Kotiuduttiin eilen pidennetyn viikonlopun vietosta Ylivieskasta. Suhteellisen pitkä automatka kolmen pienen takapenkkiläisen kanssa meni myös takaisin tullessa yli odotusten, vaikka oltiin aika myöhään vasta perillä täällä Tampereella. Aamulla kaikkia nukutti vähän normaalia pidempään ja hyvä niin.

Herättyämme pötköteltiin lasten kanssa yhdessä olkkarin levitettävällä sohvalla, selasin puhelinta ja tarkistin blogiin tulleet kommentit. Yksi kommenttii jäi pyörimään mieleeni. Sen kyseisen kommentin lähettäjän mielestä mun elämässä on paljon asioita huonosti, eikä hän epäröinyt tuoda sitä ilmi.

”Sun elämässä tuntuu olevan suuressa roolissa mutsin kynsihuollot ja festarit ja viininlipittely ja rakkauslomat poikaystävän kanssa pitkin Eurooppaa.” No, aivan niin. Oli siinä viestissä muutakin asiaa, mutta loppuun oli vielä heitetty erittäin ystävällismielinen muistutus iästäni ”Sä oot kohta 40, et 20. Mut hei se on lauantai niin ei muuta ku bucket listin kesäkliseitä toteuttaan, punaa huuliin ja ihan kardashianina terdelle täykylle viinille!” 

kuulokkeet3kuulokkeet1

Aikamoista, sanoisinko. Jaoin otteen saamastani kommentista myös Instagram storyn puolelle. Kävin aiheen tiimoilta keskustelua yli viidenkymmenen ihmisen kanssa ja myös vähän aiheen vierestäkin. Moni tuntui ihmettelevän, että vieläkö blogeissa on tämän tyyppistä kommentointia ja miksi näin on? Suurin osa tämän blogin kommenteista on fiksuja ja ystävällisiä, mutta ikävä kyllä näitä toisenlaisiakin on. Miksi? Se on erittäin hyvä kysymys. Ehkäpä ilkeän kommentin kirjoittaja saa hetkellisesti hyvän mielen saadessaan asiansa sanottua ja omaa ärsyyntymistään purettua? Oli se syy sitten mikä hyvänsä, niin en silti pysty ymmärtämään, en yhtään.

Mun mielestä Suvi kirjoitti blogissaan aiheesta hyvin osuvasti. Hänen mielestään blogeihin sekä someen tulisi jättää sellaisia kommentteja, jotka voisi sanoa kyseiselle henkilölle vaikkapa kahvipöydässä. Todella hyvä ohjenuora, allekirjoitan täysin tämän kahvipöytä-ajatuksen.

Tietenkään blogin tai somekanavan sisältöä ei tarvitse hehkuttaa tai fiilistellä ja eriävän mielipiteensäkin voi toki kertoa, mutta ilkeily ja toisen mielen tahallinen pahoittaminen on asia erikseen. Tässä kymmenen (blogi)vuoden aikana nahkani on paksuuntunut, enkä aivan pienestä hetkahda. Eihän se vaan silti ikinä kivalta tunnu lueskella tuollaista arvostelua tai sanotaanko tylytystä. Minun on helpompaa ottaa vastaan haukkuja itsestäni, ne eivät mene ihan niin pahasti tunteisiin, verrattuna läheisteni arvosteluun. Muita ihmisiä koskevat ilkeät blogikommentit eivät koskaan pääse läpi seulastani ja jos muihin somekanaviin niitä ilmantuu, niin poistan ne samantien.

kuulokkeet2kuulokkeet4

Toivoisin, että miettisit pikku hetken tänään tätä asiaa. Kannattaa muistaa aina, että some ei ole koko totuus.

Jos jonkun toisen ihmisen jutut somessa meinaa ärsyttää aivan älyttömästi, niin pohdi miksi? Onko niitä pakko sitten seurailla, jos ne tuottavat pahaa mieltä ja saavat vain ärsyyntymään? Ja ennen kuin lähetät kommenttisi, niin mieti vielä kerran, sanoisitko sen kyseiselle henkilölle myös kasvotusten?

-Maj

Kaupallinen yhteistyö, Viinilinna & Asennemedia

Suunnittelemani mökkiviikonloppu (toki toivoa vielä on) saattaa jäädä toteutumatta, mutta onneksi Tampereella pääsee mökkifiilikseen monessa paikassa. Tiesittekö, että meillä on täällä on noin 160 järveä? Kuulostaa ihan kreisiltä mun korvaan ainakin.

No, jokatapauksessa: yhtenä iltana innostuttiin lähtemään meidän vakkari uimapaikalle iltapalan merkeissä. Pyöräily, iltauinnit ja piknikit ovat ehdottomasti olleet tämän kesän juttu. Piknik yleisellä laiturilla ei tietenkään onnistu kovin helposti,  jos liiikkeellä on ilta- tai yöuimareita. Jännitin koko matkan, että mitenköhän käy – onneksi järvellä oli hiljaista ja sain toteutettua haaveeni pienestä tunnelmallisesta laituripiknikistä. 

vv_1vv_8

Mun mielestä on ihanaa ottaa piknikille mukaan oikeat astiat kertakäyttöisten sijaan. Kaikki kamppeet mahtuvat pariin tilavaan kangaskassiin, jotka saa laitettua pyörien koreihin tai tarakalle, plus reput voi ottaa lisäksi selkään, jos tavaraa on enemmän. Olen huomannut, että pienillä jutuilla on väliä. Toisinaan pelkkä pyyhe ja pullo skumppaa on aivan kaikki mitä tarvitaan.

vv_2vv_3vv_6

Jonas ei yleensä välitä juurikaan rośeviinistä, mutta jääkylmä Veuve du Vernay Ice Rosé on vienyt tanskalaisenkin mennessään. Fresh & balanced, hän sanoi. Ihan varmasti tästä raikkaasta roseesta muistuu myöhemmin mieleeni huolettomat kesäillat. Alkon sivuilla Ice Rośeta kuvaillaan sanoin; puolimakea, keskihapokas, mansikkainen, kevyen vadelmainen, mausteinen. Mausteisuus ei tule itselleni ensimmäisenä mieleen, mutta raikas, kevyt ja hiukan marjainen – eikä liian makea, sopii kuivien viinienkin ystäville. Näin siis ainakin mun mielestä, vaikka en mikään viinimestari olekaan.

vv_4vv_5vv_7
Veuve Du Verney rośeviini on parhaillaan hyvin jäähdytettynä & tarjoiltuna jäiden kanssa. Kauniin kesäjuoman saa sujauttamalla lasiin jääkuutioiden lisäksi mansikoita ja mintunlehtiä. Tarjoile isosta viinilasista tai  mistä tahansa muusta kauniista, vähän kookkaamasta lasista.

vv_9

Piknikin jälkeen pulahdettiin järveen, pitkän talviuinti kauden jälkeen vesi tuntui lämpöiseltä. Pukuhuoneiden viereiseltä liitutaululta löytyi merkintä, että vesi on +19 asteista, ei paha ollenkaan.

Muistuttelisin vielä, että Valviran ohjeistuksen mukaisesti alkoholia ei saa kommentoida, mutta kaikki muut kommentit ovat tietenkin tervetulleita!

-Maj

1 2 3 4 5 6 7 1 532