”Tosi ihana, ihan sun tyylinen” oletteko joskus ehkä sanoneet niin vaikkapa kaverillenne? Jotkut vaatteet ovat tosiaan kauniita, mutta eivät yhtään ”oman tyylisiä”. Joskus saattaa jopa erehtyä ostamaan jonkun ihanuuden, joka ei sitten olekaan ”yhtään mun tyylinen”. Itselläni tulee tehtyä nykyään ehkä vähemmän ns. virheostoksia. Mun tyyli on tosi simppeli, käytän aina melkein samoja koruja ja enkä omista esimerkiksi kovinkaan montaa laukkua. Musta ja valkoinen toimivat aina. En myöskään käytä aikaa pukeutumiseen tai oikeastaan en hirveästi mieti tai suunnittele, että mitä päälleni laitan, paitsi nyt ehkä juhliin tms. Heh, sen kyllä huomaa välillä :P En lue muotilehtiä, enkä seuraa katumuotisivustoja. Ostan vaatteita ihan spontaanisti, tosin vähän enemmän, kuin tarpeen olisi. Oikeasti, kuinka moni meistä omistaa vaatteita vain tarpeeseen? Tyylilyyli tai ei, tässä kuitenkin niitä asukuvia, vaikka ihan vaan huvin vuoksi.

 

Paita&laukku/Zara, housut/Pull and Bear ja  kengät/H&M

 

Isosta laukusta löytyy myös pikkulaukku, joka on saatu Glitteristä.

 

Hui miten paljon kuvia MINUSTA. Koittakaa kestää.

 

Miika & mun valitseman pöksyt <3

 

Heipparallaaa…

 

Näissä vaatteissa olimme ystäviemme luona rennossa kesäjuhlassa. Hiekkalaatikolle laitan sitten huomenna verkkarit taas. Mitäs piditte? Toimiko asu vai ei?

 

-Maj

Tämän postauksen pääosassa on 2-vuotiaan tyttösen päivän asu. Vietimme kuluuneella viikolla äititytär-aikaa ja olimme yhdessä kaupungilla ja tytön kummeilla. Hänestä on tullut niin iso jo :”>

 

Neule/Stockmann, paita ja kengät/Zara, housut/KappAhl

 

Hän tykkäisi kovasti poseerata. Hän söisi jätskiä loputtomat määrät ja tekee omia lauluja möröstä. Hän kiipeilee kuin pikkuapina ja tahtoisi, että kynnet maalataan. Voi isosiskoa, hän on niiiin mun tyttöni <3

 

Äidin asu jää kakkoseksi. Mutta tälläkin kassilla on näköjään jalat, kurkatkaapa tämän postauksen laukku :S

 

On ”isoksi” tytöksi kasvamissessa kyllä puolensa. Lapsi, jolla on ollut koliikki, maitoallergia ja korvakierre ei luonnollisesti ole nukkunut ensimäisenä ikävuoteenaan kovin hyvin, noin kauniisti sanottuna. Toisen vuoden alku meni aika samaa rataa, töissä ne ihmettelivät mun silmäpusseja. Aikansa kutakin, nyt hän kipittää omaan huoneeseensa nukkumaan ja llmestyy vasta aamulla ilmoittelemaan, että ”olen tukki”. Se tarkoittaa, että ”nukuin kuin tukki” :D En silti haluaisi sanoa kenellekään kuukausia valvoneelle äidille, että ”kyllä se sitten joskus nukkuu” jne. Väsyneenä ei yhtään helpota sellainen tieto, että vuoden päästä saa taas ehkä nukkua, ei sitten yhtään. Voimia siis kaikille teille, jotka heräilevät syystä tai toisesta yöllä <3

 

Suukkoja,

Maj

 

ps. Kokeilin tuollaisia Magicpoks-tekstejä kuviin, häiritseekö ne teitä?

1 13 14 15 16 17 18 19