Mä olen kirjoittanut pari synkkää tekstiä, mutta en ole niitä julkaissut. Muakin ärsyttää jotkin kommentit ihan yhtä paljon kuin joitain teistä ärsyttää mun blogikirjoitukset. Jotkut teistä ovat kaivanneet arkipostauksia. Osaa harmittaa blogin kaupallisuus, toiset ovat kateellisia ”ilmaisesta” tavarasta, yhden mielestä en osaa lukea ja joku vielä kertoilee, että todellisuudessa ”se Maj ei ole yhtään niin iloinen, mitä siellä blogissansa antaa ymmärtää”. Ai niin, ja vihreän takin alkuperää on kysytty monta kertaa, anteeksi kun en ole muka siihen ehtinyt vastaamaan. Nyt vastaan kaikille samalla kertaa tässä postauksessa.
Ensinnäkin arki täällä huushollissa on välillä vähän niin ja näin, en ehdi aina kuvaamaan. Joskus haluan myös nauttia hetkistä, ilman että kaivaisin kameraa esille. Kynnys kuvaamiseen on vähän myös kasvanut, kun ”normikamerani” on ihan päreinä, koska se tippui lattialle. Arkipostauksia kuitenkin tulee, mutta sitten kun niitä on luonnollista kirjoittaa. Olen myös täystyöllistetty tuon pienen salamasanterin (Samuelin) kanssa. Hän ei vielä pääse liikkumaan, käytännössä viihdytän/syötän/nukutan ja siivoan elämisen sotkuja ihan 24/7. Paitsi koitan jossain vaiheessa vähän nukkuakin. Uusi kamera on jo matkalla minulle, katsotaan jos saan vähän potkua kuvaamiseen, sillä arkijutut eivät ole mielekkäitä ilman kuvia, vai mitä?
Blogin kaupallisuudesta ja ilmaisesta tavarasta, voi luoja. Älkää ainakaan olko kateellisia, sillä Blogger on ihan ilmainen ohjelma ja kuka tahansa pystyy pitämään blogia. Olen aika monta vuotta kirjoitellut tätä blogia ja kuukausittain Magicpoksiin käyntejä kertyy 300 000-500 000. Mikään ei ole tässä maailmassa ”ilmaista”, uskokaa tai älkää, mutta teen aika paljon duunia tämän kyhäelmän eteen. Jokaisen ”ilmaisen” purkin ja tavaran eteen olen kyllä varmasti käyttänyt useamman tunnin aikaani. Miksi tästä samasta aiheesta vaan aina jauhetaan vuodesta toiseen? Jos tämän blogin sisältö tuntuu pelkältä mainostukselta, niin sitten voin vain kehottaa katselemaan toisenlaisia blogeja. Niin se asian laita vain nyt on.
Vihreä takkini on Cubuksesta, mutta uskoisin, että melkein kaikista ketjukaupoista saa ihan vastaavia.
Niin, se koppavuus-asia. No tuota… tuolla ulkona liikkuessani en ole joka hetki superhymy liimattuna kasvoilleni, oletteko te? En tosiaankaan ole aina täynnä energiaa ja iloisena, onko joku väittänyt sellaista? Ei kai kukaan jaksa aina revetä riemusta. Silloin ei hymyilytä kun raahautuu väsyneenä verkkarit jalassa lähikauppaan ihan vähän ennen sulkemisaikaa, tajutessaan, ettei kotona ole yhtään maitoa. Antakaa ihmisten olla ihmisiä. Tämä elo täällä ei aina ole ruusun tuoksuista hattaraa. Tai ei ainakaan minulla. Pyrin silti olemaan ystävällinen ja kohtelias kaikille parhaani mukaan.
Heti kirjoitettuani lähikaupasta alkoi hieman hymyilyttämään. Nehän pitävät muuten mua ihan sekopäänä siellä meidän omassa pikkumarketissa. Eilen viimeksi sormestani valui verta ja vauva kainalossa kyselin, et onks täällä laastaria. Viime viikolla olin hukannut pankkikortin ja jätin ostokset kassalle. Ilmestyn kauppaan aina mitä jännittävimmissä asuyhdistelmissä, hyvä etten ihan paplarit päässä paina sinne. Yhtenä torstai-iltana juttelin myyjäpojan kanssa, että on kyllä ihan surkee torstai. Piristyksenä siihen surkeeseen torstaihin ostin Herra Hakkaraisen vadelmalimpparia ja vuoren erilaisia pilttejä. Myyjäpoika kertoi, että joo sellasta se on, että aina ei naurata työpäivän jälkeen, kun kännykästä selailee ruokareseptejä ja miettii, että mitä sitä taas söis. Kaikilla omat pulmansa. Nauratti kyllä jälkeenpäin, ensiluokkaista palvelua ja ihania arkipäivän kohtaamisia <3
Olen myös saanut läheisyyskiintiöni erittäin täyteen joka päivä, tuosta pienestä rakkaasta syliapinasta, joka tahmaisilla tassuillaan roikkuu mun hiuksissa, koittaa lähteekö nenäni irti vetämällä, kuolaa mun kasvot ja vaatteet märäksi. Mieluiten hän kieltäytyy syömästä, eikä viihdy lattialla. Edes apinan isä ei tunnu kelpaavan, vaan kammottava karjunta alkaa, kun minä menen yhtä metriä kauemmas :D Mielestäni tästä vauva-ajasta tämä 6-9 kk:n ikä on ehkä raskain, siis itselleni. Niin se oli ekan kanssa ja niin se tuntuu tuon kakkosenkin kanssa olevan. Kehityksessä tapahtuu koko ajan jotain ja unet ovat sekaisin, hampaita pukkaa, kuolaa valuu ja ruoka lentää, haha!
Meidän elämään kuuluu silti oikein hyvää. Ollaan oltu kaikki terveinä, tehty kivoja juttuja yhdessä ja muutenkin. Päiviimme mahtuu hyviä, aivan ihania hetkiä ja välillä vähän niitä huonompia ja väsyyneempiä hetkiä. Molempia tarvitaan.
”Sinä olet minulle kaikki mitä haluan
Kaikki mitä toivoisin
Kaikki mistä haaveilin
Sinä olet minulle syksytaivaan kaltainen
Kaikki mitä osaa en
Kaikki mitä epäilen”
Iso kiitos tsemppaavista kommenteista, otitte niin hyvin tuon me&i:n BC-mallistonkin vastaan, olen niin otettu. Kiitos, että jaksatte jättää kommenttiboksiin viestejä käynneistänne. Kiitos myös vertaistuesta toisille äideille <3
-M
Niin aitoa ja totta <3 Kiitos ihana Maj näistä aidoista ja elämänmakuisista postauksista! Toivottavasti sinä saat meiltä muilta äideiltä sitä virtaa, iloa ja hymyä niinkuin sinä ammennat sitä meille:)
Vauva-arki kohta 8kk ikäisen pikku-ukkelin kanssa ei aina tosiaan ole herkkua ja miksi pitäisikään. Silloin osaamme arvostaa niitä ihania hymyjä, sirrillään olevia iloisia silmiä ja käteen tarttuvaa tahmatassua! Näistä hetkistä sinä juuri osaat kertoa aivan kuin ne ovat!
Ihania ja auinkoisia syksyn hetkiä sinne "ruudun toiselle puolen". Ammennetaan iloisista hetkistä myös voimaa niihin sadepäiviin ja kun kaikki heittää häränpyllyä.
<3
Nyt pitää jo kommentoida uudestaan:) nyt vasta luin nuo aiempien postausten kommentit! Herrajumala mitä kateellisten panettelua ja paskanjauhantaa kertakaikkiaan.
Miten ihmiset kehtaa! Tai kehtaahan ne, joilla ei ole mitään käytöstapoja tai asiallista sanottava. Se on tosiaan helppoa kirjottaa mitä sylki suuhun tuo. Jokainenhan saa olla mitä mieltä haluaa, mutta pitääkö sitä tulla kaikille huutelemaan ja toisten mieltä pahottamaan.
Eiköhän kaikkien suosittujen blogien taustalla ole nykyisin jonkunlaisia yhteistyökuvioita ja sponsoreita! Hyvä niin! Niin saadaan ihmisiä kiinnostavaa materiaalia. Sehän vaan kertoo siitä että blogi on jo niin suosittu, että sponsoreilla on markkinointimahdollisuuksia!
Yhteistyökuviosi ovat laadukkaita ja mielenkiintoisia. Ja yhteistyökuviot ovat varmasti aikaavieviä ja vaativat hyvän työpanoksen! Jatka samaan malliin:) ei me oikeat lukijat täältä mihinkään kadota:)
Niin, aika moni täällä kuitenkin on kertonut pitävänsä myös mm. lastenvaate-yhteistyöjutuista :) Kiitos paljon tästä, ihana, että jaksoit kommentoida <3
Tsemppiä ja tuulta päin, onneksi taitaa kuitenkin suuri osa tämän blogin lukijoista olla fiksuja ja sen verran aikuisia että omataan empatiakykyäkin :) Mielestäni blogisi on siinä vähemmistössä noiden mainos- ja yhteistyöjuttujen suhteen, viime aikoina olen monta ”nettivaatefirmanmainosblogia” jättänyt pois lukulistaltani- mieluummin lueskelen teidän arjestanne kuin katselen ainaisia kollaaseja ;)
Itselläni lapsen ensimmäiset 6kk meni sumussa, onneksi on valokuvat että tietää miltä muksu näytti silloin ;) Mutta onneksi kaikki tuokin jää pikkuhiljaa taa, ja kohta sinulla onkin kaksi reipasta tarhaikäistä siellä jaloissa pyörimässä!
Ja hei, olisin aika huolestunut ihmisen henkisestä tilasta jos aina ja iän kaiken olisi hullun hymy kasvoilla ja maanisella energisyydellä painaisi eteenpäin – se nyt ei olisi lainkaan normaalia ;)
Oikein mukavia syyskuun viimeisiä päiviä teille kaikille!
Hei! Tuli yks kysymys mieleen. Ihastelit tuossa sun elokuun viimesessä postauksessa Kappahlin valkosta neuletta, jossa oli strasseja, niin tiedätkö onko se jo tullut myyntiin, kun en ole ainakaan nettisivuilla nähnyt?
Mä luulisin kyllä, että se olis jo tullut myyntiin, kun se ”Panda-mallistokin” on ollut jo hetken kaupoissa :)
Sun blogi on suosikkini, ehdottomasti. Olen suunnilleen parin vuoden ajan seurannut blogiasi ja joka päivä on pakko päästä ainakin kertaalleen tarkistamaan, oletko kirjoittanut jotakin uutta. Itselläni ei ole lapsia ja olen hyvin erilaisessa elämäntilanteessa, mutta tykkään hurjasti lapsiaiheisistä postauksista, kuten myös hyvin monesta muusta aiheesta, josta kirjoitat. SInulla on ihana tyyli kirjoittaa! :)
Ihanaa Maj, ihana! <3
Lueskelin eilen edellisten postaustesi kommenteja ja kyllä meinasi usko loppua näiden kateellisten ja kärsimättömien äitien kohdalla. En ymmärrä, miksi bloggaajilta vaaditaan aivan älyttömästi, mutta ei voida sitten antaa heidän nauttia blogiensa suosion tuomista eduista! Naurattaa kuinka aikuisten oikeasti aikuiset ihmiset voivat välillä käyttäytyä näin lapsellisesti.
Haluaisin vielä sanoa, että olen lukenut blogiasi jo useamman vuoden ja tykkään hurjan paljon ja vielä vähän enemmänkin Magicpoksista! Rebekka ja Samuel ovat vain yksikertaisesti aivan ylisuloisia! :)
Terveisin 19 vuotias Magicpoks fani
Mä pidän kovasti tästä sun blogista. Hyvä postaus.
Kaikkea hyvää!
En ole aikaisemmin kommentoinut kenenkään blogia, mutta nyt on pakko sanoa muutama tsemppisananen. :) Kiitos aivan mielettömän ihanasta ja elämää täynnä olevasta blogista. Löysin blogisi tänä kesänä ja olen jäänyt ihan koukkuun! Blogisi tarjoaa mielestäni jokaiselle jotakin, ja kerrontatyylisi on elämän realistinen. Olen kovasti ihmetellyt (positiivisella tavalla) kuinka jaksat niin ahkerasti kirjoittaa blogia ja kiitos siitä, sillä blogisi lukeminen kuuluu päiväni kohokohtiin. :) Älä siis välitä muiden höpöhöpö -puheista ja kommenteista, sillä sinä kuulut blogipitäjien kärkijoukkoon! ;)
Minä vasta ihan pari kuukautta sitten löysin blogisi – mutta tykkään kovasti! :) Jatka samaan malliin!
Upeita syyskuvia muuten! Vau! Tykkään! <3
Ja hei, ei sitä aina voi olla viimesen päälle tai naama messingillä – itellä tuli tänään "vähän" kiire vanhempainiltaan kun hokasin sen alkaneen jo ja en ehtinyt ku tukan laittaa ponnarille koululle juostessa ja raahauduin luokkaan naama punasena ihan mitkä vaatteet sattuu päällä.. :P
Blogia voi jokanen alkaa pitää ite jos nyt sitten on kateellinen jostain ilmaisesta paidasta tms. :P Ei niillä ilmaisjutuilla mitä saa niin rikkaaksi pääse. Ennemmin mua esim. osa-aikatyöläisenä ja raha-tuli-raha-meni-elämässä auttaisi joku ruokakaupan sponsori. :D Sais vaikka ostaa muutamalla satasella ruokaa ilmaiseksi kuussa – se vasta olis jotain! ;)
Hei joo, mäkin haluan piikin auki tuohon lähikauppaa, ei haittais vaiks lompakko unohtuukin välillä :D Toinen olis toi bensa, KUULETTEKO ABC:T ja muut. Hahah :D
Aina vain paremmaksi menee, tykkäsi isäntäkin tästä. :D
Elä ota kateellisten ihmisten juttuja itseesi! Mielestäni blogisi on aivan ihana ja tykkään tavastasi kertoa arkisiakin asioita, saat arjen tuntumaan mukavalta! Kateelliset voisivat itse koittaa kuinka kova työ on pienen lasten ja arkisten kiireiden keskellä kirjoittaa blogia! siihen menee varmasti enemmän aikaa kuin ilmaisia tavaroita saa..
ps. olen itsekkin hieman kateellinen sulle, mutta vain siitä kuin suloisia sun lapset ovat!
Sä olet Maj Super! Ihan oikeasti, ja olet varmasti kaiken saamasi ansainnut- olivat ne sitten materiaa tai muuta, ilmaista ja hinnakasta. Joka päivä käyn ensimmäiseksi lueskelemassa blogiasi. Olet niin maanläheinen bloggaaja, voisin jopa sanoa että maanläheisin ja aidoin verraten muita bloggaajia. Sinuun on helppo samaistua, enkä tunne yhtään kateutta saamistasi ”lahjoista” tai ostoistasi. Jatka samaan malliin ja pidä aitoutesi!
Älä välitä kateellisten panettelusta! Sulla on ihana blogi :) T: Henna Ykasta
Terkkuja Ylivieskaan ja kiitos kommentistasi Henna :)
Niin totta! Aina ei naurata, eikä aina voi jaksaa olla iloinen – parasta on, ettei aina tarvitsekaan. Musta on tosi ”kiva”, että välillä postaat näitä ei-niin-iloisia postauksia (vaikka ei tietenkään ole kiva, että mieli on siellä suunnalla välillä maassa, höh), jospa ne ihmiset jossain vaiheessa tajuavat, että bloggaritkin ovat ihan ihmisiä, joilla on tunteet ja öö, oma elämä? :P
Kannattaa muistaa, että nuo kaikki negatiiviset kommentit tod näk kumpuavat ihan oikeasti kateellisuudesta, moni kun varmasti TAHTOISI kirjoittaa näinkin suosittua blogia ;) On se kyllä outoa, miten moni kokee tarpeelliseksi jättää mieltä pahoittavan kommentin – jos meikäläinen törmää blogiin tai blogikirjoitukseen josta en tykkää, klikkaan ruksia tai siirryn seuraavaan, sen sijaan että jäisin toisen kommenttiboksiin vinkumaan, kaikki kun eivät tykkää kaikesta ja onhan sillä blogin KIRJOITTAJALLA viimekädessä oikeus päättää mitä ja milloin postailee. Ja melkein kehtaisin väittää, kun tätä blogiasi on nyt useampi vuosi tullut luettua, että kyllähän sä olet aina pyrkinyt ottamaan lukijoiden toiveita tosi hyvin huomioon, aina vähän tilanteen mukaan ja jos joukossamme on lukijoita, jotka eivät tätä käsitä, no, sillehän sä et voi mitään. Kukaan ei pakota lukemaan blogia, eikä kukaan sano, etteikö niitä postauksia voisi jättää lukematta, jotka eivät käy yksiin kunkin oman maun kanssa. Itse en esimerkiksi harrasta meikkaamista, enkä useinkaan laita hiuksia (vaikka toivoisin kyllä, että osaisin, mutta lasten kanssa työskennellessä sitä ei oikein koe tarpeelliseksi…) ja tästä syystä yleensä skippaan sen sortin postaukset vähän jokaisessa blogissa, mutta eipä mulle ole koskaan tullut mieleen mennä ja vinkua blogin kirjoittajalle, että nyt hän kirjoittelee ihan vääristä asioista kun *minua* ei satu kiinnostamaan. Voi huoh, ihmiset!
Jatka vaan samaan malliin ja anna kateellisten kärsiä tuskissaan, se on niille ihan oikein! :)
”Kehityksessä tapahtuu koko ajan jotain ja unet ovat sekaisin, hampaita pukkaa, kuolaa valuu ja ruoka lentää, haha!” Haa, kuvailit ihan mun normityöpäivän ;)
Eipä tässä enää muuta kuin tsemppiä ja iloista mieltä sinnepäin :) Itse jään odottelemaan seuraavaa postausta, oli se mistä aiheesta tahansa ja olipa siinä kuvia tai ei, hih. Vaikka täytyy myöntää, että Repsun ja Viivin yhteiskuvat saavat aina hymyn meikäläisen huulille.
Heipähei kollega ;) Asiallinen teksti, sait mut nauramaan! :D Seuraavaa postausta tai sen aihetta ei tiedä kukaan, en edes minä itse. Katellaan huomenna sit ;)
Kiitos avoimesta postauksesta!
Kaikkia ei voi mielyttää, eikä tarvitse.
Harmi, että näitä kateellisia, ilkeitä kommentin jättäjiä on nyt aika monestakin
blogista saanut lukea. :/
Jokainen valitsee oman linjansa blogiin, mikä itselle sopii. Eikä kenenkään mielestäni tarvitsisi sitä tulla
arvostelemaan. Aina voi etsiä mieluisen blogin luettavaksi. Ehkä joillakin ei vain ole omassa elämässä kaikki hyvin
ja pitää purkaa sitä pahaaoloa toisten kirjoituksissa. Anyway, sä olet mahtava kirjoittaja!
Voimia vauva-arkeen. :)
Voi että. Mun mielestä tämä kun menee niin päin, että me blogisi seuraajat ei suoranaisesti anneta sulle juuri mitään mutta sä annat meille lukijoille hyvän lukukokemuksen tai milloin mitäkin elämyksiä.
Meidän oikeasti pitäisi ymmärtää arvostaa sitä, että joku on valmis jakamaan oman elämänsä ja kokemuksensa meidän kanssamme. Näistä lähtökohdista emme todellakaan voi velvoittaa sua toimimaan meidän mielemme mukaan ilmaisussasi tai valinnoissasi.
Ei kai kenenkään ole pakko valita seurantansa kohteeksi sellaista blogia, josta ei pidä tai jossa ei näe kuin arvosteltavaa? Bloggaajan epäonneksi aina on tietysti niitäkin lukijoita, joille juuri tämä arvostelu on henkilökohtainen agenda.
Olisi tietysti ihan suotavaa, että kommentoijat (me) muistaisimme useammin antaa sitä positiivistakin palautetta, ettei kuuluisi pelkkä valittajien ääni.
Joten, kiitos tosi hyvästä blogista. Olen vieraillut täällä jo pitkään mutta kommentttiboksit yleensä ohittaen. Omassa elämässä vauvaperhearki on jo ohitettu hetki ja toinenkin sitten, mutta kovasti tutuilta tuntuvat postaustesi aiheet, välillä naurattavat ja välillä itkettävät. Pidä valitsemasi linja ja toivottavasti jaksat pitää blogiasi vielä pitkään.
Niin, jokainen saa onneksi tosiaan ihan itse valita, että mitä lukee :) En itse jaksaisi haaskata aikaani haukkumalla toisia missään foorumeilla tai blogissa. Toiset ne jaksaa. Onneksi sellaisia ihmisiä loppupeleissä tosi harvoin eksyy tänne :)
Hei,
…Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos…:)
Eli älä ihmeessä välitä,kateellisia löytyy aina…on toisaalta sääli,mutta ihmisluonto näemmä on vaan tällainen.
Niinkuin moni on jo sanonutkin,ainahan voi kokeilla ja aloittaa blogin kirjoittamisen,sittenhän näkee miten ”helppoa&vaivatonta” se on :)
Älä murehdi,nauti ”eduista”,olet ne varmasti ansainnut…sinulla on kiva blogi ja mukaa on aina käydä kurkkaamassa mitä olet kirjoitellut…Mukavaa syksyä sinulle ja perheellesi!
t.4 tenavan äiti :)
Ihan hyvä ja aiheellinen kirjoitus. Tämä on tosi elämänmakuinen blogi.
Mä luen tosi monta eri blogia ja kaikissa niissä esiintyy aika usein jotain ilmaista joka on saatu ”testiin tai kokeiltavaksi”. No sehän tarkoittaa sitä että omaksi vaikka ko. sanaa ei käytettäisi.
Mua ei niinkään ärsytä jos joku jotain saa vaan se aina jotenkin hämmentää että koskaan ei voi tietää mitä bloggaja tekee omilla rahoillaan ja mitä on sponssattu. Se korostuu monessa muussa blogissa enemmän kuin täällä. Osa bloggaajistahan elää sillä ja varsinkin moni opiskelija elää varsin leveää elämää. Toki se on jossain kohtaa mainittu mutta usein aika epäsuorasti että joku muu esim sponssaa illallisen tms.
Tai kuten yksi bloggaaja jätti lähtemättä matkalle koska hänellä ei ollut rahaa. Myönsi saavansa blogin kautta niin paljon kaikkea että sitten kun johonkin pitäisi sijoittaa omaa rahaa, se ei ehkä onnistukaan.
On ihan ymmärrettävää että joku niska limassa tehtaassa hommia paiskiva duunari ei voi käsittää että joku tienaa bloggaamalla niin paljon että voi ostella merkkilaukkuja jne. Mutta elämä ei aina olekaan reilua.
Ja asian toinen puoli on se mitä moni ei ehkä tule ajatelleeksi, yksityisyyden menettäminen. Kun netissä esittelee perheensä, kotinsa, ystävänsä jne, se on mun mielestäni aika iso juttu.
Kuinka moni niistä jotka kritisoi bloggaajien saamia ilmaisasioita, olisi valmis avaamaan koko elämänsä muille? En minä ainakaan. En ole sen luontoinen ja tuskin elämäni ketään kiinnostaisikaan.
Joo, meni osittain vähän asian vierestä ja muihin blogeihin :) Mutta tulipa pohdittua aihetta.
Itse olen miettinyt ihan samaa kuin sinä. Perheen, ystävien ja oman arjen esittely netissä tuhansien ihmisten arvosteltavaksi on se hinta, minkä bloggaajat maksavat niistä ilmaisista tuotteista. Mielestäni aika kova hinta yksityisyyden menettämisestä.
Hyvä kirjoitus, niin kuin aina. En voi kanssa ymmärtää ihmisten kateellisuutta ja mikään ei tosiaan tässä maailmassa ole ilmaista. Oot huippumamma ja toivottavasti jatkat täysin samaan malliin! :)
very good että kirjotit ton. kyllä porukan pitäis tajuta että ei äidin ja perheen elämä ole aina hohdokasta, ja jos/kun kotona on vilinää niin väsyttäähän se vanhempiakin. porukka voi valittaa siitä että yritetään tehdä elämästä kiiltokuvamaista, mutta sitten kun uskaltaa näyttää senkin että on joskus väsynyt, niin siitäkin nostetaan haloo että ”miks on niin nyrpeetä naamaa?”. enmä tiedä, mutta tuo oli vain yksi ajatus. tsempit sinne, toivottavasti ois onnellinen syksy siellä :)
Moikka Maj, olet ihku, älä välitä!!
Hyvä kirjoitus, oot ihan paras! :)
hei haluan vaan sanoa että rakkautta ja haleja <3
t: 8kk ikäinen poika juuri samoissa jutuissa kuin samuel :)
Ihana Maj! Itse haluan kiittää sinua mahtavasta blogista, josta saa vertaistukea lukemalla tekstejäsi joihin voi aina aiheen kolahtaessa samaistua. Nytkin, tässä postauksessa oli niin paljon tutulta kuulostavia asioita liittyen äitiyteen kun täällä kotona yhdeksänkuisen kanssa pyörin.
Tämä postaus oli ihanan tyhjentävä ja aito, se sai hymyn huulille. Luen tätä blogia melkein poikkeuksetta joka päivä ja olen alusta asti pitänyt aitoudesta ja rehellisyydestä postauksissasi, ei aina voi olla täydellinen päivä. Minusta ne lahjat ovat vähintä mitä tälläisen suositun blogin kirjoittamisesta voit saada, jaathan meille osan elämästäsi ja tekemisistäsi, mikä ei varmaankaan aina ole ihan helppo nakki :-) kaikkea hyvää sinne ja pirteitä syyspäiviä!
Sulla on yks mielenkiintosimmista blogeista, päivittäin käyn kurkkaamassa mitä teidän elämään kuuluu.. hauska tapasi kirjoittaa ja elämää pursuavat kuvat on niin aitoja niinkuin moni on sulle sanonut.. kateellisia riittää, se on heidän energiastaan pois ei anneta niiden mielenrauhaa horjuttaa.. eivät ymmärrä ettei heiltä ole kukaan pois mitään ottanu.. kuuntelehan Herrasmiesliigan Happamia,sanoi kettu <3
Kohta tulee talvi ja on kirpeää ja kokonaan valkoista :)
Tiedän, että blogin kirjoittaminen on niin työtä. Itsekin sitä mielellään tekisi, mutta en vaan kerkeä.. eikä jaloissa edes pyöri kahta lasta, koiraa ja miestä. Hattua nostan, että kerkeät ja jaksat!
Itselläkin tosiaan ihan eri elämän tilanne, mutta on niin mukava ” kurkistaa” aivan erilaiseen elämään. Sun teksteille voi vain hymyillä. Ne jaksavat piristää kerrasta toiseen, että kiitos vain päivien piristyksestä! Niin monta kertaa olet saanut hymyn kasvoilleni :)
Varmasti kyllä niin paljon saa kestää kommenttien suhteen. Ja epäilen, että vaikka kuinka yrittäisi olla välittämättä ikävistä kommenteista, ei se kuitenkaan ihan niin mene. Aina ne jotenkin mieleen rekisteröityy.
Ihana kaunis Maj, voimia sinulle niin arkeen kuin bloggailuukin!
Maj, mun lemppari <3
Osui ja uppos. Tunteiden vuoristorata aamusta iltaan. Se kuvaa arkea meidän osoitteessa.
Lapset – parasta, ihmeellisintä, rakkainta ja ainutkertaisinta mutta toisaalta onko tämä myös elämäni raskainta aikaa? Tuntuu että mies on nostettu hyllylle istumaan että tulee se sinunkin aika vielä, EHKÄ. ;)
En voi muutakuin nöyränä myssyä nostaa että kirjoitat, avaat avoimesti ajatuksiasi ja saat näin päivän päätteeksi kyyneleet silmiin ja muistutuksen siitä että ei tässä veneessä yksin olla.
Nyt lapset unten mailla ja hetki ollaan vielä tunnekarusellissa kun huono omatunto kalvaa päivän pinnojen palamisista. No sitä se äitiys on <3
Blogisi on koukuttava!
Ä+2v+9kk
Voi että kun tuossa juuri yksi päivä mietin, että on tää maailma pullollaan pöljiä ja tämä sen taas todistaa. Onneksi on kuitenkin myös kaltaisiasi ihmisiä. Ihmisiä, jotka elämän kiireen keskellä viitsivät antaa itsestään niin paljon kuin sinä tälle blogille annat. Itse en siihen koskaan pystyisi.
Miljoonaan kertaan toistettu taivahan tosihan on se, että kukaan ei tätäkään blogia pakota lukemaan. Toivoisin, että ihmiset ottaisivat peilin siihen kauniiseen käteen ja katsoisivat itseään syvälle silmiin ja sitten vasta kommentoisivat tähänkin blogiin. Itse noudatan oman moraalikäsitykseni mukaista kommentointietiikkaa, enkä koskaan kirjoita mitään, mitä en voisi ko. henkilölle suoraan kasvotusten sanoa.
Kiitos ja aamen! :D
Moikka Maj! Ajattelimpa mäkin vielä tsempata, älä välitä niistä ilkeistä kommenteista. (tai kai sitä väkisinkin vähän jää pohtimaan), mutta annat mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos! Tai ehkä enemmänkin toisesta silmästä toiseen jne.. Ja jaksamisia Samuelin kanssa! <3
Kiitos tästä postauksesta, mä tarvitsin tätä just nyt. Nimittäin tultiin alkuillasta vauvauinnista, vauvahan nukahti syömisen jälkeen sänkyynsä ja mä – kun kerrankin sain ihan vapaata – avasin teeveen ja suklaalevyn. Nyt kello on kohta 22, kämppä sekaisin ja uimakamppeetkin vielä kasseissa, meille tulossa huomenna vieraita ja mä tässä vaan pakoilen ja pähkäilen että pitäiskö mun herättää toi 9kk mies yövaatteiden vaihtoa ja iltapuuroa varten.. Ja tää sun postaus todellakin antoi vertaistukea just nyt kun musta tuntui hieman ahdistavalta =) Se tunne puolittui, kiitos sen kun sain lukea että ehkä muillakin on jotain tällaista – ja että siitä selvitään =) Olet ihana, tää blogi on mun suosikkini <3
Heeeei, just tuollaista se on, ja taatusti kaikki (edes suht normaalit) äidit ymmärtävät sua 100%!
Musta on aivan mahtavaa, että sulla on rohkeutta kirjoittaa tällaista blogipostausta. Vaikka on toki tosi rohkeaa kirjoitella siitä aurinkoisemmastakin arjesta, ei siinä mitään :) Ei minusta ainakaan siihen olisi, ja tuskin kovin monesta muustakaan.
Sen vaan haluan sanoa, että jatka samaan malliin <3 Kohta elo helpottuu, kun S kasvaa (kuten itsekin totesit), ja voin kyllä allekirjoittaa senkin, että ne pari ekaa kuukautta menee helposti (?), mutta puolesta vuodesta eteenpäin homma on hankalampaa, niin kauan kuin lapsi oppii liikkumaan kunnolla ja tajuaa vähän asioita. Oikeestaan joku 8-10 kk ikä on jo tosi mainio :)
Hyvä Maj! Suoraa tekstiä ja aivan asiaa! Sun blogi on kyllä mun ehdoton suosikki ja vaikka mä en sua ”oikeasti” tunne niin sä oot huippu tyyppi. Kiitos sulle tästä blogista!
”Olet rohkeampi kuin uskot,
Vahvempi kuin luulet,
ja älykkäämpi kuin tiedät.”
– Nalle Puh
Jaksuja sinne!
-s-
Hyvä postaus, sai hymyn huulille. Täytyy vain ihmetellä noita kateellisia, kun kehtaavat kirjoitella mitä sattuu, blogiahan ei ole pakko lukea jos ei huvita ja mikään ei ole ilmaista tässä maailmassa. Ihana vain, kun pääsee täältä teidän elämää seuraamaan. Voi, tuo tahmatassu, isi-ei-kelpaa-ikä on NIIIIIN tuttua…meillä kohta 4v poika ja 8kk tyttö. Pahin uhmakausi isommalla ja pienempi roikkuu minun perässä koko ajan, hammasta pukkaa, konttaa ja nousee seisomaan kaikkea vastan ja sitten kellahtaaa..hoh hoijaa. joskus on raskasta ja sitten sitä kun talo iltaisin hiljenee, miettii miten onnellinen on siitä kaikesta… <3 Tsemppiä ja jatka samaan malliin, olet huippu! :)
Hei!
Olen lukenut blogiasi noin vuoden aktiivisesti ja samaistunut elämääsi itsekin pienten lasten äitinä. Ymmärrän blogin pitämisen vievän paljon aikaa itsekin blogia kirjoittaneena. Olen myös tämän vuoden aikana huomannut blogisi kaupallistuvan rajusti ja surukseni todennut, että tämäkin ennen niin aito blogi oli ostettavissa. Ihminen joka vastaanottaa esim. viimeisen kuukauden aikana ilmaisen lomamatkan, vaatteita, peitteitä yms. kiihtyvään tahtiin ei voi enää millään tavalla sanoa olevansa markkinoinnin ulkopuolella ja kirjoittavansa vain blogin pitämisen ilosta. Mikäli itse kriittisesti selaat läpi kirjoittamiasi postauksia voit huomata, että valtaosa niistä on maksettuja mainoksia yrityksiltä jotka ovat lahjoneet sinut. Minua eivät vakuuta nämä tuotearvostelut joissa kehut saamiasi asioita uusien ilmaisten tavaroiden toivossa. Näistä ”pyyteettömistä” lahjoista voi myös kieltäytyä tai ne voi lahjoittaa niitä oikeasti tarvitseville. Sinä et vaikuta vähävaraiselta, joka tarvitsisi ilmaistuotteita perustoimeentulon turvaamiseksi. Siksi tästä viimeisimmästä sinänsä hyvin arjenmakuisesta postauksesta huolimatta siirryn entisten lukijoiden joukkoon.
Huomasitko tuossa postauksiani selaillessasi, että lahjoitin juuri 10 000 Ruotsin kruunua hyväntekeväisyyteen, Tampereen lastenklinikalle? Mutta se ei sitten varmaan ole mitään.
Tampereen lastenklinikka käyttää euroja,ei kruunuja. 10 000 kr kuulostaa mahtavammalle kuin 1100 euroa. Kiva lahjoitus toki sekin,mutta aika moni meistä keskituloisista lahjoittaa saman summan joka kuukausi yhteiseen hyvään,veroina. Veroilla tuetaan esim. kotona lapsiaan hoitavia perheitä …
Mua hävettää sun puolesta, ihan oikeasti :/
Hävettää MUN puolesta ? Blogisi lukijan.
Erikoista.
No siinä häpeän lomassa annan sulle postausvinkin.
Olisi mukava lukea miten verottaja suhtautuu näihin ilmaismatkoihin ja muihin maksettuihin mainoksiin?
Tuote-eduista kun käsittääkseni kertyy vuositasolla jo ihan merkittää hyötyä bloggaajalle.
Mukavaa syksyä kaikille lukijoille.
(p.s kysyminen ja kyseenalaistaminen ei ole negatiivista arvostelua,vaikka sen tunnut hyökkäyksenä ottavankin)
No aika suolaista verrata lahjoitusta veronmaksamiseen.
Tämä tekemäsi lahjoitushan ei tietämäni mukaan ollut sinun omasta rahapussistasi ollenkaan vaan me&i järjestämä hyväntekeväisyyskamppanja bloggers collectionin yhteydessä. Tätä 10000 kruunua sinulla ei ollut mahdollistakaan saada itsellesi vaan sinun piti valita joku kohde johon me&i lahjoittaa rahaa. Korjaa jos olen väärässä.
Jos luet postauksiasi saatat huomata myös, että myit huuto.netissä mm. puvun jonka sait ilmaiseksi Reimalta. Eli sen lisäksi että puku oli sinulle ilmainen ja paljon käytössä, sinä vielä rahastit sillä. Vaihtoehtona olisi ollut lahjoittaa tämä sinulle ilmainen käytetty puku vaikka vähävaraisia lapsiperheitä tukeville yhdistyksille esim. Hope on tällainen yhdistys.
En halua pahoittaa mieltäsi sillä vaikutat mukavalta ja järkevältä ihmiseltä. Enkä todellakaan väitä että itse kutoisin kotona villasukkia orpolapsille, sillä nytkin retkotan sohvalla maha täynnä vailla huonoa omatuntoa juuri ostetuista uusista talvikengistä (vaikka edellisetkin ovat varsin hyvät ). Haluan vain herättää ajatuksia sinussa ja ehkä muutamassa muussakin, sillä me joilla on niin paljon usein unohdamme sen etteivät kaikki ole yhtä hyvässä asemassa. Sinun kaltaisesi bloggaajat joilla on suuri lukijakunta, voisivat oikeasti edistää välittämisen sanomaa ”kaikki mulle heti nyt” ideologian sijaan.
Toivon sinulle ja perheellesi kaunista rakkauden täyttämää syksyä!
Kylläpä ihmiset ovat pikkumaisia :( Tuli paha mieli sun puolestasi. En siis ole kommenttibokseja seurannut, mutta jos siellä nyt riittää tuollaisia asiattomia kommentteja, se on kurja. Niin se vaan taitaa olla, että kateus on ihan loppumaton luonnonvara. Tsemppiä! Sun blogiasi on mielestäni kiva lukea! Itse olen vakaasti lapseton, mutta silti jokin tässä blogissa kolahtaa ja palaan tänne aina uudelleen. :)
Kiitos ihanasta tekstistä.. aina ei ole helppoa, mukavaa tai pirteä. Omani lapseni on 10kuukautta ja joskus on kiva kuulla joltain muulta kuin läheiseltä, ettei AINA vaan voi jaksaa. KIITOS!
sit olis viel kyssäri..millä muokkaat noita sun kuvia ja oot tehny sun bannerin??
Ihana Maj! Älä anna nillittäjien päästä ihon alle! Mulla ei ole lapsia, ja olen muutenkin tosi erilaisessa elämänvaiheessa kuin sinä, vaikka suunnilleen samanikäisä ollaankin, mutta pidän ihan hurrrrjan paljon sun blogista! On tosi kiva lukea sun ja teidän perheen juttuja, vaikutatte tosi symppiksiltä kaikki! Ja ei aina voi olla mega-super-ihana-maailman-paras-hymy-pyllyssä -päivä, ei kenelläkään aina ole, turha siitä on tuntemattomien valitella sinulle. Ja eihän kukaan tee työtä ilmaiseksi, kyllähän sen hölmömpikin tajuaa, että suht suositun blogin ylläpitämiseen menee aikaa ja vaivaa. Niinkun sanoit, niin kateelliset voivat ihan itse alkaa kirjoittaa omaa blogiaan ja miettiä sitten, ovatko ne ”ilmaiset”, blogin kautta saadut tuotteet sittenkään niin ilmaisia. Jatka samaan malliin, minä ainakin palaan lueskelemaan blogiasi lähes päivittäin! Tsemppiä sulle ja näytetään valittajille kieltä! :)
Ihana Maj, täyttä asiaa! Tykkään kovasti sun jutuista ja siksi tätä blogia luen melkein joka päivä. Jatka samaan malliin!!!
Luin tämän postauksen ja menin vielä lukemaan niitä aikaisemman postauksen juttuja..sitten vaihdoin jo sivua, mutta mieltä jäi oikein kaihertamaan kun en tullut tänne kertomaan miten kiva blogi sinulla on ja että tämä on mielestäni paras blogi. Se on harmi että yleensä varmastikkin ne ikävimmät kommentit jäävät sinulle mieleen kuin ne positiiviset ja kivat. Haluan kuitenkin kertoa että vaikka minulla on täysin eri elämäntilanne niin minua kuitenkin kiinnostaa kuulla lastesi ja perheesi kuulumisia, sekä teille ”sponsoroiduista” reissuista. Kirjoitat ja kuvitat postauksesi niin kivalla tavalla! Oikein samaistun aina sun juttuihin ja jotenkin saat välitettyä puuhailujenne tunnelman niin hyvin :) Kiitos kivasta blogista ja jatka ehdottomasti samaan malliin!!
Syysterkuin: Ida
Hei Maj. Olen tosi pahoillani, että olet saanut ikäviä kommentteja… Tiedän vähän liiankin hyvin, miltä se tuntuu. Toivottavasti et pahoita mieltäsi niistä. Blogisi on niin suosittu, että niiltä ei kai valitettavasti voi välttyä. Suurin osa ihmisistä kuitenkin lukee blogiasi, sillä pitävät siitä aidon oikeasti. Minäkin :-)
Hei kiitos tsempistä! Kyllä sitä on tässä jonkin verran oppinut sietämään kaikenlaista palautetta, mutta heikkoina hetkinä ne vähäisetkin tuntuu pahalta. Mukava kuulla, että käyt täällä lueskelemassa :)
En ole aiemmin kommentoinut, mutta nyt oli pakko: upeat kuvat <3
Maj, olet ihana. Ihan mahtavaa että uskallat ottaa kantaanegatiivisiin palautteisiin, etkä pelkää pitää puoliasi.
Niin, aina ei vaan jaksa vastata mitään. Karavaani kulkee ja koirat haukkuu, vai miten se meni? :P
Sydän sulle <3 Oot upee nainen, äiti ja sulla on mahtava blogi!
Sydän takas!
Kiitos kun kirjoitat elämäntäyteistä blogiasi! Lueskelen sitä usein, ja nyt on pakko kommentoida; suututtaa, miten kateelliset ihmiset ”torpedoivat” mielipiteillään. Olet takuulla ansainnut kaiken mitä ilmaiseksi joskus saat, ja muutenkin negatiiviset kommentit osaat varmasti jättää omaan arvottomuuteensa – sinulla on perhe jollaista monet tavoittelevat ja blogisi on aidosti ja maanläheisesti kirjoitettu, olet kaunis ja osaava! Älä anna kenenkään kommenteillaan satuttaa. Onnellista syksyä ja iloisia hetkiä Sinulle ja perheellesi!
Kiitos kovasti, syksy ei ole lemppari vuodenaikani, mutta eiköhän tästäkin selvitä!
Heippa Maj!
Hyvä, että kirjoitit tämän tekstin. Se oli hyvä teksti.
Minä taisin jättää sinulle tuohon matkapostaukseen kommenttia blogin muuttumisesta kaupalliseksi. Painotin kyllä, että tarkoituksenani ei ollut moittia tai syyllistää. Tarkoitin tätä todella. Anteeksi, jos suolsin ajatukseni näppikselle jotenkin loukkaavasti tai koit sävyn jotenkin epämiellyttäväksi. Tarkoituksenani ei ollut kuuna päivänä loukata, ilkeillä tai moittia, yritin olla rakentava – mutta en ehkä onnistunut siinä? En minä halua sinun tai blogisi muuttuvan, kaihoisasti vain muistelin sitä mennyttä aikaa, jolloin meininki ei ollut niin tuotteistettu. Mutta ei tästä enää enempää…
Otaksuin jo kirjoittaessani itselläni olevan heikko hetki, ja näin olikin. Univelka on niin totaalinen, että pelottaa koska tulee seinä vastaan. Näissä pöllyissä herkästi välillä tuntee itsensä niin pieneksi ja riittämättömäksi. Kaikkensa muille antaneena, valvoneena, sinnitelleenä, sitä suorastaan herkistyy, kun ajattelee, että joku lahjoittaisi meille ilmaisen matkan, tuosta noin vaan… Eli jokin siinä matkapostauksessa herätteli tietynlaisen tunteen. Onko se sitten kateus vai mikä, ehkä. Inhimillinen tunne sekin ja kun sen oikein kanavoi, niin siitä saattaa löytyä eteenpäin vievä voima. Sen vain haluan kertoa sinulle, että tämä tunne ei kuitenkaan ollut sellainen, että toivoisin sinulle epäonnea – tai edes vähemmän niitä sponsorilahjoja. Jokin tiukka harmistuksen tunne se silti oli, johön univelkahuuruinen tarttui kiinni. Mutta se ei ole sinun syysi. Olin typerä. Olen ajatellut ja mennyt itseeni. Sorry, että jouduit osalliseksi. :(
Ruikuttaminen ei kuulu tapoihini, eikä varsinkaan blogien kommenttikenttään. Nyt tuli ylilyönti, flippasin… nolottaa. Erehtyväisiä olemme kait kaikki, joskus. Mutta inhimillistä on myös, että osaa pyytää anteeksi, ja siksi sinulle sen tahdonin sanoa: Anteeksi! Älä välitä minunlaisistani pahveista, jotka saattavat jossain hetkellisissä mielenhäiriöissään jotain harkitsematonta huudella… ;) Tämä oli minun eka kertani, enkä aio jatkaa tällä uralla.
Mukavaa viikon jatkoa!
Sähän pyysit jo siinä edellisessä kommentissasi anteeksi, niinku etukäteen. Kyllä mä ymmärrän, mitä tarkoitat, itseasiassa tosi hyvinkin. Mutta ei kandee ehkä ajatella, että meille annettiin ilmainen matka, ihan tuosta noin vain. Noup. :) Mä haluisin antaa tän mun työpisteen ja hommat sulle viikon ajaks, niin sit sä myös ymmärtäisit paremmin mua! *paiskaa kättä!
Hei Maj,
Minusta puit oivallisesti blogisi sanoiksi toteamalla ”antakaa ihmisten olla ihmisiä”. Se on syy, miksi blogiasi luen – elät elämääsi ja päästät meidät seuraamaan tavallista arkeasi. Tapasi kertoa kaikesta on ihanan avoin ja aito. Se ei ole mitenkään itsestäänselvää täällä blogosfäärissä. Mitä sittentulee blogin kaupallisuuteen, ihmettelen osan lukijoidesi yltiönegatiivista reaktiota. Vakilukijoidesi luulisi tietävän, kuinka etsit meille aikaa oman perheesi keskeltä ja kirjoitat pyytämiämme juttuja ja pidät yllä lukijoidesi mielenkiintoa. Ei minusta ole väärin, että työsi tuo vaivan lisäksi mukanaan lahjoja tai yhteistyökuvioita. Itse asiassa olen löytänyt esimerkiksi kosmetiikan parista monta hyvää tuotetta avullasi, olivat kirjoituksesi sitten kommentteja saamiisi ilmaisnäytteisiin tai muuten vain omia kokemuksia eri tuotteista. Keneltä tällainen on pois?
Pidä puolesi jatkossakin, valtaosa lukijoistasi pysyy kyllä matkassasi!
Mahtavaa Aino :”) Miten ihana teksti. Lupaan tehdä sulle ihan oman tuote/meikki/vinkki-postauksen. Olen saanut monet kosmetiikkatuotteet/näytteet ihan vain toisen työn puolesta ja kamuiltakin. Ja tietty ihan itse ostan tarpeelliset. Paljastanpa vielä, että blogin kautta niitä ei tule juurikaan!
Voi että, nyt tuli mullekin hyvä mieli. Minä jään innolla odottamaan uusia vinkkejäsi, kiitos Maj kun muistat meitä lukijoita ja meidän toiveita.
Hieno ja inhimillinen kirjoitus! Uskallat sanoa ääneen sen, mikä on totuus. Blogiasi on ilo lukea, joten kiitos kaunis siitä:) ihanaa syksyä!
Niin, ai että tässä sitä ollaan, samassa veneessä kaikki, me ihan tavalliset ihmiset? :)
Loistavaa! Kissa pöydälle vaan! Minä olen todella laiska yleensä kommentoimaan blogeja (vaikkakin päivittäin niitä seuraan, kuten tätä sinunkin), ja yhdyn kyllä kanssasi siihen, että jos ihmiset pitävät tätä liiallisena mainostamisena tai ovat kateudesta vihreitä noista tavaroista, voivat vallan hyvin lukea muita blogeja.
Kyllä mullekin kaikki nuo tavarat kelpaisi vaan itsestäni tiedän, ettei minula oilsi tarpeeksi aikaa, energiaa eikä kiinnostustakaan pitää omaa blogia, joten tyydyn odottelemaan sitä lottovoittoa omalta kohdaltani..
Itse olen saanut monta vinkkiä ”ilmaisista” taikka muuten vaan ”kaupallisista” postauksistasi. Jotkut turhan tyyriitä meille, mutta joitain voi tehdä itse, ilman sitä oikeaa merkkiä :)
Jatka vaan samaa rataa! Itse kun olen tällainen blogeihin hurahtanut, ja niitä tosiaankin päivittäin seuraan niin kiitokset minun puolestani sinulle ahkerista postauksista! Blogit – vaikkakin kiinnostavat, joihin tulee postaus n. kerran kuussa jäävät minulta unholaan, ja pidän näitä omia ”TOP10-blogejani” eniten suosiossa.
Kivasti sanottu Ainolta. Kiukkupostauksen jälkeen tekee mieli aina sanoa että nyt pidät lomaa blogista ja perheesi pikku ihmisistä ja lähdet miehesi kanssa minilomalle :) Hyvää syksyä!
Moikka!
Mä käyn lukemassa sun blogitekstit, en jaksa lukea kommentteja, koska niitä on niin paljon ;) ja koska siellä on tosiaan aina välillä niin typerää juttua.
Perhe-lehdessä tais olla juttua naisista, jotka kirjoittaa ilkeyksiä nettiin, ja niinhän se menee että omaa pahaa oloa siinä puretaan. MUTTA, toisen ihmisen blogi ei todellakaan ole siihen oikea kanava, SILLÄ vaikka sinä itse tiedät mikä on totuus, eikä toisten mielipiteet välttämättä hetkauta, niin tuntuuhan turha haukkuminen ja mollaaminen ikävältä.
Minun mielestäni blogisi on ihana, aito ja sulla on myös upeat läheiset, kun he sallivat sinun kirjoittaa heistäkin. <3
Mä ainakin tykkään ihan täysillä sun blogista!
Hauskaa perjantaita :)!
Niin hyvä kirjoitus, Maj! Kiitos sulle todella hyvästä blogista :)
Olen ollut hiljainen lukijasi pienen tovin, mutten ole tosiaan tainnut aikaisemmin kommentoida. Aina on olevinaan niin kiire. Noh toisaalta, kyllä tässä kahden lapsen kanssa aika kiirettä pitää! Arvostan, että jaksat kaiken arjen jälkeen vielä kirjoitella blogiasi. Tykkään tavastasi kirjoittaa, saat usein hymyn huulille! :) Jatka omalla tyylillä, mä ainakin tykkään! Ne ketkä ei tykkää voisivat aikuistua ja käyttäytyä kuin aikuisen kuuluu käyttäytyä.
Ihanaa syksyn jatkoa! :)
sää oot ihana! <3
Toisesta sisään ja toisesta ulos…Kun vaan pystyisi olemaan välittämättä noista ”ei niin fiksuista kommenteista”. Sulla on ihana arkinen (hyvällä tapaa) todenmukainen samaistuttava virkistävä raikas kaunis ihqu blogi – ja mä tykkään siitä ja niin moni muukin, ei täällä muuten niin paljon väkeä lappais lukemassa sun ajatuksia. You rock! :)
Niin ja piti vielä sanoa, että mä taas tykkään TOSI TOSI TOSI paljon, että sä esittelet suosittelet jne. tuotteita, palveluita jne. Ja mun mielestä niitä vois olla enemmänkin. Mä oon saanut niin paljon hyviä vinkkejä, neuvoja ja ideoita kotiin sekä lapsille että TOTTAKAI itselle, joten super ISO kiitos sulle – ja Jatka samaan malliin. Kaupallista tai ei mä tykkään!
Ihmiset osaa kyllä sanoa typeriä asioita ja pahoittaa toisen mielen helpostikin, jos vaan haluaa :( Tsemppiä sinne kovasti vauva-arkeen, vaikka se antaa paljon ja ihanaa onkin, kyllä se ottaakin paljon! Tykkään hurjasti blogistasi ja tulen aina hyvälle mielelle täällä käydessäni, kiitos siitä :) BC- mallisto me&i:lle on tosiaan huikean ihana ja tilasinkin kutsut heti, kun näin ihanat uudet mallistot :) Mukavaa syksyä teille :)
Voi kun saisi pyyhittyä typerät kommentit pois, kateellisten ihmisten typerät kommentit. Kaikki mielipiteet on sallittuja, mutta joskus tuntuu että ihmisten agendalla on jotain ihan muuta kun asiallisen palautteen antaminen.. Sinä olet aivan ihanan oloinen, blogia on aina yhtä kiva lukea, ei pahaa sanottavaa sitten mitään. Tsemppiä ja kiitos tästä blogista <3
Ihan asiaa kyllä kirjoitit!! Minusta on ihanaa päivittäin lukea sinun blogia, kun kirjoitat niin luontevasti. En ymmärrä ihmisiä, joiden elämäntehtävä tuntuu olevan toisten tekemisten ym. haukkuminen.
Mutta minusta blogisi on juuri ihana tällaisena, jotenkin niin aito <3
Tsemppiä Maj! Ja ihanaa syksyä koko perheelle!
Hienoa tekstiä Maj! Täältä supervertaistukea ihan kaikkeen.. siihen kuolaavan pikkuapinan hoitoon kuin myös ilkeiden ihmisten ilkeisiin teksteihin. Kaikki on tuttua täällakin! Sinun asennettasi voisi jaksaa laajemmaltikin ihmisten ja etenkin naisten keskuudessa. Kiitän suuresti hienosta blogista. Se on antanut omaa aikaa ihanine kirjoituksineen ja kuvineen myös minulle neljän pienen lapsen äidille. Toivotan voimia pienten kanssa pärjäämiseen ja tuon asenteen säilyttämiseen. Älä anna ilkeyksien haitata (tiedän että helpommin sanottu kuin tehty), Blogisi on hieno niin elämäntäyteinen ja voimia-antava. Tykkään myös kovasti siitä että blogissasi on myös palasia arjesta eikä pelkkää kiiltokuvaa mutta toki on hyvä säilyttääkin pääasiassa positiivinen fiilis – sillä jaksaa!
Kateus on suomalainen kansantauti, älä välitä siitä! Ilmaista lounasta ei ole ja sen tietävät kaikki, jotka ovat tehneet kovasti töitä saavuttaakseen unelmiansa! Tykkään tosi paljon lukea blogiasi, vaikka en välttämättä kuulu kohderyhmään =)
Tsemppiä syksyyn ja Kiitos Biotherm-vinkistä!
Hei ihana, eipä mitään, kiitos itsellesi tsempistä! Onneksi tällä blogilla ei ole tosiaankaan mitään ikärajaa, eikä siten kohderyhmääkään :)
Satunnaisena lukijana eksyn silloin tällöin tänne, useimmiten on sivun joku linkittänyt facebookiin tms. Monesti myös nuo ”maksetut bloggaukset” kivoine tuote-esittelyineen tuovat tänne, viimeksi nuo me&i-mallit. Ihmettelen jos ei jokainen tiedä että varsinkin lapsiperheissä se arki pyörii, elämä ei voi olla aina sitä iloa ja päivänpaistetta. Toisaalta ihmettelen jos joku haluaisi lukea useamminkin kirjoituksia pyykinpesusta, siivoamisesta ym. Eiköhän näillä blogien lukemisilla haeta vaihtelua päivään, on kiva lukea hyvin kirjoitettuja tekstejä värikkäine kuvineen kuten sinulla. Useimmilta suomalaisilta puuttuu taito olla iloinen toisen puolesta, kiva kun olet saanut vaatteita/tuotteita testattaviksi ja niistä kirjoitat. Kiitos ja iloa päivään! :)
Voi kateus ja katkeruus.
Olen jo pidemmän aikaa seurannut blogiasi, mutta nyt vasta ensimmäisen kerran uskallan kommentoida. Olen joskus 4 vuotta sitten ostanut sinulta poskipunan stockmannilla, ja minua jännitti kamalasti, koska tiesin että sinä olet se Maj. Hymyilevä Maj, joka myi minulle 18-vuotiaalle poskipunan.
Tämä Suomi on kyllä niin kateellisten maa. Naapurilla ei saa mennä paremmin kuin itsellä, aina pitää itse omistaa parempi auto, kauniimmat lapset ja täydellisempi elämä.
Kaikista uskomattomin yhtälö on varmaankin se, että hei, eihän kaunis nainen voi olla hyvä äiti!
Kun naisesta tulee äiti, leikataan usein se huoleton polkkatukka ja pukeudutaan kansalliseen uniformuun, tuulipukuun. Tekeekö edustava ulkonäkö naisesta automaattisesti huonon äidin? Mielestäni ei.
Mielestäni henkilön, joka on tyytyväinen omaan elämäänsä ja onnellinen, ei todellakaan tarvitse spekuloida nettifoorumeilla bloggarin perhe-elämää tai lasten kasvatus metodeja.
Eiköhän täällä Suomessakin ole niin paljon sellaisia perheitä, joista pitäisi olla _oikeasti_ huolissaan. Sellaisten perheiden äidit tuskin kirjoittavat blogeja.
Luulisi että ainainen kateus muita kohtaan vie liikaa energiaa, että jossain vaiheessa huomaisi ettei se hyödytä ketään. Miksei vaikka vaihteeksi kokeilisi, miltä tuntuu olla iloinen jonkun toisen puolesta.
On pelkästään surullista, jos pitää päivät pitkät viettää aikaansa nettifoorumilla spekuloimassa toisten elämää ja kihistä kateudesta vihreänä.
Paljon voimia sinulle Maj. Olet upea nainen ja sinulla on kauniit ja onnellisen näköiset lapset. Tiedän että on vaikeaa olla välittämättä toisten kommenteista, etenkin kun arvostelu kohdistuu rakkaimpiisi, mutta älä välitä. Yhtä ilkeää kommenttia kohtaan tarvitaan ainakin 50 kannustavaa, että paha mieli kaikkoaisi. Tässä toivottavasti yksi kannustava. Voimia!
Asiaa!! Olet ihana Maj!!
Itsekin olen kahden penen lapsen kanssa kotona ja ymmärrän hyvin että tekemistä riittää, välillä väsyttää ihan kamalasti eikä aina hymyilytä :) Täälläkin kuopus roikkuu jatkuvasti lahkeessani ja haluaa syliin, taapero haluaa huomiota ja tarvitsee paljon liikuntaa, sairastivat juuri toinen toisen perään vesirokkoa eikä olla päästy käymään pitkään oikein missään, univelkaa vaan kertyy jne. Mutta jokaisessa päivässä on myös paljon aurinkoisia ja aivan ihania hetkiä.
Saan blogistasi todella mukavaa vertaistukea, kiitos siitä! Kiva kun kirjoitat sekä iloisista että joskus myös rankoista päivistäsi. Jaksamista sinnepäin!
Niin hyvin kirjotettu! Toi kateus on ihan kamalaa…eikä sulla ole mitään selitysvelvollisuutta ”ilmaistavaroitten” suhteen, YOUR BLOGG YOUR RULES! Ja kyllähän jokainen voi tosiaan blogin perustaa, jos sillä on tarpeeksi lukijoita, niin eiköhän yhteistyötarjouksia ala kuulua… Mukavaa syksyn jatkoa Maj! :)
Niin asiaa! :D yritä jättää kateelliset kannanotot sivuun, vaikka se ehkä välillä vaikeaa onkin! Tsemppistä!
Minä ainakin pidän blogistasi valtavasti juuri tällaisena. En ymmärrä ihmisiä, jotka ovat kateellisia saamistasi tuotteista. Olethan nähnyt valtavasti vaivaa tämän blogin eteen ja avannut elämääsi meille tuikituntemattomille. Tsemppihali!!
Heippa! Olen jo pidemmän aikaa lukenut, sulla on hauska tyyli kirjoittaa ja blogi on jotenkin niin raikas ja hassu, blogisuosikkini :) Jo yhden lapsen kanssa välillä meinaa aika loppua eikä mitään järkevää ehdi päivässä tekemään, saati sitten kun noita termiittejä, eikun siis mussukoita, on kaksi. Ei voi ollakaan, että kaikkea ehtii/muistaa/jaksaa. Tylsät ihmiset, jos niin olettaa, mur. Tsemppiä päiviisi! :)
Voi meitä fiksuja ja filmaattisia naisia. Mikä meihin menee kun väen väkisin haluamme painaa toinen toistamme alas? Ilkeydet satuttavat varmasti yhtä paljon niin tekstinä kuin sanoina, niistä kaikista jää aina jälki. Ikävää että sinä Maj joudut ottamaan vastaan normaalia enemmän muiden pahaa oloa. Toivon sydämestäni että saat myös paljon iloa ja aurinkoa vastapainoksi.
Jospa nuo harmaat pilvet raottuisivat edes vähän nyt viikonloppuna, jotta saisimme tänne tampesteriin vähän valoa ja lämpöä :)
Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua sinulle ja koko perheellesi!
Oon lukenut sun blogia jo vaikka kuinka kauan, mutten oo kommentoinu ikinä. Nyt halusin laittaa tsemppiviestin. :) Tykkään tosi paljon blogistasi, se on just mukavaa piristystä. Kirjotat semmosia hyvänmielenjuttuja, joita jaksaa lukea. Sulla on myös aika lailla samanikäiset lapset kuin mulla (tyttö 2/10 ja poika 5/12), siksikin teidän arkea on kiva käydä kurkkimassa. Älä välitä tyhmistä kommenteista, kaikenlaisia kuivia tyyppejä mahtuu maailmaan. Jatka samaan malliin, oot just hyvä!<3
Ihanan REHELLINEN kirjoitus, You Go Girl!!!! o/
”Tyytymättömyys on vaivan palkka”, vai miten se sanonta menikään – never mind…
Onneksi meitä tyytyväisiä lukijoita riittää!! :-)
Mä pidän sun blogistasi siksi, koska se on aito. Se on oikeaa elämää, ei pelkkää ruusuilla tanssimista, koska pelkkää sitä ei kenenkään elämä ole. Musta on niin arvostettavaa että sä tuot ilmi myös normaalin ihmisen elämää koskettavia asioita, se tekee sun blogistasi rakastettavan ja sellaisen, että sitä jaksaa eri elämäntilanteessakin oleva (minä!!!) helposti lukea.
Hugs and kisses Maj <3
t. lukiolainen, sinkku ja yksin elävä tyttö!
Ensimmäistä kertaa uskaltaudun itsekin kommentoimaan (ihanaan!) blogiisi muussakin kuin kilpailuunosallistumisessa. Mielestäni blogisi on kaukana pelkästä mainostuksesta; luen Magicpoksia mielelläni juuri siksi, etteivät mainokset hypi silmille ja postauksista huokuu se ihan oikea hyvä fiilis tuotteista (ja ihan arkielämästä muutenkin). Monissa muissa blogeissa kaikki ylimääräinen tila on tungettu täyteen mainoksia ja postaukset ovat tasoa ”superihanatuote, tässä mainoslinkki. klikkaa”.
Ihanaa viikonloppua :)
Pidän blogistasi paljon =) Kiva lukea lapsierheen arkea ja pientä hömpääkin siihen väliin, ei se elämä NIIIN vakavaa saa olla vai mitä ? =) Meillä arkea pyöritetään 5-vee neidin kanssa ja odotetellaan pikkusiskon tai veljen syntymää, joten kaikki vauva ja lapsiperheen vinkit on tervetulleita =)
Blogisi on ihana juuri tällaisena, aiheita laidasta laitaan.
Keneltä se on pois, jos toinen saa jotain mistä ei joudu maksamaan (rahaa ;) )
Minusta on hienoa, että joku pystyy luomaan jotain sellaista oikeastaan tyhjästä, että sillä jonkun verran itselleen tienaa.
Oltaisiin vaan kaikki iloisia ja onnellisia toisten puolesta, kaikille kyllä riittää, oli kyse sitten mistä tahansa :)
En tiedä onko bloggaajalle soveliasta lähettää pusuja, mutta laitan niitä täältä sinulle tulemaan :) Eli pusuja!
Välillä luen noita kommentteja mitä olet saanut ja pyörittelen silmiäni. Ihmiset on tyhmiä. Ja sitä paitsi ihmiset muuttuu, aika harva meistä on samanlainen kuin esimerkiksi vuonna 2008, siis kun puhutaan ettei blogi ole enää samanlainen kuin alkuaikoinasi, no ei varmasti olekaan. Kaipaileehan sitä itekin joskus vuosien taakse mutta tärkeintä olisi osata elää hetkessä.
Ihanaa viikonloppua teille! <3
Moikka. Täälläkin on yksi joka on lukenut blogiasi ties kuinka kauan, muttei ole koskaan mitään kommentoinut. Blogisi on ihana, raikas ja virkistävä lisä päivään. Itsekin monta vuotta kotona viettäneenä tiedän, että ei se arki aina ole pelkkiä kauniita vaatteita ja hyvän tuulisia lapsia, mutta tuskin jaksaisin lukea blogia jossa lueteltaisiin lasten syömiset, sairastamiset, univelat ja vaipanvaihdot. Eli hurjasti tsemppia ja jatka samaan malliin ! :)
Sä – ja blogi, ootte ihania! ♥
Me blogin kans kiitetään!
Olen kolmen mukelon äiti, hoidan kaiken yksin ja käyn töissä. Tiedän mitä tarkoitat! Ei se ole naama hymyssä kulkemista tosiaankaan. Olen sen luonteinen etten juurikaan ole koskaan mietiskellyt mitä muut ajattelevat minusta tai tekosistani. Nautin elämästäni ja kirjoitan blogiani juuri siksi että se on mulle jotain ihan muuta kuin se töissä käynti ja muu. Tsemppiä ja värikylläistä syksyä sinulle ja perheellesi! Olet ihana juuri sellaisena kuin olet! :)
Kiitos, syksy ei koskaan ole ollut mun lemppari vuodenaika, mutta onhan tässäkin puolensa :) Miten selviätkään kaikesta? Toisaalta, kyllähän sitä selviää vaikka mistä, eikä aina ole vaihtoehtoja? Kivaa syksyä sinnekin <3
Juu, ei ole vaihtoehtoja tähän. Olen kuullut mm. että itseppä olet itsesi tuohon saanut joten enpä kysele paljoa sukulaisilta helppiä! Kai sitä selviää tahdonvoimalla ja sisulla! Välillä kyllä on päiviä että tekisi mieli itkeä peiton alla koko päivän. Lapseni ovat 8v., 11v. ja 14v. joten nyt kysytään vanhemmalta todella neuvottelu- ja lahjontataitoja. :) Onneksi on ihana työ ja työkaverit, ne pitää mut hengissä!
Ihana Maj! <3 7kk vanhan tytön äitinä ymmärrän hyvin mistä puhut. Mun mielestä sun blogi on aivan ihana. Tuntuu välillä kuin lukisi omia kirjoituksiaan. :) Tsemppiä ja voimahali tältä toiselta kotimammalta! :)
<3
Hei! Olen myös lukenut blogiasi pidemmän aikaa mutta nyt eka kertaa vasta kommentoin. Olen täysin samaa mieltä muiden kommentoijien kanssa että blogisi on aivan ihana :) Kuviasi on mukava katsella kun ne on aina niin värikkäitä ja vaikka aina kaikki ei olekkaan niin herkkua ni kiva että kerrot siitäkin täällä. Ja nuista ilmaisista tavaroista mitä olet saanut ni eihän se meiltä lukijoilta ole pois :) Joten jatka samaan malliin ja iloitse niistä etuuksista mitä saat, kyllä olet ne ansainnutkin kun lasten hoidolta jaksat kirjotella kivoja postauksia tasaseen tahtiin :)
Kiitos piristävistä sanoista :)
Voi kun musta olis kiva tuntea sut ihan oikeassa elämässä. Vaikutat just samantyyppiseltä ihmiseltä. Mahtavaa kun sanot suoraan mikä pännii ja ettei kaikki aina ole täydellistä, koska eihän se ole. Miksi siis esittää, että elämä on vaaleanpunaista hattaraa.
Mäkin satun olemaan semmonen, että ilmeisesti mun totinen ilme ja se ilme kun olen ajatuksissani on jotenkin vihamielinen ja surullinen, koska olen useamman kerran saanut siitä kuulla. Pitäisköhän sitä sitten alkaa hymyilemään kuin mielipuoli kokoajan!?
Mutta kiitos kivasta blogista, on kyllä yks ehdottomista lemppareista.
Oon harkinnu oman blogin aloittamista mutta vielä mietintämyssyn alla tuo homma.
Voin suositella bloggaamista lämpimästi, kannattaa ainakin kokeilla ;)
Sun blogi on EHDOTTOMASTI meidän lenmppariblogi ja sinä lemppariblogisti kera suloisen perheesi! :) Tsemppiä arkeen! Terveisin: sannak ja 9kk poitsu
Tää oli paras teksti ikinä! Luen sun blogia päivittäin ja silti aika harvoin tulee kommenttia laitettua.. Mut nyt oli pakko.. Mä hoitelen täällä kotona kahta poikaa (1v 8kk + 5kk) ja nostan hattua kun sinä jaksat päivitellä ihanaa blogiasi niin usein ja tykkään sun ottamista kuvista myös paljon. Tsemppiä teidän perheelle (meillä nuorempi on myös minussa kiinni, isä ei kelpaa) ja jatka kirjoittelemista! Meitä on monta lukijaa!
Mä en voi käsittää sitä miten jotkut ihmiset ovat niin kateellisia ja haluaa pahoittaa toisen mielen tollasilla kommenteilla!? katellisuudestahan tämä johtuu, mutta silloin voi valita/etsiä toisen blogin jota lukee. Mulla ei ole ikinä ollut sun postauksista tai kuvista tai mistää sun blogiiin liittyvästä negatiivistä sanottavaa, päinvastoin mulle tulee hyvämieli ainakin siitä että se työ mitä teet meidän lukijoiden etee sut palkitaan siitä hyvillä yhteistyöjutuilla. mua surettaa että noin negatiivisiä ihmisiä pitää olla että pitää jakaa noin negatiivista palautetta muille!
SÄ OOT MAJ IHANA IHMINEN,ÄITI<3
Hienoa Maj! Anna palaa vaan ja nauti ihan kaikesta mitä tää blogi sulle tarjoaa! :) Ihan varmasti oot kaiken ansainnut, ja jos ihmiset on ilkeitä niin ole takasin. Ihmisiä tässä vaan kaikki ollaan! Tykkään tosi paljon sun blogista.
Yleensähän sitä työstä saadaan palkkaa. Jos jotain ”ilmaista” kamaa saa aina välillä sitä vastaan, että käyttää ehkä jopa tunteja päivässä blogiinsa, josta muuten saa (meillä Suomessa) parhaimmassakin tapauksessa vain melko pienen rahallisen korvauksen, niin saakoon. Kyllä minä kuluttajana ainakin tykkään lukea arvostelun esim. jostain uudesta meikkituotteesta ennen kuin ostan sen. Eli tämä palvelee myös meitä lukijoita. Eikä edelleenkään ole meiltä lukijoilta millään tavalla pois. Valitettavasti joillekin on aikuisenakin niin vaikeaa käsitellä sitä, että joku toinen saa tikkarin ja miksi mä en saa, yhyy.
Se on sitten eri asia, jos lifestyle-blogiksi verhotussa tyyliblogissa esitellään joka postauksessa sitä ”ilmaista” kamaa ja vielä sellaista kamaa, joka ei nyt ihan heti sovi blogin linjaan. On paritkin blogit jääneet, kun alkoi olla pelkkää hehkutusta kahvi- ja kuplajuomakoneista jne. postaus toisensa perään. Jos itse bloggaisin, kirjoittaisin vain niistä ”ilmaisista” tuotteista, jotka a)sopivat saumattomasti blogin aiheeseen, esim. kosmetiikka ja vaatteet ja b)joista ihan tosissani tykkäsin. En varmaan itsekään kaikkia susiksi osoittautuneita tuotteita lähtisi haukkumaan julkisesti blogissa. Ei pelkästään siksi, etten sitten välttämättä saisikaan enää niin helposti ko. firmalta arvosteluun tuotteita vaan myös siksi, että esim. kosmetiikka tuppaa käyttäytymään eri tavalla eri ihmisten iholla/hiuksilla.
Tämän kaiken sekavan jaarittelun jälkeen voisin summata, että blogi saa ja sen pitää olla juuri sellainen, jota sen kirjoittaja haluaa ylläpitää. Ei tässä kenenkään muunkaan elämästä kirjoiteta kuin omasta. Jos se ei lukijoita miellytä, valinnanvaraa kyllä riittää.
Sulla on sana hallussa! Mua silti alkoi naurattaa ja pakko sanoa, että miks mulle ei anneta mitään kahvikoneita :D VITSIVITSI! Jonkun tarvisi antaa mulle ekaks isompi keittiö ja sit heti tokaks se kahvikone. <3
Ihana postaus! :) Kiitos tästä.
Ole hyvä.
Kiitos sinulle, kun kerrot arjestanne niin aidosti. Tuli taas hymy huulille pitkän päivän päätteeksi. Minullakin täällä touhukas 3v ja temperamenttinen 7kk ja on aivan ihanaa lukea kirjoituksiasi, joista saa voimia omaan ratkiriemukkaaseen ja raastavaan arkeen=). Minustakin juuri 6-9kk vaihe on haastavin, oli jo esikoisen kanssa, joten tiesin varautua tähän syksyyn. Jokaisella meillä on omat onnemme, taakkamme, arkemme ja ilon hetkemme, mutta on niin hienoa, että on kaltaisiasi, jotka omalla ”päiväkirjallaan” tukevat meitä muita arjen sankareita. Maailma kaipaisi enemmän toisista välittämistä kuin turhaa kateutta ja haavoittamista. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.
Mua jännittää silti tuleva pilkkopimeys ja yövalvomiset. Ei auta kun poltella kynttilöitä ja alkaa harrastamaan päiväunia mahdollisuuksien mukaan? <3
Joo, en ymmärrä miksi pitää tätä blogia tulla haukkumaan. En minä ainakaan lue sellaisia mitkä ei minua kiinnosta :D
Kerrassaan ihana teksti. Tuli ihan tippa linssiin :’)
Tsemppiä arkeen!
VOi Mimmi <3 :"))