Me ollaan taas Tampereella, melkoinen automatka takana, puuh! Mulla olis huomenna sitten lomaohjelmassa vähän pyykinpesua ja tavaroiden järjestelyä, ihan kivaa pientä puuhaa… Nyt vähän väsyttää ja pikkuhiljaa voisinkin kömpiä ikiomaan sänkyyn nukkumaan, ihanaa! Ennen sitä nukkumaanmenoa kuitenkin muutama kuva matkamekosta.

Tässä sitä ollaan vielä mummulan pihalla. Miika ilmoitti, että tuo mekko on lapsellinen, mun mielestä ihan hyvällä tapaa. Koruthan on ne samat, mitkä mulla on aina :D Pitäisi varmaan vähän penkoa korulaatikkoa ja kokeilla vaihteeksi jotain uutta?

Mekko: Zara, kengät: Tory burch, kello: CK ja hopeinen papuketju on ?

Ilme: vaivaantunut :D

 

Ajattelin, että päivittelen tänne huomenna vielä viimeisiä fiiliksiä mummulasta ja muutaman matkakuvan, olisko siinä mitään ideaa, vai oletteko jo täynnä mummula/vettä/hiekkaa/lapsia -kuvia?

 

-Maj

Edellisen postauksen kommentteihin en lähde sen kummemmin vastailemaan, mutta… Rakastan pientä tytärtäni eniten maailmassa ja voin kertoa, että minulla on kamala ikävä häntä! Enkä uskokaan, että sitä olisi kukaan epäillytkään. En ole lukenut yhtään ainutta kasvatusopasta, enkä aiokaan lukea, sillä kasvatan lastani niin hyvin kuin pystyn ja ennenkaikkea sydämellä. Enkä kadu sitä ratkaisua, että hän on siellä mummulassa tämän viikon. Mummu kyynelehtii joka kerta, kun joutuu eroamaan Rebekasta, hän ajattelee Rebekkaa joka toinen minuutti, ajatelkaapa, kuinka ikävä hänellä on koko ajan… Samoin papalla, enolla, tädillä ja sedälläkin. Minusta on valtava rikkaus, että lapseni saa olla maailman parhaassa kodissa rakkaiden ihmisten keskellä, hän tuntee varmasti olonsa turvalliseksi. Tällä viikolla olen päässyt mukaan tekemään ainutlaatuista juttua työrintamalla, Miika on aloittanut uudessa työssä ja ennen kaikkea me ollaan levätty ja hoidettu parisuhdetamme, että jaksettaisiin olla entistäkin paremmat isä ja äiti lapsellemme. Toivon, että ette mene henkilökohtaisuuksiin, ettekä tuomitse kasvatustapojani tai kysenalaista äitiyttäni. Kiitos informaatiosta, mutta kaikella kunniotuksella teitä kohtaan, se riittää nyt tältä osa-alueelta.

Jees ja sitten lähdetäänkin fiilistelemään vähän kevyempiä asioita, kuten vaikka uutta koruani, mitäs siitä sanotte? Me vietettiin tuossa hiljattain vuosipäivää Miikan kanssa ja sain häneltä lahjaksi söpön korun, jonka tarkkasilmäisimmät ovatkin saattaneet bongata jo aiemmista postauksista…

Maj <3 Miika

Kaverini Riikka on nimennyt tämän ”Markku Jaakoksi” :D Pinkki ja kultainen on pop tänä kesänä, ainakin mun mielestä <3 Itseasiassa ostin itsekin Miikalle korun, mutta taisi vähän mennä metsään, kun en ole kertakaan nähnyt sitä herralla…

 

-Maj

 

1 47 48 49 50 51