Viikko on mennyt ihan hujauksessa taas, huh! Lasten kanssa ollaan tehty ihan vaan tavallisia asioita – ja olen tässä ehtinyt käväsemään Helsingissä tekemässä yhden työpäivän I Love Me -messuilla ja tämä lauantai-iltakin menee töissä.
yhtenä aamuna jopa siivottiin pari tuntia lastenhuoneen kaappeja yhdessä. Käytiin läpi leluja, tehtiin muuten upeita löytöjä. ”Ai niin, en muistanut, että mulla on tämmönenkin ja tällähän me ei olla leikitty aikoihin?” Tuumittiin yhdessä mistä leluista olisi aika jo ehkä luopua. Ensin oli vaikeuksia luopua yhtään mistään, mutta homman lähtiessä kunnolla käyntiin, niin kyllähän niitä ”ylimääräisiä” leluja sitten kertyikin, iso muovikassillinen. Olen kerännyt muuten tähän postaukseen vinkkejä vanhoista leluista eroon pääsemiseksi. Suursiivousten jälkeen järjestys pysyy paremmin yllä, koska tavaroille on enemmän tilaa – tai kun niille on ylipäätänsä tilaa kaapeissa. Voin suositella lämpimästi kaappien siivousta ihan kaikille, touhun jälkeen on niin voittajafiilis :D
Lapset ovat jokaisen lomapäivän päätteeksi todenneet juuri sen olleen paras päivä – oli ohjelmassamme ollut sitten siivousta tai shoppailua. Parina päivänä pidin puolivahingossa syyslomaa kirjoittelemisesta, enkä postaillut tänne mitään. Tuntuu muuten hassulta kirjoittaa superarkisista asioista, vaikka sellaisia postauksia onkin toivottu. Mietin aina, että kiinnostaako ketään. Kertokaahan tarkemmin millaiset arkijutut teitä kiinnostaa?
Lastenhuoneen lipaston laatikoista löytyi mm. mahdottomat määrät erilaisia puuha- ja värityskirjoja, lehtiä ja tarroja. Ne tietysti alkoivat kesken siivoilun kiinnostamaan – ja kun saimme hommat hoidettua loppuun, niin olikin vaikka miten paljon kivaa tekemistä tiedossa. En ole itse mitään leikkijätyyppiä, en sitten yhtään, mutta värittäminen sekä piirtäminen on kyllä oikeasti kivaa. Rebekka nauttii suunnattomasti kaikesta käsillä tekemisestä ja keskiviikot ovat nykyään hänen lempparipäiviään, koska silloin on hänellä on taidekoulu.
Pilvi on Samuelin taidenäyte, niin liikuttava jotenkin, eikö totta?
Pakko vielä myöntää tähän loppuun, että yksi murheenkryynini on lasten taideteokset, niitä on valtavasti. Etenkin Rebekka on todella tuottelias ja tarkka teoksistaan, kaikki pitäisi säilyttää ja hän kyseleekin joskus niiden perään. Faktahan on, että kaikkea ei voi millään säilyttää, ei vaikka kuinka haluaisikin. Millä perusteella te päätätte, laitetaanko piirrustukset roskiin vai jemmaan? Kuinka paljon säästätte lasten piirrustuksia ja muita askareteluja – ja missä, miten?
Ja otsikkoon vielä palatakseni, ihan tavallinen on ehdottomasti hyvä, monessakin mielessä. Tämä on ollut paras viikko aikoihin, ihan oikeasti. <3
-Maj
Hei,
Kuvataidekouluissa ym. tallennetaan ja näin säästetään tehtyjä töitä talteen digitoimalla ne. Olisiko tästä ideaksi teille kotiinkin? Voisitte yhdessä valokuvata ja tehdä kansiota kuvista,ja voihan ne myöhemmin valikoiden printata esim.kirjaksi..
Nimenomaan kiinnostaa lukea juurikin teidän arjesta ja lapsiin liittyvistä asioista ja ratkaisuista. Tekemisistä jne. Tietysti vaatteet kiinnostaa myös, etenkin talvikengät syösyin heti ostamaan meidänkin lapsille postauksen luettuani :D Kiitos vinkistä, mieluisat ovat olleet! Olisi kiva kuulla myös lasten harrastuksista, etenkin Rebekan voimistelusta(?) enemmän. Lasten piirustuksia ja maalauksia säilytän mapeissa muovitaskuissa. Kaikkea ei voi mitenkään säilyttää, parhaimmat.
Piirustuksista voi ottaa valokuvan, näin jokainen taideteos säilyy, vaikka alkuperäinen menisikin kierrätykseen. Kuvista voi tehdä kollaasin tai antaa jokaiselle tallennetulle kuvalle oman hienon nimen, joka kuvaa teosta. Todennäköisesti säilytettävät kappaleet ovat erityisesti lapsen ja/tai aikuisen silmää miellyttäviä. Koulussahan näitä väkerryksiä tulee kansiokaupalla vuodessa… Kai lapsen kanssa voi keskustella myös siitä, että vaikka hänen piirustuksensa ovat hienoja, niin kaikkia ei vain pidemmän päälle voi säilyttää (paitsi valokuvina!), koska silloin ei mahtuisi uusia hienoja taideteoksia!
Samanlaiset ongelmat meillä! Piirustuksia voi skannata talteen jos ovat pieniä. Sillä tavalla niitä voi myös jakaa sähköpostilla tai nettisivulla, miksei jopa instassa?
Tykkään sun blogista aidosti, monen vuoden ajan jo..parhaita just arkiset jutut ja kodin sisutus ym. Tykkään tyylistäsi kirjoittaa. Haluan vielä lopuksi toivottaa voimia uuteen arkeen <3 Varmasti kipeitä asioita, mutta ainakin sinusta välittyy hyvä asenne! :)
Tykkään nimenomaan näistä arkipostauksista. Nykyään niitä tuntuu olleen kovin vähän. Välillä olen jopa harkinnut blogisi luvun lopettamista, kun sen tyyli on muuttunut vuosientakaisesta lemppariblogista niin paljon. Vielä kuitenkin olen jatkanut lukemista. Lisää siis tätä tavallista.
Tuttu juttu, nimittäin lasten taideteokset! :) Meillä varsinkin esikoinen on erittäin tuottelias, ja pakko myöntää että kun lapset ovat nukkumassa, karsin niistä osan, pakkohan se on. Ja osahan on tosiaan niitä, joiden perään ei kukaan kysele… Olen tehnyt jokaiselle lapselle oman kansion, ja lapset ovat saaneet tallettaa piirustuksia yms. muovitaskuihin. Ihan ok systeemi, kansioon mahtuu kuitenkin aika paljon, ja niitä on kiva jälkikäteenkin katsella. Isompia askarteluja, ja sellaisia, joita ei muovitaskuun sovi lytistää, olen ottanut kullekin lapselle oman pahvilaatikon. Pysyvät tallessa, mutta kuitenkin jotenkin edes hallitusti. Nykyään onneksi tuo kolmasluokkalainen esikoinen osaa jo joistain jutuista luopuakin. Mutta hei, odotapas kun lapsilla alkaa koulussa kässäntunnit. Sitten alkaa syntyä myös esim. pehmoleluja, kääk! :D
Ja kyllä, ihan tavallinen on riittävää, ja aika usein vielä parasta, ainakin jos meidän lapsilta kysytään! <3