*Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia ja K-Citymarket

En ole enää muutamaan vuoteen ottanut stressiä juhannuksesta. Joskus aikoinaan otin paineita siitäkin, että pitäisi tehdä jotain todella erityistä. Kuulostaako yhtään tutulta? Ihmiset kyselee usein, että mitä teette juhannuksena? Ihan sama juttu kuin vappuna, uudenvuodenaattona  ja vastaavina. Haha, itselleni tärkein kysymys taitaa olla, että mitä me syödään juhannuksena? No, jokatapauksessa asioilla on tapana sujua omalla painollaan, eikä kaikkea tarvitse tai edes voi, kuten tällä kertaa huomattiin, suunnitella etukäteen.

Me ollaan vietetty juhannusta perheen ja ystävien kesken, joskus mökillä ja toisinaan jonkun kotona. Tänä vuonna suunnitelmissamme oli perinteinen mökkijuhannus, mutta elämä järjesti mutkia matkaan, kun ystäväni Even vauva meinasi syntyä jo ennen aikojaan. Even ja vauvan turvallisuus on tietysti ykkösasia, joten mökkireissu saareen tietysti peruttiin – ja siirrämme juhannuksen Even luokse. Saatetaan myös omalla porukalla käväistä Miikan vanhempien mökillä saunomassa, ihan kuten viime vuonnakin.

 

juhannus6
juhannus1

Grillaaminen on helppo vaihtoehto, kun porukkaa on paljon, jokainen voi tuoda mukanaan haluamaansa grillattavaa. Isot kulholliset vaan lisukkeita pöytään, salaatti ja uudet perunat toimii varmasti. Yhtenä juhannuksena tehtiin niin, että yksi perhe osti parin yön mökkireissulle kaiken tarvittavan ja kauppalasku jaettiin koko porukan kesken.

Kävin shoppailemassa K-Citymarketissa juhannusta silmällä pitäen, samasta talosta löytyy ruokien lisäksi pienet ja suuremmat viemiset, pihapelit ja kaikki muukin, mitä juhannuksena voisi kuvitella tarvitsevansa.

juhannus7

Jos päivällä grillataan, niin iltapalaksi maistuu ihan varmasti pizza. Even kanssa testailtiinkin pizzaa jo aikaisemmin tällä viikolla – ja ihan huomaamatta tuli vedettyä pellillinen puoliksi.

Joskus viime vuonna innostuin ensimmäistä kertaa tekemään ”valkoista pizzaa”, täältä löytyy ohje siihen. Kuvassa on keskiviikkona tekemämme lounaspizza, jossa on pohjalla mozzarellaa, täytteenä uusia perunoita ja vuohenjuustoa, päälle on ripoteltu sormisuolaa ja rosmariinia.

juhannus5

Meidän lapset rakastaa grillattua maissia ja halloumia, jota tuntuat kaikki muutkin rakastavan, ja sitä pitääkin ostaa useampi paketti. Grillattu lohi (ja uudet perunat!) maistuvat niin itselleni kuin pikkuväellekin paremmin kuin makkarat tai pihvit. Aion testata kotigrillissä ekaa kertaa myös Cittarin HeVi-osastolta bongaamaani Pirkan grillitomaatti-pakkausta, joka olisi kätevä napata mökillekin mukaan. Pakkaus sisältää tomaattien lisäksi paistoalustan, öljyn ja mausteet. Vinkkejä kasvisten grillailuun löytyy täältä!

juhannus8
juhannus2

Lapset kuluttavat energiaa painamalla pitkin pihoja, satoi tai paistoi. Kun aikuiset vielä sulattelevat, niin lapsilla on jo pikkunälkä. Ella’s kitchenin 100 % luomuhedelmäsoseet ovat käteviä välipaloja – ja meidän lasten suosikkeja. Näissä persikan värisissä pussukoissa on pelkästään luomu persikka-banaanisosetta, ei mitään lisättyä, ei edes vettä. Raikastamon pillimehut ovat myös vähän parempi vaihtoehto, ne on valmistettu luomumehutiivisteestä, eikä niihin ole lisätty sokeria.

Pihapelit, kuten frisbee, hyppynaru, futis, Petanque, mölkky ja kroketti ovat helppoa ja hauskaa yhteistä ajanvietettä ja sääntöjä voi aina helpottaa pienemmille pelaajille. Mökillä on omat ajanvietteet, siellä  aika kuluu uidessa ja veneillessä, aina kun joku aikuinen vaan jaksaa olla mukana. En ole vielä paljastanut lapsille, että Even pihalle on ilmestynyt jättimäinen tramboliini.

juhannus3

Ääh, en voinut vastustaa ihania Kesä-Esojen raitapaitoja. Löysin Lielahden K-Citymarketista kolmelle pienelle kaverukselle nämä söpöt raitapaidat juhannukseksi. Tiimipaidat päälle ja kukkaseppeleet vielä päähän, ai että! Haaveilen saavani 2-, 5- ja 7-vuotiaat tyypit samaan kuvaan, taustalle saippuakuplia vähän leijailemaan. Jaa-aa, saapa nähdä saanko visioni toteutettua, ajatuksena kuitenkin aika ihana.

juhannus4

Juhannuksesta tulee ihan varmasti hauska, keleistä riippumatta. Tärkeintä on hyvä ruoka ja mukava seura, niin ällöttävän kliseistä, mutta myös täysin paikkansa pitävää. Kun juhannusreissuille huolehtii mukaan tarpeeksi ruokaa, puuhaa ja vielä lämpimät ja sateen kestävät varustukset, niin ei ole mitään hätää.

Täällä ollaan jo aivan fiiliksissä, suunnittelen meidän jengille ”olympialaisia” lajeina tietysti pihapelit. Jännittää vähän, että onko meidän ystäväporukassa jo silloin yksi uusi tyyppi, mutta jos ei, niin Eve saa luvan ottaa vauvamasunsa kanssa rauhallisesti, kaikki kyllä hoituu <3

-Maj

Aika kultaa muistot on kieltämättä tosi hyvä sanonta. Jos perusasiat on olleet ihan hyvin, niin jälkikäteen sitä monesti muistaa vain ne asioiden hyvät puolet ja ihanimmat hetket. Mulle tulee usein sellainen fiilis, että voi kun voisin palata tuohon aikaan, koska muistoni ovat niin suloisia. Varmasti silloinkin on yhtälailla ollut arkisia huolia ja muita murheita, mutta jälkikäteen tarkasteltuna ne tuntuvat niin pieniltä jutuilta. Voi kun voisin nytkin taputtaa itseäni olalle ja olla huolehtimatta turhaan. Äitini aina sanoo minulle, että juuri nyt elän elämäni parasta aikaa, uskon häntä, enkä epäile yhtään etteikö niin olisi.

Kävin kuva-arkistoja läpi etsiessäni yhtä tiettyä kuvaa ja voi mihin aarreaittaan törmäsinkään. Jumituin pitkäksi aikaa katselemaan vanhoja kuvia. Lapset olivat suloisia pieniä palleroita ja itse olin, no ainakin neljän vuotta nuorempi ja monesta asiasta tietämättömämpi. Olen kirjoittanut blogiakin jo ikuisuuden ja moni näistä kuvista on ollut varmasti osana jotain postausta, mutta laitan silti jakoon muutaman ihanan hetken. Kaikki seuraavat kuvat on kuvattu tasan neljä vuotta sitten kesä- ja heinäkuussa. Samuel oli vielä 1-vuotias pallero, eikä Rebekkakaan paljon isompi ollut. Viivi näytti jo itseltään kovasti ja Miika on saanut muutaman rypyn lisää silmäkulmaan näistä ajoista.

elämä1
elämä2
elämä3
elämä4
elämä5
elämä6
elämä7
elämä8
elämä9
elämä10
elämä11
elämä12
elämä13
elämä15
elämä16
elämä17
elämä18

Vuoden 2013 kesä oli ihana ja helteinen, meidän häitä tanssittiin elokuussa. Parin kuukauden päästä meillä on takana 4 vuotta avioliittoa ja kai kohta kymmenen yhdessä vietettyä kesää, ihan kreisiä. Lapsista ajan kulun kuitenkin huomaa parhaiten; kaksi pikkupalleroa ovat kasvaneet valtavasti, puhumattakaan Viivistä, hän pääse jo tänä kesänä ripille. Kuulostankin jo ihan vanhalta muorilta – ja näkisittepä vaan kun pyyhin täällä silmäkulmiani, mutta minkäs teet.

-Maj

 

1 2 3 4 142