kotona1
kotona2
kotona3
kotona4

Kävin kotikaupungissani Ylivieskassa toteamassa, että mulla on ihan mieletön suku. Olimme sisarusteni kanssa pitkästä aikaa kaikki yhtä aikaa vanhempieni luona yötä. Lapsia oli neljä ja meitä aikuisia kuusi, talo täyttyi äänistä ja elämästä. Hiljaisuuskin on varmasti tuntuva, kun lähdimme kaikki pois tänään yhtäaikaa.

Lauantai kului pikkutunneille saakka serkkutapaamisen merkeissä. Serkkuni puolisoineen ovat ihan mielettömän upeita tyyppejä kaikki, heidän seurassaan voi olla juuri sellainen kuin on.

Paetiin hulinaa hetkeksi veljeni kanssa lempipaikkaani, louhukselle tähystelemään. Hengiteltiin kosteaa syysilmaa. Ostin ihan ensimmäisen oman auton ja ajeltiin sillä takaisin tänne Tampereelle.

Ylivieskassa on aina ihana käydä, mutta en voisi koskaan enää jäädä. 

-Maj

Olen varmasti ennenkin kertonut olevani aikamoinen hermoilija ja stressaaja. Kotona on vähän haastavaa olla rennosti, sillä siellä riittää aina tekemistä, ihan tavallisia kotiaskareita ja ihan myös oikeitakin töitä. Vähintäänkin jatkuvasti perässä laahaavan kirjanpidon ajatteleminen ahdistaa. Pahin pelkoni on, että en saa sovittuja asioita hoidettua ajoissa. Se on ehkä vähän outoa, sillä aina olen ehtinyt ja pystynyt. Kodin sotkut tai epäjärjestys vaivaavat myös enemmän, oskan teen töitä kotoa käsin. Nyt lasten kesälomalla on pakko antaa joidenkin asioiden vaan olla, tai järkihän tässä lähtee.

Ulkomaille tai tarpeeksi kauas kotoa lähteminen on paras rentoutumiskeino itselleni, silloin pääsen parhaiten irti kaikesta. Yleensä teen vielä kaikki postaukset yms. hommat ennen lomaa mahdollisimman valmiiksi, että voin minimoida koneen ääressä istumisen tai puhelimella olemisen.

Täällä Ylivieskassa oleminen on helppoa, pystyn rauhoittumaan. Lapsuudenkoti tuntuu edelleenkin kodilta, vaikka ollaankin vain vieraina. Sen verran harvoin täällä tulee käytyä (viimeksi jouluna?!), että äiti ehkä vähän liikaakin hemmottelee mua – ja meitä! 

UntitledUntitled

Eilen oli ihan täydellisen rento kesäpäivä. Heräsin unisen Samuelin vierestä, ei jaksettu heti nousta sängystä, vaan pötköteltiin vierekkäin lueskelemassa kirjoja. Päivä alkoi hitaasti, hörpin minulle termariin valmiiksi keitettyä kahvia, Sampan leikkiessä omiaan siinä vieressä.

Pyöräiltiin hiukset hulmuten joka paikkaan, puistoon ja kylille. Kerroin pojalle, millaisia juttuja tein pienenä. Ehdin leikkiä hänen kanssaan pitkästä aikaa. Käytiin kaksi kertaa jätskilläkin. Loikoiltiin vanhempieni takapihalla auringossa, lorotettiin letkulla lasten uima-altaasen vettä ja syötiin takeaway lounasta. Vietiin isälleni jätskitötterö töihin.

UntitledUntitledUntitled

 En muista olleeni aikoihin näin rentoutunut,
en kotisohvallani, enkä edes Tarttossa tai Ahvenenmaalla. 

-Maj

1 2 3 4 28