Metsäistä polkua, oikoreittiä pitkin yhdessä tallustellen naapurinpojan syntymäpäiville. Vähän vielä mielikuvat kesästä lämmittämässä, ilma iloista fiilistä ja odotusta täynnä. Nuo kaksi, ihan kuin Hannu ja Kerttu konsanaan. Nuo kaksi pientä tyyppiä taittoivat matkan välillä juosten, kirmaillen sinne tänne, välillä hidastellen ja pysähdellen ihmettelemään syksyn ensimmäisiä lehtiä, maan matoja, ja ihan kaikkea mitä pieni ihminen pitää ihmeellisenä. Kamera sattui olemaan matkassa juuri oikeaan aikaan – ja sain tallennettua pienen iltakävelymme ihaniksi muistoiksi.

 

hannujakerttu1 hannujakerttu2 hannujakerttu3 hannujakerttu4 hannujakerttu5 hannujakerttu6 hannujakerttu7 hannujakerttu8 hannujakerttu9 hannujakerttu10Anna käsi niin mä kanssas kuljen, yli pahan päivän näytän tien.

-Maj

Tällä viikolla Rebekka on innostunut maalamaan vesiväreillä. Heti kun isä tulee töistä kotiin, ensimmäinen kysymys on ”voidaanko maalata?”. Eipä sitten muuta kuin sanomalehdet pöydän suojaksi ja hommiin.

vesivärit1 vesivärit2 vesivärit3 vesivärit5vesivärit4 Yleensä pikkuveli nukkuu vielä päikkäreitä tähän aikaan, joten Rebekalla on rauha taiteilla. No, eihän sitä iloa tietenkään loputtomiin kestä :) Mutta tyttö on todella innostunut tästä harrastuksesta, pitäisiköhän harkita jotakin kuvataidekerhoa tms. Rebekka on myös hyvin tuottelias, töitä saattaa valmistua lyhyessä ajassa useita ja kaikissa on vielä oma tarinansa. Miten pieni ihminen keksiikin kaikenlaista? :)

Onko siellä muilla nuoria taiteilijan alkuja perheessä? Onko vesivärit vai kynät suosikkeja?

 

1 89 90 91 92