Muutama ihminen kyseli tänään, että miten menee? Ei vain ohimennen, vaan samalla syvälle silmiin katsoen. Oli niin ihana tunne kun pystyin vastaamaan, että hyvin menee, kiitos. Kerrankin tarkoittaen sitä 100%. Sillä mitäs tässä, kevättä odotellessa. 

kukkaikkunalauantaikukat4kukkaikkuna tamperelauantaikukat2

Olin ostamassa lastenhoidosta kiitokseksi kukkia ja samalla päätin ostaa kukkasen omaan kotiinkin, koska miksipäs ei. Hulluttelin vähän ja ostin samalla myös maljakonkin – ja onneksi ostin, sillä hortensia näyttää ihanalta tuossa eteisessä. Tuomiokirkonkadun Kukkaikkuna on niin suloinen & inspiroiva kukkakauppa! Betonipenkin vieressä on vanhempieni vintiltä löytynyt tuoli on ja haaveilen teetättäväni siihen uudet nahkaosat, ehkä konjakin väriset.

Eteisessä on nättiä, muualla onkin vähän sotkua. Antaapa olla vaan, päätin juuri, että tämän viikonlopun työt ja kotityöt on nyt tehty. Jääkaapissa on eilen tekemäämme pitsaa ja iltapalaksi kuulemma tehdään kuulemma jogurttihedelmäkulhoja. Olen huojentunut, että viikko sujui pienistä haasteista huolimatta kivasti, ja nyt voidaan lasten kanssa keskittyä olennaiseen eli ihan vain olemaan yhdessä.

Huomenna me mennään katsomaan tulevaa kummityttöäni. Hän on vielä aivan pikkuruinen. Niin pieni, että itkettää, kun hänet saa syliin. Ja huomenna te saatte lukea täältä blogista itselleni vähän erityisemmän tekstin, jonka kirjoitin valmiiksi jo aikaisemmin tällä viikolla.

-Maj

magicpoks koti 1magicpoks koti 2magicpoks koti 3
magicpoks koti 4

Luulin meidän eteisen pitkän käytävän pysyvän pimeänä, vaikka valon määrä lisääntyisikin. Onneksi olin väärässä. Parina päivänä olen jumittunut ovensuuhun ihmettelemään kaunista valoa, jota tulee eteiseen olkkarista ja käytävän varrella olevan lastenhuoneen ikkunasta. Vitsit, miten paljon olen ikävöinyt aurinkoa ja valoa. Koko asunto näyttää aivan erilaiselta luonnonvalossa. Me muutettiin tänne loka-marraskuun vaihteessa, joten ollaan asutettu tätä asuntoa vain vuoden pimeimpänä aikana. Eteisessä on myös tuo hassu kurkistusikkuna keittiöön, olette saattaneet ehkä bongata sen jostain kuvista? Aluksi ihmettelin tuota ratkaisua, mutta kaikkeen tottuu ja onhan se loppujen lopuksi ihan hauska.

Kurkistusikkunasta tuli mieleen lasten lähestyvät synttärit, joita en ole vielä ehtinyt yhtään suunnittelemaan. Samuel toivoo, että tarjoilen pikkuvieraille juomaa tuosta kurkistusikkunasta – ja sen aivan varmasti teenkin, jos päätetään järkätä kavereille kemut täällä. Tuparitkin olisi ihana järjestää jossain vaiheessa, ehkä keväällä kun parvekeella tarkenee oleskella.

-Maj

1 2 3 4 5 6 108