Mun pienessä keittiössä valmistuu aina helppoja ja nopeita ruokia omasta toimestani. Välillä saan houkuteltua vierailulle tähtikokin, kuten vaikka äitini ja silloin saattaa olla useampi liesi yhtäaikaa tulella…

Postimerkin kokoinen keittiö on varmaan suurin miinus asunnossamme, mutta kaikkeen tottuu, onneksi tosiaan en ole mikään intohimoinen kokkailija. Me syödään yhdessä aamupalaa perheen kanssa, jonka jälkeen lapset menevät leikkimään ja mä keitän kahvia itselleni. Luksusta on oma pieni kahvihetki kera aamulehden ennen kuin päivän touhut lähtee todenteolla käyntiin. Toisinaan saan juoda kahvini keskeytyksettä ja toisinaan, noh…

 

keittio01Siinä ne nyt on, Ikean heräteostosmukit kauniissa rivissä. Kahvimukin koko on loistava ainakin mun siskolle, joka juo about pannullisen kahvia aamutuimaan – ja sattuipa sopivasti, hän on tulossa parin viikon päästä kyläänkin.

 

Tässä on käytännössä koko keittiö eli kaksi pientä tasoa ja toisella puolella on neljän hengen ruokapöytä.

 

keittio2 keittio3Aamupuurot on lusikoitu parempiin suihin.

 

keitito12Muu porukka hävisi olohuoneeseen leikkimään, sillävälin allekirjoittanut siivosi sotkut, mikä tarkoitti pöydän, syöttötuolin ja lattian putsaamista ja tiskikoneen tyhjentämistä.

 

keittio4 keittio5Kahvi tippumaan ja pullat uuniin ^___^ Kahviahan ei kertakaikkiaan voi juoda ilman mitään herkkua!

 

keittio6Viime hetken tarkistus – ja kyllä, heillä on kiinnostavat leikit menossa.

 

keittio7keittio9keitito8Meitsi, kahvi, pullat ja Aamulehti. Ihana rauha.

 

keittio10Aivan! Se mun ihana rauha kesti ehkä yhden minuutin. Tottakai olisi ihan naurettavaa edes ajatella, että hölmöläiseni eivät haistaisi pullaa.

 

keittio11Siiis äiti, MITÄ SÄ SYÖT? Meille kans…. ja maitoo. Ja paperia. Ja mehua. Ja näköjään Kindereitäkin. :D

 

keittio13Samuel on enää pari viikkoa pieni 1-vuotias, eikö hän näytäkin jo aika isolta pojalta?

 

Kello ei ole ihan vielä edes yhtä ja keittiö on siivottu kolmeen kertaan, Miika siellä viimeisenä valmisteli jo päiväruokaa. Samuel oli myös ilmeisesti eilen käynyt viskaamassa lasillisen tai pari vettä olohuoneen nojatuolin taakse, onneksi huomattiin vesivahinko ajoissa. On tässä pari muutakin juttua ehtinyt tapahtumaan, joten Aamulehdestä on luettu vasta kansi ja pari ekaa sivua. Uusi yritys päikkäriaikaan?  

 

-Maj

Te olette kyselleet arkipostausten perään ja sellaisia on kyllä kiva tehdäkin. Toivoisin ehtiväni kuvailemaan enemmän arjen tohinan keskellä, niin postausten kirjoittelu olisi vielä mielekkäämpää. Puhelin on usein aina käden ulottuvilla ja sillä tuleekin nappailtua tilannekuvia, joista osan jaan Instagramissa (Magicpoks), tänään muutaman myös täällä. Yhdessä päivässä kyllä ehtii tapahtumaan monenlaista ja näin illalla täytyy oikein pinnistellä, että mitäs me ehdittiin touhuilemaan. Tässäpä siis päiväkirjamaisesti tämän päivän kuulumiset…

Aamulla koko perhe heräsi Samuelin sisäisen herätyskellon sanelemana seitsemältä. Miika pomppasi suoraan sängystä lenkittämään koiraa ja jatkoi matkaansa töihin. Me lasten kanssa ihmeteltiin uutta päivää, syötiin puurot ja touhuttiin aamutoimiamme. Ennen yhdeksää olimme täysissä pukeissa, heitin tarpeellisia tavaroita laukkuun ja suuntasimme ulos. Hyökkäysvaunujen nokka kohti rantsua, jossa treffattiin naapurin tytöt. Rusinapaketti,  pala ruisleipää ja parisen tuntia veden rajassa riitti ihan kivasti. Pakkasimme kamppeet kasaan, lähdimme rullailemaan kohti kotia, mutta jossain kohtaa eräs pienimies alkoi laulelemaan unilauluja, joten jouduin kantamaan hänet ja työntämään toisella kädellä tupliksia, joissa Rebe pönötti. Hän käveli ylämäet ja siten helpotti taakkaani, puuh! Kotipihalla meitä odottelikin jo Sape. Miten ihanaa olikaan nähdä rakas Sapero pitkästä aikaa, Rebekka mietiskeli, että onkohan Sapella ollut ikävä häntä yhtään…? Olihan tietty ollut :”)

Syötiin lounasta, pikkuveikka siirtyi päikkäreille ja Sape laitteli mun hiuksia kuntoon. Keiteltiin kahvia ja tytöt leikkivät, ihana naurun kiherrys raikui kämpässä, kun he valmistivat ”leikki-hampurilaisia” toisilleen. Samuel heräsi päiväunilta, syötiin välipalaa, Miika tuli töistä. Neljän jälkeen Sape heitti mut autolla keskustaan kun muu poppoo jäi touhuilemaan kotiin.

Viimeiset kuvat ja heipat Sapelle. Meitsi suuntasi Suokon kautta Cafe Europaan blogihommien merkeissä.

Suokolla ihmettelemässä timantteja, tästä tulette vielä lukemaan myöhemmin lisää.

Europan törkeen hyvä vuohenjuustosalaatti. Tajusin, että en ollut itse ollenkaan syönyt lounasta, enkä juuri välipalaakaan. NÄLKÄ! Emilian kanssa tavattiin siis blogiyhteistyön merkeissä ja suunniteltiin syksylle jotain tosi kivaa teidän päänmenoksi, tiettykään en voi sitä vielä paljastaa!

Tapaamisen jälkeen otin suunnan muutamaan keskustan liikkeeseen ja tämän viikon vapaailtani kunniaksi otettiin siiderit terassilla. Siideri oli hyvää, mutta mitä vielä!! Sain linnunkakkaa päähäni, oikeesti koskaan ei ole moista sattunut. Haha, auts mikä lopetus kivalle päivälle :D Ysin bussi toi humputtelijan takaisin tänne kotiin, sain Rebekalta huolestuneen puhelun bussimatkalla , että onko Sape mahdollisesti vienyt mut jonnekin ja miksi en ole vieläkään kotona? Ja lisää pientä hiillostusta; voinko tuoda Sapen mukanani ja tulla nyt heti takaisin leikkimään hänen kanssaan :D

Kotiin päästyäni lähdin vielä pienelle kävelylle Tepon kanssa. Iltapesujen jälkeen istun tässä mytyssä kirjoittamassa tätä päivän tapahtumat -selvitystä ja tiedättekös mitä? Tunnen itseni tosi typeräksi. Voitteko kertoa, että ei kiitos näitä enempää :D Nyt meikäläistä sänky kutsuu, aamu-seitsemältä aloitetaan koko homma uusiksi varmaan ihan saman kaavan mukaan iltapäivään saakka <3 Tästä kaikesta omasta ajastani onnellisissa fiiliksissä lupauduin perjantaina kavereiden lapselle vahdiksi, osaankohan mä?  :)

-Maj

1 134 135 136 137