Samuelin ja Rebekan päikyssä vietettiin eilen kevätjuhlaa sirkusteemalla, koko perhe ja mummotkin olivat tervetulleita juhlimaan. Samuel oli voimamiehen roolissa :D Hänelle puettiin vaatteiden alle spiderman-puku, jossa on sisäänrakennetut muskelit, voi luoja miten hauska se ohjelmanumero oli. Päiväkodinsetä oli heittänyt päälleen jonkun vanhan painipuvun ja yritti ensiksi nostaa tankoa, jonka päässä oli painot. Sehän ei tietty onnistunut millään, mutta onneksi apuun tuli kolme pientä muskelimiestä, jotka tempaisivat tangon ilmaan tuosta noin vain. Rebekka pyöritteli naisellisesti hulahula-vannetta ja kesytti ”villieläimiä”. Se oli kirjaimellisesti kyllä aikamoinen sirkus, menoa ja meininkiä riitti.

Lapset ohjeistettiin pukemaan värikkäästi sirkukseen – mietin ensiksi, että mitä ihmettä minä heille puen, koska suurin osa lastenvaatteista on jo uudella asunnollamme. Sitten muistin Gugguulta saadut, korkkaamattomat vaatteet. Rebekalle laitettiin nuttura ja hihaton Tricot-mekko – tadaa, hänestä tuli oikein kelpo hulahulatyttö :D

Tässä kohtaan ohjelmat oli esitetty ja oltiin siirrytty pihalle herkuttelemaan. Mennessä oli sen verran kiire, että en ehtinyt kuvailemaan. Se on sääli, sillä S näytti aika hauskalta, kun tuolla vaatteiden alla oli isot muskelit.

Hihattoman mekon käyttöaikaa on helppo pidentää pukemalla alle vaikka valkoisen ohuen trikoopaidan tai sitten käyttämällä sitä hupparin alla. Rebekka elää hyvin vahvasti tällä hetkellä mekko-kautta, lähiaikoina ollaan aika paljon väännetty siitä missä vaatteissa ulos lähdetään. Joka kevät sama piina, aina pitäisi päästä vähissä vaatteissa ulos. Äitiäni tämä seikka hihityttää, sillä hän on taistellut kanssani samasta asiasta, kuulemma j o k a vuosi, kun olin pieni ja vähän isompikin.

Vaatetaisteluiden lisäksi meillä on lähiaikoina muutenkin ollut poikkeuksellisen voimakasta uhmaa ilmoilla eli toisin sanoen meidän vanhempien hermot on venyneet ja välillä paukkuneetkin, etenkin allekirjoittaneen. Voipi toki olla, että oma väsymiseni heijastelee takaisin tyttärestäni.

-Maj

Täällä meillä ollaan nyt seuraavat pari viikkoa muuttohommissa, haluan tehdä kaiken tosi perusteellisesti, olen aloittanut viikkoja sitten tavaroiden läpikäymisen. Saimme myytyä yllättävänkin nopeasti lastenhuoneen ison kerrossängyn ja Ikean Malm-lipastojakin tullaan hakemaan huomenna. Käytiin läpi kaikki lastenvaatteet, lelut ja pelit pari päivää sitten. Paljon lähti tavaraa kiertoon ja roskiin, mutta kyllähän niitä vieläkin on ihan riittämiin.

Uuden lastensängyn toimittaminen kestää vähän aikaan, joten muksut joutuvat nyt nukkumaan (vanhassa ja uudessa kodissa) patjoilla viikon, ehkä parikin. Samuelilla on käytössä vaan pinnasängyn patja, joka on kätevä nostaa toisen patjan päälle ja paketoida koko setti tuonne vetoketjullisen päiväpeiton sisään. Rebekka on aivan innoissaaan nukkumisjärjestelyistä ja tyhjästä tilasta, hän haluaisi kuulemma ikuisesti nukkua patjalla :D

Muutos ja meneillään oleva pieni kaaoksenpoikanen varmasti herättää lapsissa monenlaisia tunteita, enkä ole oikein varma ymmärtävätkö he, mitä todella on tapahtumassa. Muutosta on kuitenkin puhuttu jo pitkään, mutta vasta nyt se sitten todella tapahtuu.

Sisarusten välistä rakkautta :D Toisessa hetkessä nyrkit heiluu ja seuraavalla sekunnilla ollaankin taas jo parhaita ystäviä. Mun lempparilaini on tuo ”Saanks mä sitten muroja?” :D

Kyllä muuttaminen täältä vanhasta asunnosta menee tunteisiin, niin lapsilla kuin aikuisillakin. Onhan täällä vanhassa kodissa koettu niin kovin paljon. Hommaa on ihan riittävästi, mutta tottakai olen äärimmäisen innoissani kaikesta! Meillä tulee uudessa kodissa kuitenkin olemaan enemmän tilaa, oma sauna ja vähän pihaakin, siitä lisää myöhemmin… :P

-Maj

1 135 136 137 138 139 140 141 168