Kuopus se vaan on vauva aina, kuulemma 30-vuotiaanakin. Ihan kohta tuo meidän pienin nakero on 1-vuotias. Poika ei osaa vielä puhua, eikä kävellä. Sen sijaan hän osaa kiljua, kiivetä, koheltaa ja olla niin hellyttävä virnuilija. Kuvan sukkikset lähti mun siivousvälineeksi, kun niihin tuli koheltamisen jälkeen niin hirveet reiät :P Mä olen joka päivä vähintää kerran sydän kurkussa, että apua, missä se poika on. Poikahan on pöydällä, sängyn alla, tiskikoneessa, puoliksi vessan pöntössä, mutta aina se on onneksi löytynyt. Rebekka säesti itseänsä sulkkismailalla ja lauloi laulun siitä, mitä tapahtuu jos kiipeää tiskikoneeseen…
Touhua riittää meillä varmasti vielä pitkään. Rebekalla on ollut sama laastaripaketti jo kolme vuotta, mutta mitenköhän Sampan käy? Rebekka osasi kävellä 9 kk:n iässä ja vaikka luonnehtisinkin häntä vilkkaaksi tytöksi, niin kyllä tuo poikamainen meno on jotain ihan muuta. Näen jo mielessäni rikkimenneet housunpolvet ja kuraiset vaatteet <3 Muistan kun kaverini on eräänkin kerran esitellyt poikiensa kenkiä, jotka näyttävät jyrän alle jääneiltä ja kysynyt, että ”arvaa koska ostettiin?” – Jep, eilen ;) Hihityttää kun ajattelen kauhistunutta tyttöäni sanomassa ”Äiti puuroa tippui paidalle, se täytyy vaihtaa heti”. On ne vaan ihania – ja kaikki erilaisia.
-Maj
Ihana touhuaja!
Tuli tuosta lattian vaihtamisesta mieleen: Minun herkkäsieluinen pikkuveljeni, jonka kanssa minulla on 11 vuotta ikäeroa, sai jo pienenä kuunnella saarnojani metsien-, luonnon- ja maapallon suojelusta. Juu, olin aika julistavaa ja valveutunutta ala-astelaismateriaalia.
Vanhempi pikkuveljeni kaatoi mehut ja alkoi pyyhkiä sotkua koko ajan kasvavalla kasalla talouspaperia. Pienin parahti itkuun ja huusi: ”Älä älä, ei saa!”
Isompi veli katsoi hölmistyneenä ja pikkuveli jatkoi:
”Tajuatko, kuinka monta puuta sä tapat ääää-äää-yyyy!”
Kyllä oli kuulemma vanhempia naurattaunut
http://www.lily.fi/palsta/ilman-sinua-olen-lyijya
Luin uudelleen oman tekstini, että mitä olenkaan kirjoittanut ja mikä ihmeen lattian vaihtaminen :D Taiskin käydä nyt niin et siellä päässä on se väsyneempi mutsi :P Hahhaha, niin ihana pikkuveli <3
Voin olla toki väärässä, mut olisko tää ollut puhelimella kirjoitettu ja alunperin lukenut ”lapsien vahtiminen” tai muuta, minkä puhelin on sitte kääntäny ”ihan loogiseen” lattioiden vaihtamiseen? :D
http://lily.fi/palsta/paivauniaika
Veljenpojalle (3v) ostettiin häitä varten juhlakengät. Kyllä ne sen kirkko-osuuden oli ihan OK, mut juhlapaikalla (joka oli ulkona) kolme tuntia touhua teki tehtävänsä ja kengät oli lähes käyttökelvottomat, niin järkyttävässä kunnossa ne oli. :D
Meillä 10v erittäin rauhallinen poika. Oli jo mahassa ja oli vauvana ja on vieläkin. Sitten tuli hra vauhti:) Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja vieläkin vähän vaikea pysyä paikoillaan. Ikää 8v. Ja sitten tämä prinsessa joka oppi kävelemään 10kk vanhana. Kiipeää joka paikkaan ja nytkin yrittää pöydälle:) Mä en näe tätä tyttöä leikkimässä prinsessaa vaan kiipeämässä veljien perässä puuhun. Ikää 1v2kk:)
Kuullostaa jotenkin niin tutulta. :) Meidän esikoinen oli varsinainen touhottoja jo mahassa ja sai useammin kuin kerran olla sydän kurkussa sen touhujen takia. No sit kun kuopus todettiin olevan tyttö niin jokuhan mulle niin viisaana totesi että onneksi tytöt ovat rauhallisempia yksilöitä.. Noh, todettava on ettei ainakaan tää meidän tapaus :D menoa ja meininkiä riittää mutta niin tyttömäistä ja prinsessaa ollaan. Pihakuteet voi olla kuinka rähjäset mutta meillä myös pitää paita vaihtaa jos siihen tippuu vaikka vain vettä :D
Elämä on :)
eipäs nyt tytöt taas pidetä yllä niitä perinteisiä sukupuolille asetettuja rooleja!
nojoo, en halua olla negatiivinen valittaja ja aika moni on kuitenkin eri mieltä, mutta enpä voi olla taas vinkumatta.
uskokaa tai älkää, niin sukupuolistereotypiat vaikuttaa aika pitkälle kunkin elämässä.. (ei nimittäin ole ”sattumaa” tai jotain biologista valintaa se, että suurin osa esim. syrjäytyneistä on miehiä)
lapsi ei_ole_mitään siksi, että se on poika tai tyttö. lapsi on lapsi ja jokainen on yksilö.
maj on ihana joka tapauksessa. moi.
Aika meneen niin älyttömän nopeasti! Mun tyttö on 2 kuukautta Samppaa vanhempi ja en ymmärrä miten voi olla jo yli vuoden :) Söpöliinejä ovat!
Voi ihanuus ja kauhistus. Itse sain juuri muutama päivä sitten muutaman pienen sydänkohtauksen seuratessani ystäväni pientä poikaa.. Oma tyttöni vasta kääntyi ympäri ensimmäistä kertaa :)..
Sun beibi on kyllä maailman suloisin!
Lapset ovat todellakin yksilöitä! Meidän poika on aina ollut rauhallinen ja varovainen kaikissa tekemisissään. Sekä todella tarkka vaatteista ja siisteydestä. Ojentaa vieraitakin jos erehtyvät sotkemaan:)