En muista miten me edes päädyimme ystäväni kanssa puhumaan pelikonsoleista, sillä kumpikaan meistä ei ole mitään pelaajatyyppiä. Pelaaminen ei siis todellakaan ole mun juttu, paitsi joskus kauan sitten, kun pelit olivat vielä hyviä, haastavia ja pikselisiä, kuten Janne asian hienosti ilmaisi.

Jokatapauksessa, kun asiasta tuli puhetta niin muistin, että mullahan on vanha Super Nintendo. Lähdimme Idan kanssa siltä istumalta lauantai-iltana kaivamaan sitä varaston uumenista – ja sieltähän se löytyi, vieläpä kymmenen pelin kera! Koitettiin saada laite toimimaan, saatiin myös teknistä tukea puhelimitse. Ei kuitenkaan onnistunut hyvästä yrityksestä, sillä johtoja puuttui ja nykyisissä telkkareissa ei ole enää samanlaista scart-liitäntää kuin silloin joskus. Veikkaisin Super Nintendo olevan vuosimallia 1994, huh.

super nintendo1super nintendo2

Tuona lauantaina jäi peli-ilta pitämättä, mutta en kuitenkaan luovuttanut Nintendon suhteen. Muutaman päivien tutkiskelujen ja Jannen tajusin tarvitsevani vain scart-adapterin ja yhden toisen johdon, joka lopulta Puolenkuun Pelit -myymälästä. Myönnän olevani aivan mahdoton saadessani jonkun päähänpinttymän ja tässäkin tapauksessa olisin varmasti mennyt aika erittäin pitkälle saadakseni laitteen toimimaan.

Vitsit, miten paljon muistoja mieleen tulvi, kun lopulta päästiin pelailemaan lapsuuteni lempipelejä; Super Marioa ja Donkey Kongia. Niin kivaa, kun Samuel ja Rebekka olivat aivan messissä pelaamisessa. Vietetiin super ihana ilta  yhdessä pelaillen ja tietysti myös Idan kanssa on suunnitteilla uusi peli-ilta – heti kun neidillä on aikaa tulla tänne Tampereelle.

 

super nintendo3super nintendo4super nintendo5super nintendo6super nintendo7

Nintendo on edelleen tuossa olkkarin pöydällä, on ollut nyt viikon ja olen tarttunut ohjaimeen aina kun vain on ollut aikaa – eli ei kauhean usein vielä toistaiseksi. Oletteko te pelanneet Nintendoa lapsuudessanne? Herättääkö tuo ikivanha laite kenessäkään muussa lämpimiä tunteita?

-MAj

*Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Lotus

Meidän taloudessa talouspaperia kuluu ja paljon, kuten varmasti monissa muissakin lapsiperheissä? Viimeisen parin viikon aikana olen kiinnittänyt huomiota milloin tartun rättiin ja milloin käytän talouspaperia. Talouspaperia menee ruuanlaiton yhteydessä, siivotessa ja monissa arkisissa tilanteissa. Perjantaina meillä oli Lotuksille käyttöä, kun söimme iltapalaksi tortilloja – käytin talouspaperia ruokaa tehdessäni, ruokailun aikana ja etenkin sen jälkeen.

Joskus paperin tarve on erittäin akuuttia, nenä alkaa vuotaa yllättäen verta tai jotain vastaavaa. Lasten ja koirankin kanssa niitä ”äkkiä nyt tänne sitä paperia” -tilanteita tulee melkein päivittäin ja myönnetään; olen itsekin sellainen säheltäjä, että paperia tulisi olla koko ajan lähistöllä. Viimeksi eilen kaadoin keitot syliini ja kaikki imeytyi ihanasti neuleeseeni. Listasin muutamia erilaisia talouspapru-tilanteita viime viikolta ja kuten sanottua; kaikenlaista sitä sattuu ja tapahtuu arjessa.

lotus1

– Jääkaapista lorahti oikein huolella vettä lattialle. Tämä on nyt tapahtunut itseasiassa muutamaan kertaan vähän kylläkin pienemmässä mittakaavassa. En ole vielä saanut selvitettyä syytä. Pitäisi pyytää joku katsomaan jääkaappia, niin kuin pitäisi monta muutakin asiaa.

– Mahtaako kukaan muu tarvita talouspyyhettä meikatessa? Otan yhden arkin valmiiksi viereeni kun alan meikkailemaan. Levitän meikkivoiteen (miksaan yleensä pari laatua keskenään) käden kautta Beautyblenderillä kasvoilleni. Vähintääkin pyyhkäisen paperiin meikkivoiteen jämät käsistäni ja yleensä vähän siinä samalla muitakin meikkisotkuja.

– Teppo alkoi yhtenä iltana lenkiltä tullessamme oksentamaan kerrostalomme aulassa. Kiikutin koiran yläkertaan ja palasin takaisin alas paperipaketti, puhdistussuike ja muovipussi kainalossani siivoamaan jälkiä.

– Ystäväni 1-vuotias käveli ympäri asuntoani  ja nautiskeli smoothieta siinä samalla. Luonnollisesti smoothieta oli vähän joka puolella ja pelastavaa paperia tarvittiin taas.

– Olen sijoittanut yhden paperipakkauksen eteiseen, kengistä ja koirasta kantautuu kuraa ja pahimmat sotkut pyyhkäisen samantien paperilla. Heitin myös yhtenä päivänä biojätepussin eteisen nurkkaan kenkien laittamisen ajaksi ja tiedätte varmaan miten siinä kävi? Aivan oikein.

lotus5lotus2

– Viime viikolla koimme kauhun hetkiä Samuelin sormenkynnen irrotessa kokonaan, siis apua. Mustunut kynsi irtosi käsiä pestessä ja reunoilta tihkui vähän verta. Omat irronneet varpaankynteni eivät ole mitään toisen ihmisen kynnen irtoamiseen verrattuna. En ehkä tiedä mitään ällöttävämpää, joten anteeksi, kun laiton tämänkin jakoon :D Kynnetön sormi kiedottiin talouspaperiin ja sillä välin koitin itse vähän hengitellä.

– WC:n lavuaarin putsaus hoituu päivittäin paperin ja puhdistussuihkeen avulla. Muistuttelen lapsia käsienpesusta varmasti kyllästymiseen asti, vaihdan käsipyyhkeet useasti ja koitan pitää hanan sekä lavuuarin mahdollisimman siistinä. Koulussa ja eskarissa on liikkeellä kaikkia ihanuuksia kihomadoista alkaen, joten vähintääkin kannattaa huolehtia käsienpesusta ja wc:n siisteydestä.

– Viimeisenä vielä pakko mainita lasten (ja omankin) suun ja välillä koko kasvojen pyyhkiminen talouspyyhkeellä. Siihen ei voi käyttää rättiä tai toivottavasti kukaan ei käytä, paitsi olen kerran nähnyt kun puklut pyyhittiin vauvan kasvoilta rätillä, siis tiskirätillä. Ei siitä sen enempää.

lotus3

Siinä tuli muutamia esimerkkejä, mihin meillä paperia käytetään, mutta onhan niitä paljon muitakin tilanteita ja käyttötarkoituksia. Ihan pakko udella myös teiltä, että kuluuko talouspaperia ja jos niin mihin? Pliis, kertokaa kommenttiboksissa teidän kaikista hassuimmat/ällöttävimmät paperihetket!?

lotus4

En omista edes talouspaperitelinettä, joten meillä on aikasemmin talouspaprurullat ajelehtineet ympäriinsä sellaisenaan. Lotus Quick & Chicit on pakattu nätisti ja yksi pakkaus pitää sisällään yksittäisiä, paksuja ja erittäin imukykyisiä paperiarkkeja. Paprut ovat niin jämäköitä, että siivotessa niistä voi puristella ylimääräiset nesteet pois ja käyttää edelleen kuuraamiseen.

lotus6

Pakkauksia on saatavilla kuusi erilaista, täältä voi kurkata talouspaprujen pakkausdesigniä tarkemmin.  Yhdessä pakkauksessa on 75 arkkia ja joten sanoisin pakkauksen olevan erittäin riittoisa. Lotuksen nenäliinat ovat myös hypänneet näppärään laatikkoon eli Lotus Nessuja saa ostettua 80 kappaleen paketissa. Talouspaperi on maatuvaa, uusiutuvaa, kierrätettävää ja hygienistä.

Lotukselta on tullut markkinoille muitakin hyviä tuotteita kuten hylsytön wc-paperi Lotus Smart. Meillä on nyt toinen paketti menossa kyseistä wc-paperia, ei tarvitse heitellä hylsyjä roskikseen tai kerätä niitä toisten jäljiltä wc:n lattioilta, lisäksi Lotus Smart paperirulla sisältää tuplamäärän paprua, joten vaihtovälikin on pidempi. Mietin vain, että mihin sitä kartonkihylsyä edes tarvitaan ja miksei tätä olla aikasemmin keksitty?

lotus7

lotus8

Mä olen niin tyytyväinen näihin näppärissä pakkauksissa myytäviin paperiarkkeihin ja hylsyttömään wc-paperiin, ehkä suhtaudun tähän asiaa normaalia intohimoisemmin, mutta rakasta arkea helpottavia asioita ja talouspyyhe on varmasti yksi sellaisita.

Summasummarum; tulipas kirjoiteltua pitkä postaus paperista, mutta jos lukuintoa riittää tämänkin jälkeen, niin kurkatkaapa Natan blogista 8 x elämää helpottavaa niksiä! Ja hei kertokaa teidän omat papruhetkenne? Ne noloimmatkin, joo pliis!

-Maj

1 2 3 4 5 6 300