Saariselän reissumme ehkä parasta antia oli aurinkoinen päivä, jona pääsimme reippailemaan tuntureille. Kipusimme Kiilopään huipulle lasten kanssa, Rebekka kantorinkassa ja Samppa matkusti Tula-kantorepussa. Suomen Latu Kiilopää on yksi Saariselän alueen vetovoimaisimmista luontoliikuntakeskuksista. Reippailun jälkeen on kiva piipahtaa syömässä kuumaa kalakeittoa siinä alhaalla olevassa kahvilassa. Aurinkoisella säällä Lapissa on kyllä aivan mahtavaa ulkoilla, reittejä menee maastossa ja tuntureilla kaikentasoisille kuntoilijoille. Reittejä on tarjolla ihan muutamasta kilometristä aina kymmenien kilometrien vaelluksiin, joten oman kunnon ja fiiliksen mukaan voi lähteä patikoimaan.
Tossua toisen eteen, pienen lisätreenin antaa myös kun kymmenisen kiloa painava ”selostaja” pälättää koko matkan korvaan mitä sattuu?
Karua ja niin kaunista. Haistatteko kirpakkaan raikkaan ja puhtaan syysilman katsellessanne kuvia?
Huipulla maisema oli kyllä huikea. Hikisen kapuamisen jälkeen kylmä tuuli tosin alkoi tuntumaan, noh kylmältä.
Joten monot kohti rinnettä ja paluumatkaan.
Jossain tuolla alhaalla häämöttää määränpää. Matkahan ei tosissaan ollut kuin about pari kilometriä, mutta nousua tuli sen verran, että tosissaan sai kavuta. Ihan sopiva reissu näin pientenkin lasten kanssa.
Alaspäin mentiinkin sitten hymyssä suin. Itselle tuli kiivetessä hiki, mutta lapsille alkoi tulla vilu, kun eiväthän he liikkuneet vaan matkustivat kyydissä. Vinkkinä siis sanottakoon, että kyytiläisille kantsii laittaa huomattavasti enemmän vaatetta kuin itselleen.
Hiiohoi, heppa alaspäin!
Tuollainen noin 6-7 kiloinen pikkumies menee vielä aika mukavasti kantorepussa.
Puolimatkassa alaspäin.
Vieläkin naurattaa. Meillähän oli suunnitelmissa ulkoilla useampanakin päivänä, mutta säähän kun ei pysty oikein vaikuttamaan. Sateella ei oikein innosta lähteä ulkoilemaan, se ikävä tosiasia vaikuttaa Lapin tuntureilla kuin myös kaupungissakin.
Takaisin autossa, matkalla tukikohtaamme Santa’s Hotel Tunturiin. Meidän huoneistossamme oli ihan oma sauna, takka ja keittiö. Iltaisin saunottiin koko porukalla, syötiin iltapalat ja lasten nukkuessa me vanhemmat löhöttiin kaksin vielä takkatulen ääressä.
Sateenkaari? Revontulet? Anyways aika siisti. :D
Joku sarvipääkaveri oli parkkeerannut meidän paikalle! Niin, kylminä aamuina Lapissa myös porot saavat virtaa ja lämpöä autojen lämmityspistokkeista. Ihan tosi.
Ei vaan, oikeasti porotkin lämmittelevät takkatulen ääressä :D
Tässäpä oli sitten Saariselkä-trippimme viimeinen raportti, toivottavasti tekin saitte näistä postauksista inspiraatiota ja kenties vähän pientä infoakin. Tiesittekö, että Saariselällä hiihdetään jo ensi viikolla? Ja sieltä löytyy myös Suomen pisin pulkkamäki? Itseasiassa se on kai maailman pisin (1,2 kilometrin pituinen) mäki, jossa pääsee laskemaan parhaimmillaan 40 km/h vauhtia. En tiedä meidän lapsista, mutta mä haluaisin käydä laskemassa sen :P Niin ja osoitteessa www.ensilumi.fi käydään jännittävää kilpailua, jossa on palkintona huikeat 10 000 euroa!!! Kilpailu ei siis ole mikään arvonta, vaan se perustuu osallistujan nokkeluuteen ja nopeuteen. Käykääpä ottamassa osaa kilpailuun, sinne pääsee tästä!
-M
Ihania maisemia ja kuvia. Tahtoooo kans!
Kiitos ihanaakin ihanammasta postauksesta! <3 Kirpakkaan raikkaan ja puhtaan syysilman pystyy todellakin haistamaan näitä kuvia katsellessa. :) Oma unelma on jo pitkään ollut päästä joku syksy pohjoiseen ja nämä kuvat ja jutut vahvisti sen, että teen kaikkeni, että ensi syksynä pystyn itse köpöttelemään noissa maisemissa. :D Leppoisaa syysiltaa valloittavalle bloggaajalle ja koko ihanalle perheelle!
P.S. Erityisesti perheen pienimmän valloittavat hymyt saivat täälläkin superleveän hymyn huulille. :)
voi hitsi miten ihanat maisemat! Pakko päästä vielä ennen lumia pohjoseen!
Vautsi miten kauniita kuvia! Tosi kauniin näköistä :) Ja pakko kyllä sanoa, että teidän pikku Samppa on ihana hymyhuuli!
http://brightcolorsofmine.blogspot.fi/
Tykkään enemmän ja enemmän blogistasi! Siksi musta on tainnu tullakin( tai on ainakin tulossa) vakkari kommentoija.
Niin tavallista, arjen luksusta ja tunnetta<3 kun katsoo vielä pienten murujen kuvia niin on pakko käydä kyynellet silmissä kurkkaamassa omaa pikkumurua joka nukkuu <3
Toivottavasti kommentistani välittyy sinulle sama tunne kuin minulle postauksistasi, Kiitos Maj!
Aivan mahtavia nuo Lapin tunturimaisemat! Missään muualla Suomessa ei sellaisia näe.
”Selostaja”. Repesin! :D
Te ootte ihan superihania vanhempia kun jaksatte tai ylipäänsä teette kaikkea noin ihanaa lasten kanssa :)
Kauniita kuvia olet ottanut kotiseuduilta, ilo katsoa. Yli kuusi vuotta Helsingissä asuneena tuli kova ikävä takaisin kotiin.
Viileällä säällä edessä kannettava lapsi kannattaa laittaa sisävaatteissaan reppuun, ja lapsen ja kantajan päälle sitten joku suuri takki – näin kumpikin pysyy lämpimänä. Kantamiseen löytyy toki kantotakkeja, -suojia ja -paneeleja, mutta hätätapauksessa vaikka miehen takki äidin päällä ajaa saman asian.
Mä en lähtisi sijoittamaan sellaiseen kantotakkiin, mutta helposti joskus voisi miehen takkia vaikka lainata :)
Lappi on kaunis! Ja kylläpä teillä on herttaiset lapset! Tuo maailman pisin pulkkamäki muuten löytyy mun vakkarihiihtolomapaikasta Sveisin alpeilta Grindelwaldista. Se on 15km pitkä:)
Vitsi miten kiva postaus!!:) mua kiinnostaa toi kantorinkka, oisko siitä mahdollista saada lisäinfoa? Merkki, malli, painorajat ja plussat/miinukset…?:) kiitos! Mukavaa viikkoa teille!:)
Vau miten kauniit maisemat! Täällä kyllä haistaa sen kirpakan syysilman. Voi kumpa loppuisi tuo vesisade ja tulisi aurinko esiin niin voisi lähteä reippailemaan vaikka järven rantaan, vaikka kaupungisa asunkin!
Tosi kiva juttu ”meidän” tunturista. Kivaa kun joku lapsiperhekin on tänne uskaltautunut! Ei aina tarvi olla puuhamaata, jotta lapset viihtyy; ainakin jos lasten ilmeitä katselee kuvissa niin ihan täysillä hekin pirteätä syysilmaa haistelivat.
Mielettömän kauniita ja jylhiä maisemia, ihania kuvia olitte napsineet reissustanne, kiitos siis kun jaoit nämä kanssamme! =) Itsekin pääsin kerran Lappiin Ylläkselle matkailemaan viikoksi ja ihastelemaan talvisia maisemia kun ala-asteen 5.luokalla teikmme sinne leirikoulureissun. Oli aikas jees, vaikka silloin niitä maisemia ei ehkä samalla tavalla osannut ajatella ja arvostaa taikka ihastella kuin nyt näin ”vanhemmiten” yli kymmenen vuotta myöhemmin. Toivottavasti pääsen itsekin vielä pohjoiseen joku päivä uudelle visiitille =)
Upeaa, lappi on kauneinta Suomessa. Mutta miksi ihmeessä piilarit silmissä? :D
Meinasin myös kertoa tuosta ” vahan pidemmasta” pulkkamaesta joita taalta alppilandiasta löytyy (useampiakin).. Aivan mahtavat maisemat ja ihan pakkohan Tonne on Mies ja Lapset vieda vaikka alpit näkyä kotiikkunasta ja vuorella asutaan. Ihanan raikkaan nakoista. Meillä Lapset Kulkee vaelluksilla kantorepuissa.. Onneksi on pieni 4vuotias…ja 2 v
Hei Maj! Olen jonkin aikaa seuraillut blogiasi ja oli kiva nähdä nyt kuvia omalta kotiseudultani Saariselältä! :) En asu paikkakunnalla enää, muutin puol vuotta sitten kokonaan pois Suomesta, mutta Saariselkä on ihana paikka, aina sydämessä! Ja menkää ehdottomasti talvella uudestaan! :) Pulkkamäki on super kiva! Itse harrastin yölaskuja. :D Kiipesin keskellä yötä ylös Kaunispäälle ja sitten pulkalla alas tähtien, kuun ja revontulten valaistuksessa, mielettömän kaunista!
Saariselkä on mahtava paikka. Oltiin juuri kesällä avomiehen kanssa neljä päivää ja kolme yötä kansallispuistossa retkellä, nukuttiin teltassa ja tehtiin retkiruokaa nuotiolla. Vaikka olen kaupunkilainen, haluan ehdottomasti uudelleen, sen verran Lappi-fani minusta on kasvanut. Lapissa on hyvä käydä välillä pysähtymässä :D
Aivan mahtavia kuvia! Mäkin haluun tonne :)