Täällä ollaan vietetty rauhallista viikonloppua, nukuin perjantain ja lauantain välisenä yönä pidempään kuin aikoihin. Kunnolliset yöunet ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys minulle. Viimeisen vuoden aikana olen liian usein herännyt aamuisin väsyneenä sekä turhaantuneena, koska en ole saanut nukuttua kunnolla. En, vaikka olisin mennyt sänkyyn ajoissa ja tehnyt muutenkin parhaani saadakseni riittävän pitkät sekä rauhalliset yöunet.

Olin niin super onnellinen herätessäni eilen kunnolla levänneenä, eikä ollut yhtään huono omatunto, vaikka koisailin miltei kellon ympäri – ilmeisesti todella tarvitsin sitä. Viime yö ei ollut ihan niin hyvä, mutta olo on kuitenkin ihan energinen. Lapinreissun ja Helsingin seikkailujen jälkeen kaipasin niin kovasti omaa sänkyä. Haaveilin myös rauhallisesta metsäkävelystä ihan yksinäni ja senkin sain eilen toteutettua. Ilta menikin sitten ystävien sohvannurkassa tyytyväisenä köllötellen.

luonto1luonto2

Tämä syksy ei ole vielä missään vaiheessa tuntunut pahalta tai ahdistavalta – mietinkin eilen metsässä kuljeskellessani, että kaikki tuntuu olevan balanssissa. Ainahan sitä joitain pieniä huolia on ja sellaista, mutta vatsanpohjassa ei ole sitä outoa möykkyä, mikä mulla syksyisin usein on ollut. Muistelin myös viime syksyä, se oli varmasti yksi rankimmista ajanjaksoista elämässäni – ja siitäkin selvittiin. Mietinkin, että miten voisin auttaa niitä, jotka syystä tai toisesta tällä hetkellä kipuilevat sen möykkyolon kanssa? Mitkä asiat ovat auttaneet itseäni silloin kun mieli on ollut maassa?

luonto3luonto4

Yksinkertaisesti ovesta ulos lähteminen on aina auttanut. Se helpottaa, kun näkee maailman jatkavan kulkuaan tavalliseen tapaan, vaikka oma mieli onkin jumissa ja ajatukset kiertää kehää. Kävelin usein metsässä viime syksynä, yksin ja lasten kanssa. Metsässä on helpompi hengittää ja ahdistuksen tunne hellittää, ainakin vähän. Mun mielestä on ihana käydä samoissa tutuissa paikoissa ja huomata luonnosta kuinka vuodenajat vaihtuu. Nyt ruska alkaa olla kai kauneimmillaan ja kohta ei osaa enää sanoa, onko syksy vai jo talvi.

luonto5

Tämän kuluneen vuoden aikana olen opetellut olemaan yksin ja olen myös oppinut pitämään siitä, nykyään jo osaan välillä jo kaivata sitä. Vuosi sitten olin aivan varma, että en tule koskaan pärjäämään yksin, joten tässähän on menty tosi paljon eteenpäin. Yksinäisyys ja yksin oleminen ovat tietysti kaksi ihan eri asiaa – en tunne oloani yksinäiseksi, vaikka olen vain itsekseni. Toisinaan lapsista erossa ollessani tulee ihan valtava ikävä, mutta sen kanssa oppii elämään. Ikävä on kuitenkin minun mielestäni loppujenlopuksi positiivinen tunne.

luonto6luonto7

Möykky vatsanpohjassani on keventynyt liikkumalla, mulle lenkit ja salitreeni ovat aina tehneet hyvää. Musiikin kuuntelu, rutiinit, ystävät ja yleisesti kaikenlainen puuhastelu. Yleensäkin mikä tahansa tekeminen tai asioiden toimittaminen on auttanut mua, on se sitten vaikka kaappien suursiivous, kunhan jotain.

Edelleen myös kannustan kirjaamaan ylös päivän aikana sattuneita pieniä hyviä juttuja. Ymmärrän kyllä, että kun mieli on synkkä, niin asioista ei löydä välttämättä yhtäkään hyvää puolta, eikä seuraava päivä tai tulevaisuus ylipäätänsä näytä valoisalta. Heikoilla hetkilläni olen saanut kuulla rakkailtani vakuuttelut, että kyllä se vielä paranee tästä. Helpottaa kummasti kun joku toinen edes uskoo niin, vaikka itsestä ei siltä yhtään tuntuisikaan. Jokaisessa päivässä on jotain hyvää, voihan sitä kirjata ylös vain yhden pienenpienen jutunkin.

luonto8luonto9metsässä

En haluaisi kirjoittaa, että aika auttaa ja parantaa, vaikka se usein niin tekeekin. Se möykky ei kuitenkaan ole ikuisesti siellä sun vatsan pohjassa, mä lupaan. Haluaisin pystyä kirjoittamaan juuri ne oikeat sanat, mutta se on aivan mahdotonta. En voi tietää, miksi tai millaiselta susta just nyt tuntuu, mutta voin kertoa, että mustakin on joskus tuntunut tosi pitkään tosi pahalta ja joskus toisinaan se olo palaa hetkiksi. Se pahin on kuitenkin mennyt jo ohi ja tiedätkö, sullakin menee, usko mua.

-Maj

Suositellut postaukset

14 Comments

  1. jnna 23.9.2018

    kiitos <3

    Vastaa
    • Maj 26.9.2018

      Kiitos sulle, että oot siellä <3

      Vastaa
  2. Kaija 23.9.2018

    Hyvä teksti, kiitos! Kyllä syksy on kiva ihanne väreineen.

    Vastaa
    • Maj 26.9.2018

      No kyllähän se on! Mä rakastan kesää yli kaiken ja oon 100% kesän lapsi, mutta ehkä tosiaan opin hiljalleen nauttimaan syksystäkin. Hahah, nyt mulla soi päässä vaan Katri Helenan Kesän lapsi :D

      Vastaa
  3. Piia 23.9.2018

    Kiitos näistä ajatuksista. Palasin mielessäni viime talveen jolloin olin todella syvällä ajatusteni kanssa. Ja ihan totta…mäkin oon noussut sieltä ylös niin kuin tekstissä lupasit. Luonto auttaa jaksamaan täälläkin. Aurinkoisia ajatuksia päiviisi Maj!❤️

    Vastaa
    • Maj 26.9.2018

      Voi kiitos ja samoin sinne, toivottavasti saadaan vielä nauttia kauniista ja kirpsakoista syyspäivistä!

      Vastaa
  4. Jenna 23.9.2018

    Ihana teksti ja kaunis ajatus <3

    Vastaa
  5. Emillia 23.9.2018

    Kiitos tästä, kyyneleitä pyyhin poskilta. Ehkä se möykky helpottaa täälläkin, jonain päivänä. ✨❤️

    Vastaa
    • Maj 26.9.2018

      Voi sua. Kyllä se helpottaa, ihan varmasti. <3

      Vastaa
  6. Syksy 23.9.2018

    Meikkipostaus, vaikka syksyn luottotuotteet olisi kiva.

    Vastaa
    • Maj 26.9.2018

      Tulee, tulee, varmasti jossain vaiheessa! Tänään julkaisen postauksen ihonhoitotuotteista :)

      Vastaa
  7. Hanna 25.9.2018

    Pitkästä aikaa löysin taas blogiisi, luin sitä aikoinaan säännöllisesti. Sitten tuli tämä postaus möykystä ja se oli juuri sitä mitä tarvitsin tähän päivään uskomaan että möykky sulaa pikku hiljaa kun sitä ei enää pakene. Olen allerginen yksin ololle, koska silloin möykky tulee pinnalle. Kiitos sanoistasi, aitoudestasi sen halusin vain sanoa :) ❤️

    Vastaa
    • Maj 26.9.2018

      Mä tiedän. MÄ niin tiedän! Oon itse harjoitellut yksinoloa ja edennyt siinä ihan pienin askelin. Nyt hiljalleen osaan jopa nauttia siitä. Ihana sä olet ja kiitos kun laitoit viestiä <3

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *