Rakas Cocoliini heitti mulle …and that´s who I am -haasteen. Tehtyäni sen, tuli vähän sellainen fiilis… että tulipas siitä vähän synkkä. Ehkä mä olen pohjimmiltani hiukan melankolinen tyyppi, ainakin välillä olen tosi surumielinen haaveilija. Niin.
Voisin lisätä tähän vielä pari juttua! Mielialani vaihtelevat edelleen ihan kuin teini-ikäisenä, mutta olen kyllä paljon pehmentynyt. Syytän muita kun hukkaan tavaroitani. Annan anteeksi aika helposti, mutta en ikinä unohda. Olen harrastanut kaikkea mahdollista, enkä vieläkään ole löytänyt sitä omaa lajiani. Rakastun helposti ihmisiin. Ihailen ystäviäni. Ajattelen, että äitini on maailman upein nainen. Mietin usein, mitä tapahtuisi jos minua ei olisi. Olen valmis menemään tosi pitkälle ystävieni puolesta. En sulata ulkopuolisilta perheeni tai ystävieni arvostelua. Naapurin tyttö on leikannut hiukseni parin sentin siiliksi. Olen alkanut itkemään kun ensi lumi on satanut. Kevät on minulle vaikeaa aikaa. Ja nyt lopetan, sillä ketään ei kiinnosta :D
ps. Ollessani 14-vuotias olisin palavasti halunnut ottaa koko selkäni levyisen Korn-tatuoinnin. Äitini ei antanut ja ajattelin, että heti kun täytän 18-vuotta niin juoksen tatuoitavaksi. Onneksi lopulta tyydyin mustaan huppariin, jonka selässä luki se lempparibändini Korn. 17-vuotiaana otin kuitenkin salaa vanhemmiltani kielilävistyksen ja äitini meinasi pyörtyä kun asia paljastui. Mitä luulette olisinko nyt innoissani siitä Korn-tatuoinnistani? Mitä tästä opimme?
-Maj
En kestä tuota Kornia :D Tottakai olisit tyytyväinen valintaan… ;)
Et oikeesti usko miten tärkee se silloin oli :) Niin se vaan voi mieli muuttua…
Tästä opimme, että äiti on aina oikeassa. Itse teen vielä kolmikymppisenä paljon virheita, joissa olisi hyvä äidin olla vahtimassa, ettei tyttö kohella turhan paljon. Mutta virheitähän ei oikeastaan edes ole. Se on kaikki vain elämää :)
Höpsis, oot monessa asiassa hyvä! Ekana tuli mieleen, että oot erityisen taitava piirtämään, todella! :) (muistelen sitä kalenteripiirrostasi)
Toisekseen, olet taitava kodin sisustamisessa, tyylitajussa noin muutenkin. Sekä varmasti aivan loistava äiti!
:)
Mullekin tuli mieleen sisustustaitosi ja tyylitajusi, viimeksi ihastelin kuvaa lastenhuoneestanne. Vau! Kertakaikkisen ihana.
Oot niin kaunis, sisältä ja ulkoa, ja ennen kaikkea aito.
Näitä on kyllä tosi kiva lueskella. Muutama sama löytyi omastakin :) Postaus löytyy http://happyfeetingblogi.blogspot.fi/2012/10/and-thats-who-i-am.html , jos kiinnostaa käydä kurkkimassa!
Khyllä vain. Se olisi tosi magee tatska ja pitäisit kesäisin avoselkäisiä paitoja et muutkin näkis sen :)
Korn-tatuointi, voi ei :) Saattaishan se vähän nykyään harmittaa :D
sulla on ainakin huikee huumrintaju!!
Mä luulin ensin, että se naapurintyttö on leikannut sun tukan nyt! Piti ihan lukea uudestaan.. :D Ehdin jo kuvitella mielikuvankin! :)
Haha, mulla sama juttu tossa turhautumisessa :D vähänkää liian tylsää, tyhmää, vaikeeta jne ni turhautuminen on taattu :D
Itsellä paljon samoja ajatuksia:) Tsemppiä kevääseen:)
Tosi kiva postaus!
http://emma-whatmybrown.blogspot.fi/
tämä on hassua, meillä on 10 vuotta ikäeroa ja sitikin noi kaikki passaa myös minuun! tykkään blogistasi hurjasti, olet ihana!
Se kuinka aidolta, lämpimältä ihmiseltä sinä vaikutat saa minusta maailman tuntumaan vielä hyvältä paikalta. Se muistuttaa siitä, että täällä vielä on ajattelevaisia ja AITOJA ja herkkiä ihmisiä. Ota tuo herkkyys hyvällä :) Minusta sinä olet rohkea omana itsenäsi, tyylitietoinen, puet lapsesi kauniisti ja erilainen, kun joka toinen kaupungilla vastaan tullut pikkunainen. Poikkeat massasta uskaltamalla olla oma itsesi ja se on arvokasta ja mielenkiintoista, kaunista. :)
Ihana postaus? Onko sulla vielkin se kielilävistys? :o
Miksi kevät on vaikeaa aikaa?
Kevääsen mennessä aurinkovarastot näyttää nollaa, mutta edelleen on kylmää ja vähän pimeetäkin. Odotan niin kovasti lämpöä ja auringonpaistetta, kesää. Kai Kärsin jonkiasteisesta kevätväsymyksestä eli turhauttaa, olen ärtynyt ja toisaalta hullunlailla teen asioita. Luin jostain, että valon määrän lisääntyessä keväisin hormonitasapaino muuttuu. Ja joillakin henkilöillä se saattaa aiheuttaa sopeutumisvaikeuksia. Luulen, että alakuloisuus johtuu monista asioista… Loppujenlopuksi en oikeastaan yhtään tiedä miksi kevät on vaikeaa aikaa minulle, mutta huhtikuussa se sitten helpottaa.
Itsellä on niin päin että syksy ja talvi on sitä vaikeampaa aikaa.. Keväällä mieliala on huipussaan.