Te toivoitte sisustusjuttuja. Mitäähhähh sisustus? Joka nurkka on täynnä sitteriä, leikkimattoa, leluja, legoja, palapelejä, harsoja, epämääräisiä puhtaanpyykin kasoja ja sen sellaista.  Meidän makuuhuone on ainoastaan aikalailla leluvapaata aluetta. Meillä on kolmio, eli kaksi makuuhuonetta, toisessa nukumme minä ja Miika sekä vauva. Toisessa makkarissa on kerrossänky, jonka alapedissä pesää pitää Rebekka ja yläsänky on Viivin käytössä. Teppo nukkuu vuorotellen joko meidän makkarissa olevassa omassa pedissään tai lastenhuoneessa Rebekan jalkoihin käpertyneenä.

 

Musta Brion pinnasänky

Rebekalle ostimme aikoinaan tuon Brion mustan pinnasängyn, joka on nyt Sampan käytössä. Itseasiassa sain vietyä tänä viikonloppuna vauvasängyn vasta pois.

 

Keinutassut pinnasänkyyn

Brion Bed Rocker -keinujalat pinniksessä. Ihan mahtava keksintö. Meidän vauvat ovat ainakin nukahtaneet tosi helposti, kun sänkyä voi vähän keinutella. Meillä oli ennen sellaiset Brion punaiset pehmusteet sängyssä, nyt ne on tarpeetomina tuolla kaapissa, jos saisin vaikka ne myytyä pois. Laittaakaa maililla tarjous niistä, jos satutte sellaisia tarvitsemaan.

 

Yöpöydällä tai siis tuolilla on taas tuo kori, joka on turhan romanttinen omaan makuuni :P

 

Taustalla tikkailla on Rebekan 1-vuotiskuva sekä Pentikin neulepeitto ja pupu.

 

Tuo sininen pupu-unilelu on Sampalle tosi rakas.

 

Lipaston päältä löytyy mun koruvarasto…

 

Suttuinen kuva korujen omistajasta.

 

Morum-matto Ikeasta

Matto Ikeasta. Helppo pitää puhtaana, eikä kerää pölyä. Käytännöllinen on varmaan se sana, mikä kuvaa mattoa parhaiten.

 

Alkuperäiset kaapit ja vetimet.

 

Mikäs se siihen tupsahti?

 

Olen monta kertaa nukahtanut vauva kainalossa meidän sängylle, isosiskon ollessa päikkäreillä. Ollaan höpötelty, silitelty ja katsottu yhdessä tuulessa huojuvia puita. Uni tulee siten helpommin. En ole ollenkaan päikkärityyppiä, mutta… Siitä samasta paikasta on ihana herätä unenpöpperöisenä, aurinkoinen pieni nassu vieressä ja taas jaksaa hetken paremmin. Olen aika tyytyväinen, että makkarin ikkunasta näkyy puita, eikä Hämeenkatu, kuten ennen.

 

Kauniita unia ^^

 

Unelmieni makuuhuone on väritykseltään vaalea. Siellä olisi rauhallinen tunnelma, ei mitään ylimääräisiä härpäkkeitä. Joku kaunis sängynpääty olisi ihana ja pehmeä matto, johon voisi upottaa herätessään jalat. Omat yöpöydät ja kauniit valaisimet, niitä kun meillä ei tällä hetkellä ole ollenkaan. Makuuhuoneessa tulisi olla melkeinpä pelkästään sänky ja ehkä joku juttu, johon voisi ripustaa vaatteet. Ihmisellä muuten pitää olla haaveita, kun niitä jotain saa sitten aikanaan toteutetuksi, osaa sitä arvostaa enemmän.

Tuntuu, että me ollaan välillä aika ahtaalla täällä kolmiossa, mutta vielä on aikeissa sinnitellä tovi jos toinenkin. Kyllä sopu sijaa antaa?

 

-Maj

Olimme tänään kylässä ystäviemme luona heidän juuri täysin remontoidussa kolmikerroksisessa kodissaan. Heillä oli niin kaunista, kotoisaa ja persoonallista. Tsekkaa söpö kuva vierailustamme Magicpoksin Facebook-sivuilta, täältä.

Aloin pohtimaan, että haluaisinko mahdollisesti asua yhdessä, kahdessa vai kolmessa kerroksessa? Ei kuitenkaan ajateltu tässä kolmannen kerroksen kerrostalokolmiossa (mitä?) koko loppuelämäämme asustella. Ne jotka asuvat useammassa kerroksessa valittavat usein, että se on ”kauheeta raavaamista” kun kamat on aina juuri siinä väärässä kerroksessa. Ne jotka asuvat vain yhdessä tasossa haaveilevat usein toisesta kerroksesta. Ne jotka ovat järkeviä, ovat tyytyväisiä siihen missä nyt ikinä sattuvat asumaankaan ;) Toisaalta olisi ihanaa jos olisi yläkerta, jossa olisi makuuhuoneet ja toinen kylpyhuone. Alakerrassa olisi yhteiset tilat. Kellarissa sauna. En tiedä? Joka tapauksessa olen nyt saanut vierailla kahdessa 3-kerroksisessa ja yhdessä 2-kerroksisessa ihastuttavassa kodissa.

 

Inspiraatiokuvat ovat Fanni-tädiltäni, Ylivieskasta.

Heillä on valkoista. Kaunista. Erittäin siistiä. Ei pienten lasten tahmaisia tassunkuvia missään.

 

Yläkertaan vievät portaat ovat ilmavat, tyylikkäät ja varmasti ajattomat.

 

Näettekö lapsenne litistelemässä iloisesti naamojaan tuohon lasiin…:P Tämän talon lapset ovat jo tainneet suurimmaksi osaksi kasvaa ohi naamalitistely-ajoista, hihi. Elämäntilanne vaikuttaa hyvin paljon kaikenlaisiin sisustusvalintoihin. Käytännöllisyys ja tyylikkyys kulkevat silti helposti käsikädessä, pitää vaan olla kekseliäs.

 

Näkymä alakertaan. Tämä parvi on se juttu mistä pidän todella paljon. Oleskelutilassa on hulppea huonekorkeus ja ihmiset eri kerroksissa voivat kuitenkin puhua keskenään.

 

Yläkerran ”aula” josta pääsee kolmeen makuuhuoneeseen ja kylpyhuoneeseen. Kaksi pienempää makuuhuonetta ovat toimineet aikoinaan lastenhuoneina. ”Vanhempien” makuuhuone on tilavampi, sieltä löytyy ranskalainen parveke ja samaan tilaan on yhdistetty myös työhuone.

 

Kun nappailin näitä kuvia, niin samaan aikaan Fanni-täti valmisteli meille iltapalaa. Nautiskeltiin siiderilasilliset ja rupateltiin kaikenlaista, muisteltiin menneitä ja suunniteltiin tulevaisuutta. Se oli ehdottomasti yksi lemppari-illoistani Ylivieskassa. Iltamyöhään hyppäsin pyörän selkään ja poljin takaisin tukikohtaani, vanhempieni luo. Posket punaisina, ihania ajatuksia mietiskellen ja uusia ideoita pohdiskellen kipsahdin nukkumaan lasteni keskelle.

 

Miten sinä asut?  Tai miten haluaisit asua? Haluaisitko kertoa kerrosasumisen hyviä tai huonoja puolia? Kuulisin mielelläni myös teidän ajatuksia asiasta :)

 

-Maj

 

 

 

1 99 100 101 102 103 104 105 123