Me järjestettiin lasten kanssa oikein kuvaukset Polarn O. Pyretin yhteistyön tiimoilta täällä kotona. Viivi touhuili innokkaana, keksi ideoita sekä keräsi täältä kotoa vähän kuvausrekvisiittaa. Reipas koululainen hyppäsi opettajan rooliin ja piti musiikkituntia pienille koululaisille. Hauskaa oli ja oppilaat olivat kilttejä :)
Viivi valitsi itsellensä Polarn O. Pyretin koululaismallistosta tuon sinisen svetarin ja punaiset pöksyt. Sininen ”jakku” on ihanan pehmoista collegekangasta, mutta silti ryhdikäs ja raikkaan näköinen. Housut ovat slim-fitit, matalalla vyötäröllä ja kapeahkolla lahkeella. Plussaa tulee myös säädettävästä vyötäröstä, koska hoikalle ja pitkäjalkaiselle tytölle on vähän haastavaa löytää sopivan kokoisia housuja.
Rohkeasti vaan triangelia kokeilemaan!
”Isona minusta tulee…”
”Mä näytän mallia sulle, kato näin…”
Pienin koululainen tyytyi seuraamaan uteliaana vähän kauempaa.
”No niin Samppa, sun vuoro, voit vaikka laulaa vapaalla tyylillä…”
Huh, välkkärin paikka! Mitäs ens kerralla opiskellaan?
Kivaa ja vähän erilaista yhdessä puuhailua. Samana iltana tehtiin myös valokuvin tarina nukkekodin synttäreistä <3 Tarinaa tähdittivät Pet Shop Petsit ja Moshi Monsterit, mutta se onkin jo uuden postauksen paikka, jonka Viivi voi vaikka itse kirjoittaa :D
-Maj
Harmi että kaupallisuus on lisääntynyt blogissasi kovasti.Kaipaan vanhaa Maj:n tyyliä…
Mä en selittää juurta jaksain taas tätä asiaa, joten totean vaan, et voi harmi, jos tällä blogilla ei ole enää mitään annettavaa sinulle.
Maj, sanottakoon ensiksi, että tykkään blogistasi ja vaikutat minusta tosi symppikseltä ihmiseltä. Ja mielestäni on ihan oma asiasi, miten paljon yhteistyöjuttuja haluat blogissasi esitellä. Pienenä (toivottavasti rakentavana!) kritiikkinä esittäisin kuitenkin toivomusken, että merkitsisit yhteistyöjutut vähän selkeämmin… Esimerkkinä tämä postaus. Varmaan 99% postauksen lukeneista ymmärsi, että vaatteet ovat saatuja, vaikka asiaa ei suoraan sanottukaan (”Viivi valitsi mallistosta” ). Mutta kenties on se prosentti, joka saa sellaisen kuvan, että esittelette tässä vaatteita, jotka olet itse ostanut (tämä taas johtaa alitajuisesti ajattelemaan, että nämä vaatteet ovat läpäisseet sinun ”seulasi” ja vakuuttaneet sinut niin, että olet laittanut niihin omaa rahaasi).
Peace out!
Totta, ei sun olisi tarvinut edes sanoa, että tykkäät blogistani :D Lisäsin tuohon alkuun tummennetulla tekstin, että kyseessä on yhteistyö. Pitääkin kehitellä joku systeemin, millä merkkailen kaikki yhteistyö-jutut. Itseasiassa Polarn. O. Pyretin vaatteet ovat läpäisseet seulani ja vakuuttaneet minut niin hyvin, että olen käyttänyt omia rahojani heidän vaatteisiin, saatujen lisäksi :) En tekisi yhteistyötä sellaisten brändien, tuotteide, verkkokauppojen tms. kanssa joihin en olisi valmis itse sijoittamaan rahojani.
Minua ehkä myös harmittaa että todella paljon nykyään näitä mainos postauksia. mutta ymmärrän kyllä että ilmaiseksi saadut jutut houkuttaa. kyllä varmasti minullekin kelpaisi :) mutta sinun blogi ja sinähän ainostaan päätät mistä kirjoitat.
Tuli aivan elävästi mieleen näitä eläväisiä ja leikkisiä kuvia katsoessa oma lapsuusajan suosikki leikki, jossa serkkujen kanssa leikimme koulua. Joku oli aina opettaja ja muut oppilaita. Tietysti piti olla omat ”pulpetit” (keittiön tuoleja käytettiin pöytinä kun istuimme itse lattialla, istuintaso toimi näppärästi pöytänä) ja reput sekä muut rekvisiitat aina mukana sekä koulukirjat, vihot, läksyt ja totta kai ne tärkeimmät, väli- ja ruokatunnit! :D
Oi niitä aikoja…ihania muistoja pulppusi kuvista, kiitos siis ihanasta postauksesta ja erityisesti kunnia Viiville, hän on niin söpö nuori neito poseerayksineen ja hyvin sopivine vaatteineen! :)
Niina, ihana, jos tästä oli iloa! Kaikki kunnia Viiville <3
Mun mielestä Repsu alkaa koko ajan muistuttaan enemmän ja enemmän kasvoista Peppeä! Tosi samanlaiset piirteet :)
Ai! Sä oot liikaa fiilistellyt Pepen kasvonpiireteitä, ehkä?:D
Ihanat koululaiset. Pirteät värit lasten vaatteissa, syksy tulee niin värit piristää.
Jep!
Minäkin leikin opettajaa pienenä… Kaikista parhainta oli, kun sai merkata punasella virheet. Kuulemma sanoin siskolleni, että ”voi etttä, kun sulla ei ole virheitä ollenkaan”.
… ja minusta tuli opettaja. Enää en tykkää niin paljoa virheistä. :)
Viivi on kyllä tyylikäs ja pirtsakka opettaja. Ja Rebekka näyttää ahkeralta koululaiselta.
Voi eiii, nään tuon punakynällä merkkailun! Nuoret opet oli aina muutes suosittuja ja huippuja!
Hei! Huomioni kiinnittyi Viivin laseihin, mistä ne mahtavat olla peräisin? Kiva malli!
Taas ihanan raikkaat värit kuvissasi. Näitä on ilo katsella.
Ne on tosi vanhat, muistaakseni Miika on ostanut ne joskus jostain alesta Vero Modasta!
samaa harmittelen minäkin. moni niin ihana vanha ”kotikutonien” bloggaaja mm. indiedaysin valtavirtaan menneet ilmaisten lahjojenkiilto silmässä eivät sykähdytä ollenkaan kun raukat mainostavat (ja myyjä käärii voiton) ja esittelevät noiden svedujen vaatteita ihan innoissaan. äh kun ärsyttää, samoin, että viattomia lapsia käytetään ”malleina”. mitäköhän ovat isona mieltä. bloggaajat ovat wannabejulkkiksia, ihan oikeesti.
Koskakohan mainostetaan seiskaa?
Ehkä ensi viikolla, stay tuned!
No johan nyt. Pakkohan näitä blogeja on lukea? Jos tympii, älä lue. Äh, minua rupesi moinen ärsyttämään -ja ihan suotta. Kommentoinpa kuitenkin.
Kiva postaus minusta, vaikken itse PO.Pin vaatteisiin järin ihastunutkaan (pääsin vihdoin livenä hypistelemään).Raitakuosi on ihanan pirteä kyllä, muut eivät tosiaan juurikaan napanneet.
Nämä koululaismalliston vaatteet sopivat kyllä ”mallille” kivasti! :) Kivoja kuvia!
Ihanan värikkäitä kuvia. Ja reipaan näköinen ope sekä oppilaat ;)
Maj, millä kameralla kuvaat ? =)
Nämä (ja suurin osa muistakin kuvista) on otettu Canonin G12:sta. Mulla on myös järkkäri, mut se on vähemmän käytössä :)
Jotenkin huvittaa tää Popin uusi lanseeraus ”koululais”malliston nimellä… Meidän neljävee käyttää ihan täysin kokoa 122, voisin ajatella ostavani seuraavaksi jo kokoa 128, ei ole vielä kouluasiat käyneet mielessäkään. Sais kyllä koot mennä vielä isompaankin. Ja vähän harmitti kun Popilla käydessä piti vaatteet tsekata tästä ”koululais”mallistosta, haluaisin vielä pukea sen ihan pikkusten vaatteisiin enkä mihinkään koululaisten…
no pituuskäyrällä kai keskiarvo menee 7-vuotiailla kaiketi siinä 122-128 hujakoilla.
Hei!
Ihan samaa mieitin, oma 3-vuotiaani on nyt koon 110/116 käyttäjä ja viimeistä kokoa siis viedään lasten mallistosta. Eikä on mikään poikkeuksellisen suuri jättiläinen ole. Mutta niinpä se on, että jos liikkeessä ei ole tarjontaa, asiakas äänestää jaloillaan – tappio on siis nähdäkseni myös Po.p:n.
Tulin kurkkaan sun blogin ennen huomisten oppituntien suunnittelua.. Ja kyllä, olipa taas ihana hyvän mielen postaus! Kiitos :)