Rauhaniemen kansankylpylä on kyllä ehdottomasti yksi sellaisista paikoista, joissa minun on helppo hengittää. Saunan lauteilla vitsit lentää verkkaisesti, ainakin vakkareiden kesken ja löylynheittäjän paikalla istuvan kiusoittelu kuuluu asiaan. Aina kehotetaan nakkaamaan lisää vettä kiukkaalle, kunnes hetken päästä yläpenkillä jupistaan, että korvat irtoavat kuumuudesta. Rauhikseen ovat tervetulleita kaikki ja ihmiset saavat olla juuri sellaisia kun ovat. Saunassa vallitsee aina tietynlainen yhteisöllisyys tai ainakin yhteisymmärrys.

Kerroin viime talvena hurahtaneeni avantouintiin, mutta kyllä Rauhis on ihana paikka näin kesälläkin. Rantsukallioille tekee mieli jäädä istuskelemaan kylpemisen jälkeen ja kioskikin on avannut ovensa. Pukukopissa spekuloitiin, että onko jätskipallon hinta noussut viime kesästä?

Me Miikan kanssa pohdiskeltiin, että mitä kivaa tekemistä tässä keksisi, kun kerrankin ollaan kahdestaan kotona. Suunnittelimme lähtevämme leffaan ja syömään, mutta sitten aloin miettimään, että niinkö todella? Haluanko istua hiljaa pimeässä teatterissa karkkia mussuttaen? No, en todellakaan, en missään nimessä halunnut. Lennosta ehdotin, että otetaanko sittenkin fillarit alle ja suunnataan Rauhikseen? Miikalle sopi mainiosti – ja vaikka itse sanonkin, niin se taisi olla koko viikon paras idea.

 

rauhis1
rauhis3

Puolison ja itseasiassa koko parisuhteen kadottaa niin helposti ruuhkavuosien pyörityksen alle. Ainakaan itseni ei ole helppoa irtautua totutusta, vähän kiireisestä arjesta. Meillä molemmilla on lasten juttujen lisäksi aika paljon omia harrastuksia ja menoja, eikä me aikoihin olla tehty yhtään mitään ihan kahdestaan. Lastenvahtia tulee pyydettyä vain silloin, kun tiedossa on jotkut yhteiset juhlat ja sellaisissa tilanteissahan sitä  ollaan muiden ihmisten ympäröimänä, eikä suinkaan vietetä kahdenkeskeistä aikaa.

rauhis2
rauhis4
rauhis5
rauhis6

Ennen fillarointia olin heittänyt hölkkälenkin ja lähtiessämme kello oli jo sen verran paljon, että 11 kilometrin matka Rauhikseen piti polkea suhteellisen vikkelästi ehtiäksemme ennen saunan sulkemista paikalle.

Takaisin poljettiin hitaampaa tahtia, kierrettiin rantareittiä ja katseltiin laskevaa aurinkoa. Lähempänä kotia poikettiin vielä ystäviä moikkaamaan, siellä eräs ihana taapero loikki yöpaidassa meitä vastaan. Oltiin lopulta kotona vasta joskus kymmenen aikaan illalla, väsyneenä, mutta ihan hiton tyytyväisenä. Niin, ja ehtiihän sinne leffaankin vielä mennä, jos niikseen tulee

-Maj

Parhaita ovat huolettomat kesäpäivät, sellaiset kun kotona käydään vaan pyörähtämässä. Eilen oli niin paljon kaikkea kivaa, ihan tavallista, hyvän mielen tekemistä. Auringon voimalla sitä jaksaakin ihan eri tavalla.

Ehdin tietokoneen näpyttelemisen lisäksi ottaa parit kuvat, lenkkeillä, käydä keskustassa bussilla, pyöräillä hakemaan lapset hoidosta – ja mentiin fillarilla vielä  kauppaan ja Samuelin futistreeneihinkin. Ilta-auringon paistellessa ajelin hakemaan postiin saapunutta pakettiani ja päätin hurauttaa keskustaan  moikkailemaan vanhempiani.

mutsifarkut1mutsifarkut2

Life is tricky baby, buy fluffy slippers.
Vaaleanpunaiset, pörröiset fliparit ja hyvällä tavalla huonosti istuvat mutsifarkut. Täydellinen kombo moneen tilanteeseen, sanoisinko?

mutsifarkut3mutsifarkut4

Naureskelin tuossa yksi päivä, että jos Instagram-feediini tupsahtaa vielä yksikin #cherryblossom -kuva, niin alan kiljumaan. No en kai tosissani, onhan vaaleanpunaisina hehkuvat kirsikkapuut superupeita, mutta toisaalta; niitä on nyt pari viikkoa fiilistelty kyllästymiseen saakka. Eilen repeilin huomatessani, että Tunturini kyljessä on kirsikkapuun oksa ja vieläpä täydessä kukassa vuoden jokaisena päivänä, joten otan sittenkin osaa tähän fiilistelyyn :D

mutsifarkut6

ymmärsin kunnolla vasta pari vuotta sitten, kuinka kätevää ja mielettömän ihanaa pyöräily on! Ylivieskassa ei busseja kulkenut, joten me fillaroitiin aina kaikkialle, joten taisin saada siitä tarpeekseni. Voisin pyöräillä joka paikaan, etenkin silloin kun aurinko paistaa ja lämpöä riittää ;)

-Maj

1 2 3 4 94