Arkeahan se elämä hyvin pitkällä on ja juurikin arjesta pitäisi pystyä nauttimaan, joskus se on todella helppoa ja hetkittäin vaikeampaa. Näin ainakin minun kohdallani on, tietysti mitä enemmän on vapaa-aikaa ja mitä löysemmät aikataulut on, sen stressitömämpää arkikin on.
Ajattelin laittaa muutaman kuvan meidän päivästä…
Ps. Parhaita hetkiä tänään oli, kun isompi tyttö jumppaili ympäri kämppää, kertoili niitä näitä ja pienempi tyttö yritti parhaansa mukaan taapertaa perässä lököttävät sukkikset jalassa :D (sääli ettei mulla ole tuosta kuvaa)
Siispä…
Tein mulle ja Vipsukalle pikaisesti ruokaa, sillä välin kun Rebekka oli päiväunilla. Vipsu tuli suoraan koulusta meille, joten arvelin, että hänellä on ihankamalanälkä… Ja olihan tytöllä. Ajattelin myös, että ehditään hetki jutella ”isojen tyttöjen” juttuja ja syödä rauhassa, ennen kuin pienin herää…
Ruoka on lautasella, jes… Mutta sitten ennekuin ehdin maistamaankaan, niin makkarista kuului riemukas kiljaisu.
”Heräsin juuri ja haluan mieluiten olla sylissä ja syödä äidin lautaselta, miksi siis joudun tänne lattialle ja saan vain typerän muovisen perunan :D”
Jep. Kaikki ei aina mene niinkuin suunnitelee, mutta mitäpä pienistä.
Uninen rakkauspakkaus pääsi kuitenkin syliin ja sai maistella vähän mun ruokaakin.
Tietskarilla:
Sitten leikittiin ja katseltiin vähän piirrettyjä, kunnes ovi kävi. Daddy tuli paikalle ja mä liukenin salille…
Leikit taisivat silti vaan jatkua, vaikka lähdinkin. Sitten kun tulin kotiin, niin täällä oli menossa kaakaon keittelypuuhat :)
-M
Tulin tästä postauksesta jotenkin todella iloiseksi :) koko postaus huokuu niin ihanaa positiivisuutta ja hyvää fiilistä :). Olet aivan hurmaava bloggaaja kyllä!
Eikö tavalliset päivät vaan ole mukavia! Rebelle suukko!
Onhan ne, kun sen oikein oivaltaa ;)
Muovinen peruna, haha! :D Vähän ihana!
Hei.Löysin blogisi viikko sitten sattumalta.Oli pakko ”ahmia” heti kaikki vanhatkin kirjoituksesi,niin koukuttavasti kerrot.Tavis-päivä jutut ja kauneus,kaikki sulassa sovussa.Jatka ehdottomasti näin!!!! Ja kiva kun postaat lähes päivittäin,toivottavasti näin jatkuukin.Odotan kovasti remppajuttuja ja kuvia. T.Marjo
Super mukava kuulla moista, koitan jatkaa parhaani mukaan :) <3
rebekasta tulee kylla vahan vanhempana sellanen kaunotar etta voi jestas.
Jaaha, saapa nähdä :)
oi Rebekka on niin nätti lapsi,hänestä tulee varmasti todella kaunis nainen :) piristit mun päivää tällä kivalla postauksella, mutta myös hiuksillasi :D mitä ihmettä niille on tapahtunut,avaruusnuttura :D
Hiukset ovat ”lötsähtäneet” tuolta päälaelta tuollain hassusti, ei kai se niin justiinsa oo, näin kotosalla ;)
Muovinen peruna riemastutti minuakin :D Ja olipa teillä hyvän näköistä salaattia :P
Ihania olette.
No perus pikasalaattia se vain oli :) Peruna on pop ;)
Mustakin toi muovinen peruna on jotenkin ihana :)
:D Oma postaus muoviselle perunalle :DD
Onko sulla siis kaksi lasta? : ) Näytät toosi kauniilta noissa kuvissa muuten!
Kiitos! Rebekka on mun lapsi, mutta olen hmm.. Viivin äitipuoli :D En pidä tosta sanasta, mut niin se on. Suloisia ovat molemmat tytöt ja vähän samaa näköäkin heissä on isän puolelta :)
Hihi, toi kuvateksti on niin kuvaava! Ei mee aina lastenkaan arki niin rentsisti ku kuvittelee. Eikä täälläkään mee… Onneksi niin kauan ko kukaan ei kuole/eroa/sairastu pahasti tai kämppä ei lähe alta niin asiat on suhteellisen mainiosti loppujen lopuksi :)
Niimpä niin, tota mäkin hoen aina itselleni kun ottaa lujille :))
Ihana arkipostaus! Ilmiannoin itseni tuonne lukijoihin jo joku aika sitten, mutta huudellaan nyt kohteliaasti tännekin pelkän stalkkaamisen sijaan. :) Kiva lukea sun juttujasi itsekin sisustuksesta, saliharrastuksesta, lapsista, kauneudenhoidosta sun muusta kiinnostuneena. Eli: moi!
Jee, huippua kun kommentoit Heidi! Kiva kun tykkäät jutuistani, mielestäni onkin hauskempaa kirjoitella vaihtelevasti kaikista aiheista :)
ihan älyttömän ihanat keittiötuolit teillä! herkut! ja niin suloinen rebekka! :)
Kiitos, ajattelin kyllä ehkä myydä ne tuolit pois, kun ne ei mahdu meidän uuteen keittiöön!
oot aivan älyttömän kaunis!! :) onko teillä miehesi kanssa paljon ikäeroa?
Ömm, 6 vuotta!
Meillä on samanlaiset astiat koulussa!!! :D
Ai Iittalat vai noi muoviset? :D
Nauroin ääneen tuolle viidennnelle kuvalle ja kuvatekstille :)Siis tuo on niiin tuttua, just kun aloittamassa syömään/ottanut sen ensimmäisen haarukallisen kuuluu makkarista ääni, että neiti on hereillä…
Melkein aina sama homma, mistä ne tietää herätä aina just silloin? :D
Rebekka on ihan Miikan näkönen tossa toisiksi alimmassa kuvassa! En ole ennen huomannut :)
Sehän on ihan tosi paljon Miikan näköinen :))
Perjantai on toivoa täynnä -postauksessa näkyy juuri sellaiset valkoiset tikkaat, joita olen itse jo jonkin aikaa etsinyt tuloksetta. Mistähän olet ne löytänyt?
Hmm. Ostin ne vuosi (tai kaks) sitten Miikalle lahjaksi hallituskadulla sijaitsevasta Deco-liikkeen loppuunmyynnistä, en tiedä mistä saisit vastaavanlaiset :) Harmi kun se Decokin loppui :( Olikohan se muuten Deco niminen, no ainakin jotain sinnepäin :)
Hei Maj!
Onneksi olkoon valtavasti uuden kodin johdosta! Upea lattia valinta! Jos me oltas nyt rakentamassa, laittaisimme nyt valkoista parkettia tuon pähkinä tilalta. Ihana seurata teidän remonttia!!! :D Sinulla ja M on hyvä maku, siitä olen takuu varma! Olethan äitisi tyttö ja vielä meidän ihanasta suvusta!!!! :D Nyt kyl ”sukukehu” taisi tuoksahtaa, mut minkäs teemme!! Terkkuja kovasti kotijoukoille!! t. Serkku Kippuri ALIAS mamma
Heippa!
Blogisi on aivan ihana ja olen lukenut sitä varmaankin alusta asti :) Onneksi olkoon teille uuden kodin johdosta. Odotan mielenkiinnolla postauksia remontista, sisustamisesta jne jne.
Ja Rebekasta on ihana lukea. Meilläkin on oma, ihana pikkuinen Tomas-poika, ikää 6 kk <3
Ja P.s Oltiin muuten yläasteella rinnakkaisluokilla :)
Tsemppiä muutto-hommiin! :)