitään järkevää. Vesipullo, sateenvarjo, kamera ja läppäri nyt ainakin. Pidemmille reissuille en osaa pakata ollenkaan, joten välttelen sitä viimeiseen asti.

hm_outfit8mekkox3_8

3. Olen ehdottomasti ilta- ja yöihminen. Olen tehnyt joskus aikoinaan kaksi vuotta pelkkää yövuoroa, työaika oli klo 22-06 – ja se sopi minulle yllättävän hyvin. En ole koskaan ollut hyvä heräämään. Tuntuu, että kehoni on hereillä vasta illalla. Esimerkiksi juoksulenkit ovat tuskaisia aamulla tai päivällä, ilta on minulle paras aika liikkua.

matkakuume9

4. Olen taipuvainen melankoliaan. Ainakin tietyllä tavalla, enkä tarkoita nyt sairautta tai masennusta. Koen sen olevan tietyllä tapaa voimavara. Joskus melankoliaa haluaa myös vaalia, se on murheellisuuden onnea. Kesäöissä on jotain uskomattoman riipaisevaa.

5. Olen pakkomielteinen hampaidenpesun suhteen. Pesen hampaita monta kertaa päivässä, olen saanut varoituksen hammaslääkäriltä, hammaskiille kärsii jatkuvasta harjauksesta. En voi itselleni mitään, inhoan likaista tunnetta hampaissa niin paljon. Pidän hammasharjaa laukussa mukana, enkä voi ymmärtää ihmisiä, jotka skippaavat hammaspesun.

6. Jumitun biiseihin. Tätä varmaa tekee moni muukin? Kuuntelen yhtä ja samaa biisiä taukoamatta niin pitkään, että kaikilta muilta menee hermot  ja lopulta itseltänikin menee maku.

7. Laitan vesilasin aina yöpöydälleni, vaikka en juo siitä. Jos se ei ole siinä vieressä, niin joudun nousemaan sängystä juomaan.

lamama1meitsie1minumum1

8. En ole omasta mielestäni yhtään kilpailuhenkinen.

9. Inhoan kaikkia hauskoja pelejä ja leikkejä, joiden avulla on tarkoitus tutustua ihmisiin. En haluaisi kirjoitella ihania asioita lapulle ihmisistä. En mielelläni osallistu laulamiseen ja taputtelemiseen tai muihin vastaaviin juttuihin, joiden tarkoitus on kohottaa tunnelmaa. Olen aina ollut sellainen, jo pienenä ahdistuin, kun jossain leirillä piti tehdä hauska yhteisjumppaa Fröbelin palikoiden tahtiin, apua. Olenko ilonpilaaja?

10. Skam sai kyynelkanavani auki oikein kunnolla ja kun aloitan itkemisen, niin sille ei meinaa tulla loppua. Suunnittelen katsovani sarjan uudelleen, vaikka en koskaan aikaisemmin ole jaksanut katsoa kahta kertaa samaa sarjaa. Skam menee samaan kategoriaan kun ”Hiljaiset sillat”.

 

15 Comments

  1. Sara. 23.7.2017

    Oih, Hiljaiset sillat. Samaistun ❤️

    Vastaa
    • Maj 24.7.2017

      Pitäis kyl kattoo se, pitkästä aikaa <3 Nenäliinat valmiiks.

      Vastaa
  2. Ykslukijoistasivarmaanviimeiset7vuotta 24.7.2017

    Ou mai gaad, onnistuit yllättämään: Olin pitänyt sua aina yltiöpositiivisena, energisenä ja todellakin tutustumisleikeistä innostuvana tyyppinä, mutta et olekaan – vaan olet kuten minä! I can relate :)

    Vastaa
    • Maj 24.7.2017

      Voi sua! Mä oon pessimisti, pelkään pettymyksiä :D

      Vastaa
  3. Emppu 24.7.2017

    Hiljaiset sillat, se on niin ihana mut niiiiiiiin surullinen :) Ymmärrän ton täysin ja itken leffassa lähes aina jollei nyt ihan komediasta oo kyse.

    Vastaa
    • Maj 24.7.2017

      Se on ihan uskomattoman riipaiseva, ääääh! Pystytkö suosittelemaan muita takuuvarmoja itkuleffoja?

      Vastaa
      • Summer 25.7.2017

        Hachiko! Takuuvarma itkuleffa!

        Vastaa
  4. Laura 24.7.2017

    Moi! Mistä tuo ihana unisieppari on? :)

    Vastaa
    • Maj 24.7.2017

      No helou, se on Krabilta!

      Vastaa
  5. Tikru 24.7.2017

    Mun on kans pakko pestä hampaat heti, jos olen syönyt jotain makeaa ja sokerista kakkua, karkkia jne. Ei vaan pysty oleen,kun hampaiden pinnalla tuntuu sellainen sokerikerros 😊

    Vastaa
    • Maj 24.7.2017

      No jooo kakkua ja limpparia, namnam :D:D

      Vastaa
  6. anynoomius 25.7.2017

    Numero 9:ään voin samaistua ainakin osittain! Ihmisiin tutustuminen on ihan kivaa, mutta kaikeinlainen laulaminen ym. hölmö aktiviteetti ei kiinnosta :D en tykkää laulamisesta (en osaa) enkä varsinkaan halua laulaa muiden kuullen.

    Minkälaisissa hommissa olet muuten ollut, kun olet yötöitä tehnyt? Tai haluaisitko kertoa mitä töitä olet tehnyt ennen nykyistä työtä? Olisi hauska kuulla, mutta ymmärrän jos et halua kertoa.

    Vastaa
  7. Leena-mummi 1.8.2017

    3, 7 ja 9

    Vastaa
  8. Kielo 11.8.2017

    ”Melankolia on murheellisuuden onnea”. Erittäin osuvasti kuvailtu. Itse koen myös olevani jollakin tapaa melankolinen luonteeltani. Olen tulkinnut sen jonkinlaiseksi surumieliseksi kaihoksi. Pidän myös toisinaan melankolisesta musiikista. Siinä on jotakin hyvin rauhoittavaa ja puhdistavaa.

    Ja sitten asiasta aivan toiseen. Hauska huomata kuinka muoti kiertää kehää. Viidenneksi ylimässä kuvassa sinulla on lähestulkoon samanlaiset kengät jalassasi kuin itselläni oli vuonna -98 ylioppilasjuhlissani :) Harmi, ettei ole tullut säästettyä niitä. Näyttävät taas kivoilta. Nyt on muutenkin paljon näkynyt oman nuoruuteni vaatteita kaupoissa.

    Vastaa
    • Maj 15.8.2017

      Mä oon tänä kesänä vähän uiskennellut itselleni liiankin syvissä vesissä ja uponnut melankolian maailmaan, ehkä turhankin usein. <3 Ja kengät, omistani ei taida jäädä jäljelle mitään ;) :D Kiitos ihanasta kommentista.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *