Löysin isänisän kirjojen seasta aikamoisen opuksen, joka oli ilmeisesti aikoinaan kuulunut mummolleni. Armas Ruotsalaisen kirjoittama ”Nuoren äidin käsikirja” vuodelta 1948. Armas Ruotsalainen oli lääketieteen ja kirurgian tohtori eli hän on varmasti ollut oman aikansa arvostettu asiantuntija. Pari päivää tässä olen kuitenkin kauhistellut ja naureskellut vuorotellen kirjan sisällölle ja päätin jakaa pari aika osuvaa riviä teidänkin kanssa..
Ensimmäisillä kirjan sivuilla kerrotaan, että ”Nuoren äidin kirja on tarkoitettu nuorelle aviovaimolle tai oikeammin nuorelle äidille oppaaksi…” Heti mun kohdalle meni koko homma metsään tai oikeastaan tuplaten, koska en ole lasteni isän kanssa naimisissa. Tilanteemme olisi ollut varmasti aivan ennen kuulumattonta tuolloin vuonna 1948.
”Kun nuori nainen joutuu avioliittoon, avautuu hänelle uusi ja ennestään monessa suhteessa outo maailma” Ni-iin, avioliittoon jouduttiin… Naimisiin päästiin, eiku hetkinen.

Omat lapseni eivät liity mitenkään tämän postauksen teksteihin.
Odottava äiti eli raskaan naisen elintavat ja muuta
Kirjassa raskaanaolevia kehotetaan välttämään raskasta työskentelyä, mutta ”mitään syytä ei ole heittäytyä laiskaksi, säästää muka voimiansa ja mennä heti vuoteeseen vähäpätöisten vaivojen takia” :D
”Vaatetuksen tulee olla terveydenhoidon vaatimusten mukainen, tosin voi muotiakin noudataa, kunhan vain ei mennä järjettömyyksiin” -Huh, onneksi!
”Mainittakoon vielä, että synnytys aiheuttaa melkoisia sielullisia ja ruumiillisia ponnistuksia” – Sehän pitää edelleenkin paikkansa, mutta onneksi nykyään on aika hyvät puudutukset helposti saatavilla ;)
Koetuksen jälkeen…
Suositellaan mm. kylpemistä vasta 2-3 viikon kuluttua synnytyksestä. ”Nuori äiti ei tietenkään itse jaksa vielä yksin ja omin avuin tulla toimeen , vaan hänellä tulee olla auttajia…”
”Voinnista riippuen 4-ntenä tai 5-ntenä päivänä synnytyksen jälkeen voi siirtyä hetkiseksi istumaan mukavaan nojatuoliin”
Ikävä kyllä tuohon aikaan totuus taisi olla hyvin pitkälle jotain aivan muuta. Omalla mummollani oli seitsemän lasta ja navetta hoidettavana, joten lepoon ei ollut mahdollisuutta. Haastattelin vanhinta tätiäni ja hän kertoi, että mummoni ehti levätä synnytyksen jälkeen korkeintaan kaksi päivää ja sitten oli pakko palata takaisin ”työhön”. Voi toki olla, että varakkaammilla perheillä oli hiukan toisenlaiset olot ja äidit saivat oikeasti jopa hiukan levätä. Tätini mukaan silti täällä maalla harva naisista ehti levätä synnytyksen jälkeen ja sitä paitsi joka vuosi tuli yksi pienokainen lisää.
Kirjassa kerrotaan myös paljon ”ihmisen taimen” hoidosta, kuuliaisuuteen kasvattamisesta ja sairauksista. Itselleni mm. riisitautia ja ”näivettymistä” sairastaneiden vauvojen kuvat olivat vähän liikaa.
Voi olla, että palaan kirjaan vielä myöhemmin, ollaan nyt kuitenkin kiitollisia siitä, kuinka hyvin meillä asiat on ja kuinka paljon meillä onkaan kaikkea nykyisin.
Kivaa keskiviikkoa torstaita:)
-Maj
Siellä on näköjään päivät sekaisin niinkuin täälläkin monesti..:D kotona ollessa kun ei päivillä ole niin merkitystä :) että hyvää torstaita vaan :D
Voi kuinka Kiitollisia saammekaan olla !
No on kyllä juu eletty hiukan eri maailmassa tuolloin! :)
Isäni on kotoisin maalta ja syntynyt -57. Tätini on kertonut, että kun supistukset alkoivat, isoäitini oli vielä patistanut hänet mukaan mattopyykille, kun ne oli saatava pestyä ennen synnytystä. Ja synnytys ei edes tapahtunut missään sairaalassa, vaan saunassa kätilön avustuksella. Lääkäri tuli käymään vasta seuraavana päivänä.
Tuollaiset vanhat kirjat ovat ihania :) Äitini keräilee juurikin tuollaisia opuksia ja siitä syystä meillä on vedet silmissä nauraen luettu samankaltaisia naisten oppaita ja vanhoja lääkärikirjoja :D Ja kyllä sitä vain on kiitollinen että maailma on näissä asioissa kehittynyt parempaan suuntaan ;)
Hah, hauskoja ohjeita näin nykynäkökulmasta. Tulipa tuosta aviottomuudesta mieleen, että onko teillä lapsilla isän vai äidin sukunimi (ei tietysti tarvii vastata jos menee liian yksityiseksi)? Meillä nääs melko sama tilanne, tai siis eka lapsi tulossa eikä olla naimisissa ja nimi asiaa on mietitty tässä.
Mummollani on joka naisen niksikirja vuodelta 1953. Se on myös hupaisaa luettavaa. Parhaiten mieleeni on jäänyt neuvot täiongelmiin, jotka menivät jotenkin näin: ”Onneksi nyt on kehitetty toimivia aineita täiden tuhoamiseen, kuten esimerkiksi Täystuho (jotain sinnepäin), joka sisältää täitä tuhoavaa DDT:tä”. Oh dear oikeesti, kyllä sillä aineella on lähtenyt muutkin kuin täit. Hampaita kirjassa kehotettiin harjaamaan soodalla ja kylpemässä olisi hyvä käydä ainakin kahden viikon välein. Ihan uudessa vauvaoppaassa oli muuten mua järkyttänyt neuvo. Siinä mainittiin, että vauvan pyllyn voi pyllypesun jälkeen kuivata hiustenkuivaajalla.. What, eikös se nyt ole vähän hasardia ja mahdollinen palovamman aiheuttaja?
Ostin juuri Englannista hammastahnaa, joka sisältää soodaa. En tiedä kuinka hammasystävällistä se säännöllisessä käytössä olisi, mutta ainakin siis vanha kikka selvästi. Ja mun hiustenkuivaajassa puhalluslämpötilaa voi säätää, ja siinä on myös kylmäpuhallus, jolla varmasti saisi turvallisesti ja näppärästi vauvan pepun kuivattua.
Mahtava kirja, oispa tuosta joku uusintapainos. Mahtava lahja ois odottaville kavereille :)
Aikamoisia ohjeita! :D Haluan myös kommentoida vanhempaa tekstiäsi vartaloista. Se oli ihana ja jotenkin niin kauniisti kirjoitettu, että minulle tuli ihan kyynel silmään. Odotan ensimmäistä vauvaamme ja vaikka raskaus onkin vielä suhteellisen alussa, olen alkanut katselemaan vartaloani aivan eri tavalla. Jotenkin siitä on tullut kauniimpi omissa silmissä, kun tietää, että pieni ihme kasvaa jossain tuolla uumenissa <3
Haluaisin kysyä mielipidettäsi hiuksien värjäämisestä raskauden aikana? Olen ollut ensimmäisen kolmanneksen värjäämättä, mutta nyt olisi päästävä kampaajalle pikaisesti laittamaan edes raitoja, että saa tuon järkyttävän juurikasvun piiloon ystäväni häitä varten. Ja siitä tulikin mieleeni, että osaisitko suositella paria kampaajaa Mansesta? :) Ihanaa, muutamme Helsingistä jälleen Tampereelle muutaman vuoden jälkeen <3 Kiitos vielä ihanasta blogista, minulle tulee aina tosi hyvä mieli kun luen tekstejäsi <3
No mä värjäsin hiuksiani ihan normaalisti muutaman kuukauden välein ja se on mun mielestä ihan ok… Mutta tosiaan se on vain mun mielipide :) Voin suositella Hair Art-kampaamoa, varaa aika Sinille ;) Kiitos ihanasta kommentistasi <3
Minua henkilökohtaisest vähän ihmetyttää tämä nykyään niin yleinen tapa synnyttää lapsia avoliitossa. Älkää ymmärtäkö väärin, mitenkään ”perinteisessä” (ei-seksiä-ennen-avioliittoa) -mielessä en tätä ajattele, mutta ihmetyttää se miten ihmiset ovat valmiita sitoutumaan yhteisiin lapsiin, mutta puolisoon ei sitten kuitenkaan haluta(?) juridisesti (vrt. avo-/avioliitto) sitoutua. Naimisiin menoonhan riittää lyhyt käynti maistraatissa – monet kun perustelevat naimisiin menemättömyyttä sillä, ettei ole aikaa/rahaa järjestää hääjuhlaa. Itse olen naimisissa oleva äiti (enkä missään määrin uskonnollinen sellainen), ja minulle oli itsestään selvää avioitua mieheni kanssa ennen kuin aloimme edes vakavissamme pohtia lasten ”hankkimista”. Siis että olimme sitten vihkimisen jälkeen suunnattoman rakkautemme lisäksi ihan juridisestikin sitoutuneet toisiimme.
Taisi olla varsin sekavasti ilmaistu tämä asiani:) Ihmisiä ja elämäntilanteita on toki erilaisia ja mielipiteitähän niitä maailmaan tunnetusti mahtuu. En siis mitenkään halua kritisoida tai paheksua tällä ketään – kunhan nyt vain halusin tällaisen ihmettelyni tuoda esiin.
Kiitos vielä Sinulle Maj hyväntuulisesta blogistasi ja aurinkoista kesää koko teidän poppoolle!:)
Hahhaaa hauskoja :) tällä viikolla myös itse luin 50-luvun lääkäriopusta, johon lukijat oli saaneet lähettää kysymyksiä ja lääkärit vastasivat. Paras oli kun nainen valitteli kuukautiskipujaan niin kuulemma ne johtuivat epämuodostumasta, mutta kun menee naimisiin tai saa ensimmäisen lapsen niin ne kivut pikku hiljaa laimenee itsestään ja epämuodostuma korjaantuu! :’D