Pehmeää perjantaita! Aamulla sain poskilleni mojovia suukkoja ja heräsin heti hyvällä tuulella. Me ollaan vietetty Rebekan kanssa tosi leppoinen iltapäivä, ollaan käyty pulkalla kaupassa, saatu vieraita kylään, syöty herkkuja ja hassuteltu :)
Tein viikonloppusiivoukset jo eilen, nyt on mukava olla kotosalla.
Soft <3
Rebekan Soft-paita on joululahja Viivi-siskolta. Mulla on päällä myöskin softia eli kotiasu (huppari, mamatoppi, legginsit ja sukat H&M).
Tämmösiä päiviä lisää, kiitos.
Kiitos erityisen kivasta blogiviikosta teille ja oikein hauskaa perjantaita kaikille!
-Maj
ps. Muistakaa katsoa illalla Voice of finland…!?
oi, teidän perjantai kuulostaa ihanalta:)
Joo, kaiken kruunasi Miikan laittama lohiateria, vaikka onkin pizzaperjantai ^^
ihania noi sun ja rebekan yhteiskuvat:)
Johtuu Rebekasta :D
Oi, ihanat noi vikat neljä kuvaa :) Ja vautsi sun tukka! Ihanan kuohkea, ootko jotenkin laittanut?
Joo, oon suihkuttanut kuivashampoota tyveen ja vähän tupeerannut :)
Ihanan hyväntuulinen postaus! :) Mukava viikonloppua sinnekin!
– Kaisa
Kiitos Kaisa, mulla on sellanen fiilis, että tästä tulee kiva viikonloppu :)
Olen jo hyvän tovin blogiasi lueskellut ja nyt on kyllä pakko jättää kommentti! Ensinnäkin haluan sanoa, että älyttömän ihana blogi sinulla. Vaikka äitiys ei ole minulla ajankohtainen, blogiasi on mukava lukea, sillä se on maustettu juuri sopivasti huumorilla ;) Kunpa jotkut muutkin äidit sen tajuaisivat…Hassua miten sitä jotkut ajattelevat, että tapa jolla he itse kasvattavat lapsiaan, on kaikista paras tapa..noh kaikki tavallaan :)
Toiseksi pakko myös sanoa, että olet mahdottoman kaunis äiti! :) Tässä postauksessakin olevat kuvat ovat niin kauniita! :)
Voimia loppuraskauteen sekä totta kai äitiyteen ;) Toivottavasti saamme vielä pitkään lukea ihania juttujasi!
Voimia tarvitaan tulevaisuudessa aivan varmasti, joten kiitos tsempistä ja kohteliaisuuksistakin :) Päivätyöni loputtua olen innostunut vielä enemmän bloggailemaan, johtuu varmaan siitä, että mulla on myös enemmän sitä aikaa… Katotaan miten mun käy, kun tää baby täältä putkahtaa maailmaan. Jätä toki kommenttia jatkossakin :)
Aivan mahtava päivä teillä ollut ja postaus oli tosi ihana. Olen lukenut blogiasi n. 1,5 v ja itselläni on Rebekan ikäinen tytär (täyttää ensi viikolla 2 v.). Sen vuoksi onkin ollut erityisen mukava lukea blogiasi. Olisin kysynyt noista Rebekalla yhdessä kuvassa näkyvistä saksista? Että ovatko ne sellaiset ns. leikkisakset jotka voi turvallisin mielin antaa pienelle? Olen nimittäin juuri etsinyt tuollaisia useasta kaupasta, mutta en ole vielä löytänyt. Kiitos jos viitsit vastata ja kiitos paljon iloisesta blogista jota on tosi mukava lukea joka päivä! :)
Rebekan saksissa ei ole ollenkaan terää, vaan ne on sellaiset lasten lääkärisetin mukana tulleet muoviset ”pihdit” :) Jos oikein muistan, niin ne on kulkeutunut Miikan kaverin mukana meille yhtenä vappuna, outoa :D
Vasta löysin Dear Diarrhean kautta sun blogin, ja tänäänki luin yli puolet sun 2011 postauksista(koukussa tähän blogiin kenties?), ku oon ollu sairaana kotona. Sulla on tosi kiva blogi ja oot tosi kaunis! Ihanat hiukset :) Rebekka on kyllä tosi söpö, ja teillä on kiva perhe muutenki.
Erinomainen valokuva! Mikä on kamera?
Olen myös riippuvainen blogiisi:) Olet niin ihana <3 Mikä on salaisuutesi? ;)
Ihana blogi ihana perhe pääsen näin vierailemaan teillä:)
Ai ai lohiruokaa ihan vesi herahti kiellelle, rakastan näet kalaruokia.
Perjantai nyt meni jo mutta toivon tästä lauantaista yhtä mukavaa päivää:)
Näinkö oikein et oot mahalleen noissa vikoissa kuvissa? Ja Rebekka sun selänpäällä? Saanko kysyä miten tuo käytännössä onnistuu kerta on raskaana? :D En ois ite voinu kuvitellakkaan olevani rv20 jälkeen mahaltaan.. En siis syyllistä sua tai mitään, näyttää vaan niin oudolta nuo kuvat kun ekoissa kuvissa näkyy raskausmaha ja sit oot mahaltaan(?)
Hihi, mä ihmettelin ihan samaa! Mulla tuntuu pahalta ajatuskin et makaisin ison mahani päällä, mut toisaalta monet kuulemma nukkuvatkin vatsallaan raskauden loppumetreille asti.
En ole aiemmin tullut kommentoineeksi, vaikka olen jo pitkään seurannut blogiasi, nyt esikoista odottaessani entistäkin innokkaammin (LA varmaankin muutaman viiikon myöhemmin kuin sinulla). Kiitos blogistasi, tykkään lukea tätä tosi paljon! Sinusta saa tämän välityksellä sympaattisen ja positiivisen kuvan, vaikka bloggaat välillä myös niistä väsyneistä päivistä, niitähän on meillä kaikilla välillä!