Sunnuntaina tapahtunutta…
Jos olet reippaasti, niin saat jätskin.
”Minä olen äitiiii tooossi kiltti!!”
”Kaikki meni, anna lisää”
– Sinähän sait jo yhden ja se riittää, muuten voi masu tulla kipeäksi.
”Minä haen ite lisää tästä näin”
”Miten tämä toimii? Anna nyt lisää minulle”
”EI SE ANNA jätskiä minulle”
Koneesta ei tullut Rebekalle enempää jätskiä, lukuisista yrityksistä huolimatta. Raivareiden jälkeen hylätty tötterö päätyi tietysti mammalle, joka antoi sen iskälle, joka…
Puolestaan antoi Tepolle ”haukkupalan”, jonka jälkeen Rebekka vaati sitä takaisin itselleen syötäväksi. Kieltävän vastauksen jälkeen tuli tietysti uudet raivarit. Ja me vaan katseltiin tytön touhuja ja pidätelttiin naurua, oltiin kai aivan surkeita vanhempia :D
-Maj
ps. Me ei enää koskaan varmaan päästä lähtemään Ikeasta ilman jätskiä tai raivareita :D
ihana postaus :D
Mukava kuulla :)
Hih, tulipas tästä hyvälle mielelle – taas. :) Sulla on kyl huippu asenne! Ja Teppo on symppis. :)
Haha, välillä mullakin meinaa usko loppua -mutta ei sitten kuitenkaan. Teppo on niiiin symppis <3
Ihana toi kuva ”ei anna minulle lisaa jatskia”. Mika ilme:)
Mamman kíukkupussi osaa kaikki niksit ;)
Voi toista! :D Tuosta Teposta tuli mieleen, että kaksoisveljelläni oli tapana syödä samaa jätskiä koiramme kanssa (ihan aikuisiälläkin vielä), ensin omaan suuhun, sitten koiran, sitten omaan. Epäilen että harrastaa tätä vieläkin nykyisten karvalapsiensa kanssa, hehe! :D
Mun siskokin on niin maailman koirarakkain, että en yhtään ihmettelis, vaikka se tekis samaa! Paitsi siskon suursnautseri taitaisi napata kerrasta koko jätskin :P
Voi miten hyvä kuvasarja. Joku olis voinu antaa periksi tuossa tilanteessa, oli Repsun ilmeen niin hellyyttäviä!
Mulle tulee heti mieleen yks, joka ois antanut periksi….
Ihana kun ette kaunistele asioita, huippua! ”Ja me vaan katseltiin tytön touhuja ja pidätelttiin naurua, oltiin kai aivan surkeita vanhempia :D” Kiitos aamun piristyksestä :D
No mitäs siinä, muitakin ihmisiä taisi naurattaa :D
Ihana Rebekka (ja Teppo)! :D Voin vaan kuvitella ne raivarit kun lisää jätskiä ei tippunukaan.
:D
Aamun piristys, ihana postaus=)
Jee, ihana kuulla!
Ette NIIN tuu pääseen todellakaan ilman jätskiä, sen mankumista tai sitä raivaria pois Ikeasta. ”Omistan” 2,5 vuotiaan tyttären jolle olen ”erehtynyt” ostamaan muskarin kahviosta pullan ja arvaat varmaan miten siinä kävi ;) On noi tytöt sit ovelia..
Haha, voin raportoida myöhemmin, että miten meidän Ikean reissut jatkossa sujuvat…
Hahaha …. : D Cutie Rebekka <3 ps olette ihania vanhempia!
Kiitos Helena :)
Aivan ihastuttava blogi! Löysin sattumalta tänne ja pakko oli lukea edellisiä postauksia, niin monta, kun ehdin ennen töihin lähtöä.. Kiva asenne sinulla elämään ja arkisiinkin touhuihin. Toiviottavasti se säilyy aina vaan!
Onnea uudesta ihmeestä ja tsemppiä pikkulapsi+ vauva arkeen!
Oi että, hienoa kun löysit tänne ja tervetuloa jatkossakin :)
Nää on parhaita juttuja kun Repsu ”kertoo”!
Repsulle aina sattuu ja tapahtuu :)
Sun kaikkien aikojen paras postaus on ollut Kylpevä Jeremias :) Tää pääsi jo aika lähelle sitä :)
Olipas ihana postaus :)
hahah ihana! tuli kyllä niin aidosti toi tilanne mieleen :) Tykkään sun blogista muutenkin tosi paljon, vaikutat ihana aidolta ja sympaattiselta ihmiseltä!
http://brightcolorsofmine.blogspot.com/
Huippu postaus!
Meillä lapset aina vaan vinkuu ikeassa jätskiä vaikka kukaan ei siitä tykkää ja lopulta mulla on neljä puoleks syötyä töttereöä syötävänä. MUTTAKU se kone on niin siisti kun siihen saa ite laittaa sen tötterön ja poletin ja painaa nappia! :D
Viimeksi en suostunu enää ostamaan. Just joku viisas alan ammattilainen sano et lasten pitää oppia sietämään pettymyksiä ja vanhempien pitää pitää rajat ja olla johdonmukasia. (No tuo on kyllä jo aika paljon vaadittu ;) Mut HYVÄ TE! ootte ihana perhe! <3
Aivan loistava postaus,tulin hyvälle mielelle. Sinun kirjoituksia on vaan aina niin kiva lukea :D
Ihana Rebekka! Ja Teppokin :-) Oliko Teppo siis kaupassa mukana? Minusta on kiva että koiratkin pääsevät joihinkin kauppoihin.. Olen töissä vaatekaupassa ja meillä oon sääntönä että koirat jotka voivat olla sylissä (tai vaikkapa vaunuissa ;-D) saavat tulla, kunhan eivät itse kävele kaupassa..
Ahahaha, Rebekka on aivan paras!! Ihana postaus! :)
Hauska kuvasarja:) Minkä merkkiset rattaat teillä mahtaa olla?
Ikeaanhan ei saa koiria viedä kuten ei muihinkaan paikkoihin joissa harjoitetaan ravintolatoimintaa. Opaskoirat on asia erikseen.
http://www.yle.fi/alueet/helsinki/2012/01/koirien_porttikielto_kumottiin_3145176.html
”Vuodenvaihteessa voimaan tullut elintarvikeasetuksen muutos sallii lemmikkien pääsyn ravintoloihin. Ravintoloitsijat saavat kuitenkin itse päättää päästävätkö lemmikkejä ravintolaansa vai eivät.” :)
Oikeestaan olitte ihan huippuja vanhempia! Ite olisin hermoillu ja kuvitellu, että kaikki lähellä olevat ihmiset hermostuu ku mun lapsesta kuuluu pieniki inahdus. Eli itsevarmuutta lisää mulle kiitos, sulla ja sun miehellä sitä tuntuis jo olevan :)
ei herranjumala mikä hirviölapsi..
Ite oot hirviö :D
Minkälainen ihminen haukkuu toisen lasta? Nykyinen nettikäyttäytyminen on jotain ihan järkyttävää..
Sitä voikin jokainen tykönänsä miettiä :)
ihan normaalit ihmiset, ketkä eivät omista lapsia, eikä jaksa kuunnella HIRVIÖ-lasten vinkumisia. Terveisiä vaan sinne vaippalandiaan!
Tuskin kukaan uhmaikäinen on mikään enkeli saadessaan tahto-raivarit x)) Ellei kommentoija toki itse ole ollut enkeli? x) Nää raivarithan on hirveän tärkeitä kehitykselle, lapsi vaan testaa rajojaan. Normaalia siis. :D
t. 3-vuotiaan uhmiksen kanssa taisteleva + 9-kuisen tyypin äiti.
Tottahan tuo. Onhan se myös vähän lapsen persoonasta kiinni. Kaikille ei tule uhmaikää. =)
Tämä oli niin hyvä:) Voi Repsukka vielä on montaa houkustusta elon tiellä..
Kyllä te pääsettä.
Hyvää alkanutta viikkoa Maj sinulle ja perheellesi!
Voi Maj, ihana postaus=)!
Repsun tahtotila näytti aika vahvalta, hih!
Teppo on kyllä niiiiin symppis tapaus, nimeään myöten. Meiltä löytyy vanhaherra Niilo…
Kiitos Neely, rapsutuksia Niilolle :)
Suloinen kirjoitus. =)
On se kyllä hyvä, ettei lapsen tahdolle anneta aina periksi. Muuten ne tietäisi aina mistä narusta vetää. ;)
Voiei apua mun täytyy kommentoida jo toista postausta tällä lukemiskerralla, mutta.. :D Rebekan uhma (josta muuten kirjoitat tosi hauskasti, ihanaa että teillä on tällainen terve asenne lastenkasvatukseen!) muistuttaa mua niin siitä millainen kuulemma olin pienenä! Mulle piti pukea esim rukkaset niin että siinä oli noin sentin raja mihin asti ne saivat olla, muuten EI EI EI. Ja jos en saanut tahtoani läpi (yleensä en :D), huusin äidille: ”Sinä senkin Vilijonkka!!” :D Mutta tästä kamalasta uhmasta seurasi jotain hyvääkin – mulla ei ollut minkäänlaista teiniangstia/murrosikäkiukuttelua, siskolla taas meni ihan päin vastoin. Eli ehkä teilläkin on sitten helppoa kymmenen vuoden päästä?