Kuuma, helteinen, paahtava ja niin ihana kesäkuu alkaa olla lopuillaan. Kesäkuu oli samaan aikaan niin lyhyt ja toisaalta loputtoman pitkä. Hymy on ollut herkemmässä, kuin yleensä. Huomaan tarvitsevani vähemmän unta ja joka ilta mietin, että olisipa juuri tämä päivä kestänyt pidempään. En kaipaa tavallaan mitään, tai no ehkä toivoisin enemmän tunteja vuorokauteen sillä tavalla positiivisessa mielessä, että kaikenlaista kivaa tekemistä riittäisi vaikka kuinka paljon. Haluan pyöräillä, uida, suppailla, kuljeskella päämäärättömästi, henggailla, mökkeillä, kiertää Suomea eli käytännössä olla menossa koko ajan.

Haluaisin tämän olevan päättymätön kesä. Haluan vaan jatkaa kuljeskelua kesämekoissani, fiilistellä niitä hetkiä, kun aika tuntuu pysähtyneeltä kuumuudessa. Kuvittelen välillä Suomen olevan kuin Italia ja kuvittelen myös itseni call me by your name -leffassa seikkailemassa. Haluaisin vaan katsella päivästä toiseen valoa, joka näyttää kauniilta niin aamuisin kun iltaisinkin. Tuijottaa auringonlaskun jälkeen sarjoja öisin tuulettimen huristessa vieressä. Lukea kirjoja. Valvoa yksin melkein aamuun asti, tuntematta väsymystä siltikään seuraavana päivänä.

Mekko – Samsoe & Samsoe
Kengät – & Other Stories

Kuvat – Carita Alftan

Kumpa tämä helle vaan jatkuisi ja jatkuisi. Ainakin heinäkuun ja mieluiten aina koulujen alkamiseen asti. Sitten me oltaisiin valmiita jälleen syksyyn, mutta en halua miettiä vielä sitä.

Nautitaan nyt tästä kaikesta niin paljon, kuin on mahdollista.

-Maj