Mä en pidä odottelusta ollenkaan, enkä luonnollisesti jonottelustakaan, mutta kukapa pitäisi? Odotteleminen on niin tylsää, aika ei kulu ollenkaan. En mitenkään erityisesti myöskään nauti raskausajasta, sekin on odottelemista… Haluaisin mieluiten heti päästä näkemään vauvan. Olen varmaan ns. kärsimätöntä tyyppiä ja äitini mukaan myös kärkästä tyyppiä :D Onhan se toisaalta ihanaa tuntea vauvan liikkeet ja mussuttella herkkuja sohvan nurkassa, mutta… En vain ole niitä ihmisiä, jotka hehkuvat ja hehkuttavat itse, kuinka ihanaa on olla tässä ”siunatussa tilassa”.
Olen hyvin kiitollinen tästä vauvasta, mutta silti toivon, että kuluisipa aika vain vähän nopeampaa.
Odottelua hotellin aulassa…
”Äitii, pois…”
Tässä kuvassa me ollaan lähdössä reissusta kotiin päin ja kuvan ottamisen jälkeen se odottelu vasta alkoi. Jonottamista turvatarkastukseen, lento myöhässä pari tuntia = extra odotusta, koneessa istumista ja odottamista…
Viimeiseksi odoteltiin matkalaukkuja…
Matkustaminen on pahinta, koska on vaan pakko olla ja odotella.
Kyselinköhän lapsena automatkoilla minuutin välein, että ”ollaanko jo perillä? Onko vielä pitkä matka?” Jos en, niin nyt ainakin kyselen :D
Jos tiedossa on paljon odottelua, niin kannattaa pukeutua edes mukavasti.
”Haukotus, oltaispa jo kotona”
Nyt vaan ollaan ja odotetaan,
Koitan parhaani mukaan oppia nauttimaan tästä.
Haluan tulla kärsivällisemmäksi, ehkä vuosien mittaan…
Sitäpaitsi meillä arki on niin vauhdikasta ja viikot kuitenkin kiitävät eteenpäin mieletöntä vauhtia.
Odotuksenkin keskellä on sellaisia hetkiä, että toivon ajan pysähtyvän.
Tiedän, että tulen joskus kaipaamaan tätä odotusta.
ps. Odottaako joku jo ensi viikonloppua? ;D
Hyvää alkavaa viikkoa,
Maj
Minä ainakin odotan ensi viikonloppua kuin kuuta nousevaa! Luvassa on kerrankin vapaa viikonloppu rakkaan kanssa <3
Aika <3 !
Välillä sitä oikeasti tuntuu että elää vaan siinä viikonloppujen ja lomien odottelussa. Elämä menee hukkaan kun aina vaan odottaa jotakin :D Pitäisikin oikeasti oppia nauttimaan siitä hetkestä joka on justnyt käsillä koska toista samanlaista hetkeä ei tule. No, se on tietenkin vaikeaa kun on kärsimätön tapaus kuten minäkin. Olen kuitenkin yrittänyt edes opetella viime aikoina sitä rauhoittumistakin.
Matkustamisessa on kaikista ärsyttävintä juuri se odottaminen. Muuten matkustelu on aivan ihanaa :)
Mä olen äitini kanssa aika tempperamenttinen luonne, samoin on äidin äitikin. Pappa aina lohduttaa että iän myötä se on rauhoittunut mummolla. Me vielä äidin kanssa odotetaan että millon opimme ottamaan vähemmän kiesejä asioista :D Mut sitäkin pitää vaan odottaa.. Ehkä se kärsimättömyyskin vanhemmiten rauhoittuu.. ehkä?
Ihanaa odotusta sulle ja muista nauttia niistä pienistä hetkistä odotuksen aikanakin!
Olen itse myös raskaana ja jaan mielipiteesi kärsimättömyydestä odottamiseen. En myöskään elä ”ihaninta aikaa elämässäni”, vaikka täytyy sanoa, että raskaus on ollut osaltani varsin helppo tähän asti. Olen toki vasta 16. viikolla. Väsymys on ainoa ongelma. Tämä ei tarkoita tietenkään etteikö itse vauva olisi tervetullut. Toivottu tosiaan. Mutta myös minä haluaisin skipata tämän odotusvaiheen. En vain ole sinut tämän kropan kanssa, vaikkei mahaa ole juuri muodostunutkaan. Yleensä tässä tilassa olevilta naisilta odotetaan pelkkää siunailua, kuinka ihanaa aikaa odottaminen on. Minä en voi sanoa hehkuvani. Töissä on rasittavaa olla väsyneenä (en voinut kuvitellakaan mitä tämä väsymys todella voi olla), liikunta on erilaista ja enenevässä määrin on koko ajan jotakin pientä kipuilua. Lisäksi tietenkin stressi siitä meneekö kaikki hyvin. Huoh. Onneksi ei ole ollut pahoinvointia. Lisäksi tämä odotus kestää niin tuhottoman kauan :)
Ihanaa, että joku muukin sanoo ääneen, ettei tuo raskaana olo ole välttämättä sitä elämän parasta aikaa… :) Itse kun olen myöskin sellainen, etten pidä odottelusta ollenkaan. En tosin muutenkaan oikein pitänyt raskausajasta kaikkien niiden kipujen vuoksi. Lopputulos sitten taas toisaalta nimenomaan on ollut toisaalta kyllä kaiken sen arvoinen. <3
Minä ainakin odotan ens vkloppua!!! Mulla on laskettu aika lauantaina ja olen niiiin kyllästynyt jo tähän odottamiseen ja tuskailuun. Vaikka toisaalta edessä oleva pelottaa, koska tiedän mitä on odotettavissa, en ole ensimmäistä kertaa asialla. Onneksi tulos on niin palkitseva!
Paljon tsemppiä ja onnellista odotusta sulle!
Yksi pisimmältä tuntuneista odottamisista oli 11 tuntia kylmällä lentokentällä, kun ei saanut edes nukuttua :D Samaan syssyyn meni siinä 36 tuntia hereillä, joten ei aivan ollut se kaikista miellyttävin tapa aloittaa reissua :D
Mun toinen raskaus meni lantion liitoskipujen kanssa. Viimeinen raskauskuukausi oli pahin, kävelin keppejen kanssa ne muutamat metrit mitä kivuilta jaksoin. Silti valittaminen oli tabu, varsinkin vanhemmat ihmiset suorastaan loukkaantuivat jos vähänkään valittelin sitä, kuinka hitaasti aika kuluu.
Kuten aiemmista kommenteista huomaa, monet ajattelevat raskaana oloa ihan samoin tuntein. Hienoa, että sä aina uskallat kirjoittaa miltä tuntuu!
Kati/Hus nummer nio
Moikka Maj! Ensinäkin, kiitos aivan ihanasta blogista – oon lukenut sun blogeja lähes alusta asti, mutta harvoin tulee kommentoitua. Toiseksi haluaisin kysyä sulta hiusten värjäämisestä raskaus aikana, kun olet kauneusalan ammattilainen :) Eli oletko itse värjäillyt ihan normaaliin tahtiin? Itse olen saanut asiasta tietoa aika laidasta laitaan, kun toinen taho kieltää värjäämästä kokonaan ja joku sanoo, että voi värjäillä normaaliin tahtiin. Itse olen nyt värjännyt parin kuukauden välein, mutta jatkuvalla juurikasvulla on jotenkin epäsiisti olo.
Kiitos jo etukäteen avustasi ja kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi! :)
Mä värjään hiuksiani aivan normaalisti raskaanakin. Kohtuus kaikessa ja maalaisjärjellä pärjää pitkälle, mutta tämä oli vain minun mielipiteeni…
minä odotan jo ens viikonloppua!!! onnea ja jaksamista sun odotukseen! :]
Itse raskaana ollessani toivoin myös kovasti että aika menisi edes hiukan nopeammin! Varsinkin alkuraskauden aikana, en ole eläessäni ollut niin kärttyinen, väsynyt ja huonovointinen, lisäksi naama kukki ja hiukset rasvoittui ja oheni. Siitä oli hehkuminen kaukana… Onneksi nihkeän alun jälkeen helpottui aika paljon ja nykyään välillä jopa ikävöin pallomahaani! Tsemppiä sinne!
Mahtava muuten tuo kuva Miikasta, miten voi haukotus tarttua kuvasta? Haukotten nytkin ku edes ajattelen sitä kuvaa mielessäni :D
Thäänkss :) Sama, muakin haukotuttaa, kun katon sitä kuvaa, mun mielestä se kuvaa hyvin odottelun fiilistä :)
Mummu lohduttaa, iän myötä oppii malttamaan;)
Aijaa… Eiks se ollutkaan niin, että vuosi vuodelta vaan hätäsempi? Pappa ei ainakaan rauhoittunut missään vaiheessa ;D
Hei Maj!
MASUKUVIIII? :)
Nooo, katotaa :D
Juuri loppui loma, ja odottelen jo seuraavaa. Ja ennen seuraavaa lomaa ehdin aivan varmasti odottaa jokaista viikonloppua… Oon Odottelija isolla Oolla! :D Pitäisi oppia elämään hetkessä, muttakun se vaan niin kovasti piristää kun on jotain mitä odottaa. :)
Onnea odotukseen! <3
Minä odotan tulevaa viikonloppua, kun on kaikkea kivaa tiedossa :))
Ihana muuten, kun monessa Rebekka kuvassa kuva tekstissä on pois-sana,
liekkö teillä paljon käytetty sana ollut sitten viime aikoina :)
Rebekalla on tullut nyt aivan mielettömästi uusia sanoja pienen ajan sisällä. ”Pois” on mm. kyllä jatkuvassa käytössä…
Sulla on kyllä niin hyvä blogi! Oon tänne aikasemminkin joskus kommentoinut, mutta enempi vaan lueskelen.
Jaksamista odotukseen, mulla oli molemmissa raskauksissa aivan samat fiilikset!
Oikeastaan mun kysymys liittyykin lapsiin ja hankintoihin. Oletko miettinyt jo millaisella kulkupelillä lykit menemään kahden lapsen kanssa? Itse olen hankkinut lapsilleni joilla on myös pieni ikäero niin Britaxin B-Dualit ja voin ainakin toistaiseksi suositella niitä kaikille. Tosin lumessa en ole niitä vielä testannut. Koiran kanssa ollaan päästy hyvin lenkkeilemään vaihtelevissa maastoissa noilla kärryillä. :) Ja itse haluan myös käytännöllisyyden lisäksi tyylikkäät (jos näin voi vaunuista puhua) menopelit. Olisipa kiva lukea mietteitäsi tälläisestakin asiasta!
Onnea odotukseen ja jaksamista arkeen :)
Kiitos kivasta palautteesta :) Me ehdittiin jo ostaa sellaset Out ’n’ About-merkkiset tuplarattaat, mutta eipäs oo tullut vielä testailtua :D
Yhdyn mielipiteeseesi. Odottaminen on tylsaa eika raskaana oleminen ole herkkua. Enka siis tarkoita, ettankø haluaisi tata lasta vaan tama raskaana oleminen on vaan raskasta:) Kai sita sitten joskus kaipaa myøhemmin, mutta ei nyt kun on iso maha ja kaikki vaivat ja hormonijutut.
Mutta tanaan kavin laakarilla ja kuulin, etta kk:n paasta lahden synnyttamaan. Matkaa 800km joten pitaa lahtea ODOTTAMAAN, mutta se on yksi etappi. Siella sitten vauva paattaa milloin tulee.. vai tuleeko jo ennen sita:)
Alkuraskaus ja kesa menivat hitaasti. Mutta oikeastaan viim. 2kk on mennyt nopeasti kun on ollut normaali arki ja suht hyva vointi. Eli kylla se tasta:) Tsemppia sinulle!!!
Odottaa!! :) Todellakin. Huh, maanantai on onneksi pikku hiljaa pulkassa. Itse olen ainakin syyllistynyt jokaisella yli 20 min automatkalla piinaamaan isä-kuskin ”Kauanko vieee-e-e-lä?”-tyyppisillä venytyksillä. :D Siis pienempänä, onneksi nykyisin jaksan vähän paremmin.
Hei nyt piti kommentoida ekaa kertaa kun tuli niin osuva aihe:) Voi että sitten kammoan odottamista, en esimerkiksi jaksaisi odottaa bussia pysäkillä sitten millään, ja hyppäänkin mieluummin aiemmin tulevaan ja kävelen kauempaa, kuten juuri eilen iltamyöhään kun tulin töistä. Olen myös jo etukäteen miettinyt kuinka pitkä aika raskausaika on, kun ei varmaan malttaisi odottaa… En siis ole raskaana, mutta kenties lähitulevaisuudessa, toivottavasti. Arvaa vaan kuinka pitkä oli odottavan aika kun hain uuden ajokortin nimenvaihdoksen vuoksi, ja ne jonot poliisiasemalla… KIva blogi sulla, vaikutatte onnelliselta perheeltä. Iloista joulunodottelua sinne! ;)
Tämä ei liity tähän postaukseen, mutta lueskelin noita sun vanhoja postauksia ja olet ilmeisesti käynyt Go Go:lla? Olen muuttamassa Tampereelle ja pohdin onkohan tuo Go Go hyvä kuntokeskus. Onko sulla millaiset kokemukset esim. ryhmäliikuntatunneista?
Voi Maj, mä niin ymmärrän :) Oon ihan samanlainen, mutta voin lohduttaa, että hieman on kärsivällisyys lisääntynyt vuosien varrella :) ihan niin nopeasti en räjähtele enää nykyään.. ihanaa odotusta ja erityisterkut ja -rapsutukset Tepsukalle <3
Hei Maj! Minulle tuli mieleen se sinun yksi postauksesi, jossa kerroit että elit vain pää vessanpöntössä pari ekaa raskauskuukautta.. Täällä nyt samoilla linjoilla, yäk. Haluaisin kovasti kuitenkin edes vähän päästä liikkumaankin, ja kyselisinkin sinulta, että millä lailla itse olet liikkunut nyt raskausaikana? Jos et alkuaikana, niin ehkä nyt? Olisin kiitollinen, jos saisin vähän vinkkejä :)
’T. kuntopyörän omistaja, mutta jota katsoessa tällä hetkellä tulee vain paha olo ;)
Hi! Your outfits are so cool. I like your blog a lot. If you’d need some unique jewelry one day, check out my collections! http://agata-glass-beads.blogspot.com/
Maj, mä näin susta unta viimeyönä! Olit mun lapsuudenkodissa Rebekan kanssa kylässä ja Miikan nimi oli James. :D