En ole leikannut otsista, se on vaan ikävä kyllä ilmestynyt minulle. Tai toisaalta ei missään nimessä ”ikävä kyllä”, vaan mielumminkin luojan kiitos se on ilmestynyt minulle. Raskauden jälkeisestä hiuskadosta puhutaan mielestäni liian vähän ja tietoakin on saatavilla jotenkin nihkeästi. Raskauden aikana useilla naisilla hiukset tuuhentuvat ja kiiltävät, mutta sitten jossain kohtaa synnytyksen jälkeen (vaihtelee, mutta itselläni esim. about 3-4 kktta) saattaa alkaa jäätävä hiuskato. ”Hiusten määrä ja kunto palaavat raskautta edeltäneeseen tilaan 6–12 kuukauden kuluessa” Niin, siis todennäköisesti tuossa kohtaa sulla on 5 cm mittaista karvaa pää täynnä ja latvat näyttävät tosi harvoilta pitkissä hiuksissa. Itselläni lähti edestä, etenkin ohimoilta melkeen kaikki hiukset ja jos joku väittää, että ”ne vaan palasi samaan tilaan kuin raskautta ennen”  – NIIN BULLSHIT! Ei mulla ole kyllä koskaan ollut kaljut ohimot. Onneksi ne sai helposti piiloon, mutta nutturakampaukset saivat kyllä silloin jäädä. Toki omassa tilanteessani asiaan on varmasti voinut tulla extra boostia stressistä ja muutamasta muustakin jutusta, mutta olen kyllä kuullut, että monilta naisilta vauva tai/ja imetys vie hiukset päästä, ainakin vuodeksi. Lyhyet hiukset palautuu koettelemuksesta tosi paljon nopeammin, tottakai. Moni ihmettelee, että miksi naiset luopuu pitkästä tukasta saadessaan lapsia, laiskuutaanko? Ehkäpä tässä on siihen yksi aika järkevä selitys.

 

 

r5

Tästä ja monesta muustakin ”ihanasta” asiasta me naiset saamme kiittää hormoneja. Voihan sitä hiustenlähtöä yrittää hillitä terveellisellä ruokavaliolla, huolehtia vitamiineista ja muutenki omasta kunnostaan, mutta ei se silti sitä välttämättä yhtään auta. Raskaana olevien kannattaa siis nautiskella tuuheasta kuontalosta ja olla stressaamatta tulevaa, koska sehän vaan pahentaa asiaa ;) Sitä paitsi osa meistä on paljon onnekkaampia tämän asian suhteen kun toiset. Anteeksi kun ruinaan, mutta miksi ei se itse raskausaika ja synnytys riitä, miks pitää vielä hiustenkin tippua, perkule sentään!

 

r1 r2 r3

Niin ja mullahan tosiaan on hiustenpidennykset, että te ette koko totuutta kuvista ole koskaan nähneet. Vaikka hiukset ovat ”vaan hiukset” niin niiden lähteminen voi ahdistaa ihmistä tosi paljon. Olen käynyt tämän saman rumban läpi kaksi kertaa kolmen vuoden aikana, siksi ehkä tämä rage :D! jos joku siellä ihmettelee, että kärsiikö mun hiukset pidennyksistä ja miksi mulla on ne vaan kaikesta huolimatta, niin vastaan jo valmiiksi! Kyllä ne kärsivät enemmän tai vähemmän ja siksi koska mulla on parempi fiilis näin, eikä se ole kenekään muun kuin mun asia! Terkkuja vaan äidilleni, siskolleni ja Miikalle jotka vastustavat jatkopaloja :D

 

r4

En muuten postaa pidennyksistä, enkä suosittele niitä kenellekään. Vievät rahaa, aikaa, koukuttavat, eivätkä ainakaan pidemmän päälle paranna hiusten omaa kuntoa. Jos kumminkin olet onneton omien hiustesi kanssa ja se on ainoa vaihtoehto, niin tervetuloa jengiin. Toiset tuntevat tarvitsevansa silarit, toiset hiukset, jotkut molemmat, jotkut jotain muuta ja jotkut eivät mitään. Muistan vieläkin isosiskoni lämpimän myötätunnon, kun istuimme saunassa ja katselin hänen pitkiä, vahvoja ja vaaleita kutrejaan. Hän ymmärsi kyllä minua, ei vähätellyt asiaani, totesi vain, että hänellä on hyvä hiustilanne ja minulla sitten jotakin muuta vastaavasti. Hän rauhoitteli minua ja sanoi, että hiustilanteenikin varmasti palaa vielä normaaliksi. Sitäpaitsi olen joskus antanut naapurin tytön leikata minulle siilin ihan vapaaehtoisesti ;)

 

Rutistuksia kaikille jotka kärsivät syystä tai toisesta hiustenlähdöstä, vaikka omalta osaltani se taitaa olla nyt takana niin I FEEL YOU. Toivottavasti tästä postauksesta on ehkä hyötyä jollekin asian kanssa painiskeleville. Saa avautua kommenttiboksissa ja jakaa lisää tietoa asiasta, luulen että tämä on monille ajankohtainen ja vaikea juttu, vaikka olisikin ohimenevää. Si Modan kaunis ja muutenkin niiin vietävän suloinen Casey on myöskin kamppaillut hiustensa kanssa (tosi eri syistä kuin minä) lukekaahan hänen kirjoittamansa juttu täältä.

-Maj

 

ps. Mä meen muuten illalla Antille Proffiin, värjäyttämään raidat viileämmän sävyisiksi ja ottamassa tyviväriäkin samaan syssyyn :)

 

0 Comments

  1. Riiviöiden äiti 7.5.2013

    Tuo hiusongelma. I know exactly what you’re talking about…ihan helvettiä. Aivan sama mitä superfoodia olisi syönyt tai kuinka paljon liikuntaa harrastanut, silti kato oli kamala. Tilanne alkaa olla melkein siedettävä (=otsahiuksista saa melkeen kaikki jo korvan taakse)ja juniori täyttää ihan just 2-vuotta. :o

    Tsempit ja halit sinne Maj. <3

    Vastaa
  2. Tiina 7.5.2013

    Täällä odotellaan vasta ekaa ipanaa ja tukka voi vielä hyvin kuten sanoitkin että raskauden aikana on.. Mutta aivan kauhulla odotan tulevaa tukan lähtöä. Melkein itkettää jo valmiiksi. Joten kyllä, tukka on ja saakin olla tärkeä asia. Se jos on huonosti niin kaikki on huonosti. Niin se vain on. Saakohan raskaana ollessa syödä priorinia..? Jos alottaisi kuurin jo nyt niin olisikohan siitä apua. Jaiks. On tämä naisen elo taas kerran vaan niin ihanaa :D

    Vastaa
  3. Laura 7.5.2013

    Kohtalotoveri!! Heti,kun näin tuon ensimmäisen kuvan, tiesin mikä on tänään aiheena. Mulla aika samanpitunen toi ihana otsis nyt, mikä murheenkryyni! :/ Onneksi se on nyt jo sen pitunen,että pystyy aika hyvin piilottaa. Tsemppiä kaikille samiksille, niille joille sellainen tuli haluamatta! :D

    Vastaa
  4. Mari 7.5.2013

    Mulla raskaudet ovat vahvistaneet hiuksia ja olenkin nauttinut hiusten kunnosta….mutta tadaa! Synnytyksen jälkeen niitä sitten tippuili tasaisen tappavan tahtiin :/. On löytynyt otsista, ohimokaljua yms. Raskauksia kolme ja aina sama homma! Tein taannoin päätöksen, että en värjää hiuksiani hetkeen ja annan pääni tasapainottua. Tässä sitä sitten on kipuiltu hiirenharmaana jo lähes kaksi vuotta. Uutta hiusta on kasvanut ja tukka on paksuuntunut :). Nyt mietin alanko ”värjäyskierteeseen” vai jatkanko hiirenä ;). Kiitos Maj blogistasi, luen tätä päivittäin. Tsemppiä!

    Vastaa
  5. Laura 7.5.2013

    Selvennys edelliseen.. Siis niille tsemppihalit, joille tuli tuollainen ihana otsis haluamatta! :D Joku ajatuskatkos kävi tuossa edellisen viestin viimeisen lauseen kohdalla. Noh, nämä ajatuskatkotkin alkaa olla arkipäivää.. :D

    Vastaa
  6. Aisa 7.5.2013

    Hei, ”Kiva” lukea, että muillakin lähtee tuo tukka ja yhtä paljon ku minulla.. Ehkä se vaan tosiaan on niin, että näin pitkähiuksisilla se näkyy paremmin kun tukkaa laittaa sykkerölle ja niskaan jää valumaan kahen sen haituvat. Mulla itselläni on vielä etu tukka ja kyl oli etuhiukset ”laihan” näköiset tu osa tippu pois. Mut kiitti tästäkin postauksesta :) Ja ihanaa kesän odotusta :)

    Vastaa
  7. Satu 7.5.2013

    I feel you! Täälläkin ohimot loistaa edelleen, synnytyksestä jo 1½ vuotta kulunut. Sivuprofiili on aika mairea, kun yrittää kammata etuhiukset mukaan takaponnariin: ei onnistune vielä muutamaan vuoteen, jos sittenkään :P

    Vastaa
  8. Sara. 7.5.2013

    Ah, niin tuttua. Varsinkin tuon pienemmän kohdalla niitä hiuksia vain lähti aivan kamalasti. Mulla on aina ollut paksut hiukset ja on vieläkin, että sinänsä ei haitannut, mutta leikkasin viime elokuussa otsiksen ja se oli niiiiin virhe veto. Hiukset nimittäin tuntuivat lähtevät tuosta päälaelta eniten ja otsikset nousivat luonnostaan sellain, että se hiusten harventuminen todellakin näkyi. Melkeimpä heti siis rupesin kasvattelemaan otsista pois ja mullakin on nyt tyollainen babyhair-versio. Tällä kolmannella kerralla ajattelin yrittää oikein panostaa heti synnytyksen jälkeen vitamiinien tankkaamiseen, jospas se helpottaisi.

    Hiusten pidennykset on tuollaisina neutraalin ja aidon näköisinä kuin sinulla ihan jees :) Sitäpaitsi mikä vain mistä itsetunto nousee ja saa oman olon hyväksi on pakko olla hyvä juttu pienten lasten äitinä :D

    Vastaa
  9. Tanja 7.5.2013

    Aijjaa, enkö olekaan ainoa?? ;D Kaikki kolme raskautta on tehny juuri ne sellaset kivat ”kiitoradat” ohimoille, tilanne on ollu pahimmillaan yleensä siinä vauvan ollessa 8kk. Ekalla kerralla taisin olla vähän väsyny äiti, kun en huomannu niitä ennen ku uus tukka jo kasvoi, mutta aivan siis mielettömät luonnonmuovaamat otsiset on mullaki ollu. Itseasiassa on tälläkin hetkellä. Mietin jo et leikkaisko sen kaveriksi ihan oikeen otsiksen, auttaskohan se!?

    Vastaa
  10. Pieni lintu 7.5.2013

    Pidennykset tai ei – hyvältä näyttää. :)

    Vastaa
  11. Jansku 7.5.2013

    Joo täällä mennään samanlaisella otsiksella!! Oon kyllä samaa mieltä, että tästä asiasta puhutaan liian vähän. Mulle ei kukaan edes neuvolassa kertonu, että tämmöstä saattaa ilmetä!

    Vastaa
  12. Nymfimaatti 7.5.2013

    En ollut tiennytkään tosta jutusta! Tosin en ole ottanut edes selvää kun ei ole ajankohtaista tällä hetkellä. Nyt sitten tietää tämänkin jo etukäteen.

    http://www.nymfimaatti.blogspot.fi

    Vastaa
  13. Emmi 7.5.2013

    Voi kuinka tuttua! Toinen lapsi on puolivuotias ja tukkatilanne aivan hirveä! Ohimot, etutukka ja sivut sentin pituista hiusta! Ei paljon lohduta kun muut ystävällisesti kannustavat, että kyllä se sieltä kasvaa takaisin!! Minä vuonna?! :D

    Vastaa
  14. Niina 7.5.2013

    Tääläki yks puolikalju ilmottautuu joukkoon.. Mulla on luonnostaan ohuet ja ”lirut” liukkaat hiukset jotka hädin tuskin ees pysyy ponnarilla kun ovat niin lasiset.

    Nyt 5kk tytön äitinä hiukset ei raskausaikana muuttunu miksikään ihanan paksuiksi ja ihaniksi vaikka niin toivoin. Ainut mitä tapahtui raskausaikana meikäläisen kuontalolle oli että ne rasvottu paljon enemmän ja nopeammin ku normaalisti.. :D

    Nyt kun imetyshormoonit hyrrää täysillä niin on alkanu entisestä lirutukasta tulla vielä ohuempi. :( ohimoilla töröttää vaan lyhyitä haituvia, ja samoin etuhiukset on sitä lyhyttä babyhiusta… No on sentään sen verran takahiuksissa pituutta että ne pysyy ponnarilla. Se vasta kamalaa ois jos mie tän pätkäisisin polkaksi.. Voit kuvitella lirut ohuet piikkisuorat hiukset polkkatukkana joka roikkuu päätä myöten.. niin ja siihen päälle vielä kuvittele se kun ne sähköisenä leijailee ympäriinsä :D hahah Oi voi, on tää naiseus niin ihanaa. Onneksi vauva pitää kiireisenä niin ei oo aikaa kauhistella peilin edessä vaan keskityn täysin nauttimaan pikkulikan seurasta :) Tsemiä kaikille kaltaisilleni liruhiuksille! <3

    Vastaa
  15. Rea 7.5.2013

    Ihanaa, tai kamalaa, onneksi sinulla on jo OTSIS!! minulla kato vaihe menossa, juniori on 5 kk , onneksi ohimoilla kasvaa jo sänki :D tämä postaus pelasti enemmän kuin yhden päivän <3

    Vastaa
  16. Magda 7.5.2013

    Tuttua täälläkin. Mulle ei ole ongelma leikata tukkaani lyhyemmäksi ja se tehtiinkin viime kerralla kampaajalla, jotta tuo viiden sentin kypärä saavuttaisi normihiusten pituutta. Oli kyllä mielenkiintoisen näköistä, kun jakauksesta sojotti harjas ylöspäin.

    Mua harmitti hiustenlähdössä eniten tukan paksuus. Olin kahdelta tutulta saanut juuri kehut hiusten paksuudesta ja sinne se se sitten hävisi, snif. Mutta onneksi hiukset ovat uusiutuva luonnonvara. Tsemppiä! =)

    Vastaa
  17. emi 7.5.2013

    Itse juuri kyläilin ystäväni luona, joka silitti siilitukkaansa nauraen – hän menetti hiuksensa syöpähoitojen vuoksi, mutta nyt onneksi tukka on kasvamassa takaisin. Että kyllä tässä tilanteessa tuo sun ruinaamisesi kuulostaa oikeasti tosi säälittävältä. Mutta murheensa kaikilla, eihän elämässä voi murehtia toisten asioista vaan siitä mitä itelle just silloin tapahtuu! :) Mutta ehkä tällaiset asiat kuitenkin joidenkin kohdalla palauttaa maan pinnalle, eikä se nutturoiden hetkellinen hylkääminen tunnukaan niin kamalalta..

    Vastaa
    • kahvikissa 7.5.2013

      Olen tosi pahoillani ystäväsi puolesta, mutta ei asioita voi aina verrata toisiinsa. Tuolla tavoin ajateltuna ei ikinä saisi ”kitistä” mistään sillä meillä on täällä Suomessa asiat aika hyvin moneen muuhun maahan verrattuna.

      Mua harmittaa finnit, joita on kasvoissani jonkinverran. Enkö saisi harmitella asiaa, koska jollain on varmasta pahempi akne tai psoriasis?

      Vastaa
    • Miisa 13.5.2013

      Täytyy Emi sanoa, että tuolla logiikalla omakin ruinaamisesi ystäväsi hiustenlähdöstä kuulostaa aika säälittävältä – mummuni kun ei selvinnyt syövästä ollenkaan.

      Asioita on erilaisia. Ei raskautta ja syöpää voi verrata toisiinsa. Vaikka toisella syöpähoitojen vuoksi lähtee kaikki hiukset päästä, saa toinen silti surra omaa hiustenlähtöään, johtuu se sitten mistä tahansa.

      Vastaa
  18. Elena 7.5.2013

    Kaksoset täyttävät kohta kahdeksan ja tukkatilanne alkaa olemaan sama, kuin ennen heidän syntymäänsä. Minusta on hienoa, että nykyajan naiset voivat jakaa kokemuksiaan näistäkin asioista, kun aikoinaan itse kamppailin ja tuskailin keskenäni näiden ongelmien kanssa. Tosin on hauska ymmärtää näin jälkikäteen, että en ole ainut maailmassa, jolle on käynyt näin. Kiva, että olet jo asian ”paremmalla” puolella :)

    Sydämellä, Elena.

    Vastaa
  19. kahvikissa 7.5.2013

    Mulla on ihan synnynnäisesti korkea hiusraja ja sellaiset kaljut ohimot. Kauhea edes ajatella että millaiseen kuntoon ne sitten raskauden jälkeen menisivät! Noh, tajuan kyllä että eivät hiukset ole mikään maailman tärkein asia, mutta kyllä sitä harmitella saa.

    Vastaa
  20. bebe84 7.5.2013

    Täällä myös 3v sisällä kaksi lasta ja tismalleen samanlainen otsis. Juurikin noin tunti sitten marmatin aiheesta ystävälle, joten tää postaus tuli just hyvään aikaan. :)

    Vastaa
  21. Ulpu 7.5.2013

    Mullakin on molempien synnytysten jälkeen n. 3-4 kk päästä alkanut lähteä hiuksia, ekan raskauden jälkeen enemmän, toisen vähemmän. Onneksi on niin paksu tukka, että katoa ei juuri huomannut. Mulla kävi silleen jännästi lasten synnytysten jälkeen, että hiukset tummui tosi paljon, ihan parin asteen verran. Ekan lapsen jälkeen multa kysyttiinkin, että oonko värjännyt. Silloin oli lyhyt tukka ja kun katsoo kuvia niin tosi tumma se on. Nyt on pitkä polkkamitta niin hyvin huomaa, kun otsis on tumma ja muuten on kuin liukuvärjätty. Ja tämän toisen synnytyksen jälkeen hiukset ovat kihartuneet entisestään. Mun äidillä kihartui hiukset mun syntymän jälkeen, että äidin jalanjäljissä. :)

    Vastaa
  22. Lisa Love 7.5.2013

    Voi Maj! Oot kyllä saanut pidettyä babyhairisi hienosti ojennuksessa (ainakin kuviin). Meikellä on ihan samanlainen ”kypärä” päänympärillä. Ohimot kaljuuntuivat myös täysin ja hiuksia lähti ihan tukottain aikalailla tasan 3kk synnytyksestä. Poikkis ihmetteli aamulla irronneiden hiuskarvojeni keskellä sängyssä että onkohan minulla joku ongelma? No eipä ollut ongelmaa vaan samaiset hormoonit jotka ahdistelivat montaa muuta äiti-ihmistä lisäkseni.

    Ei ollut fiksu ajatus alkaa kasvattamaan pitkää tukkaa tuoreena äitinä.. Joskos hiuskadosta olisin tiennyt niin varmasti olisi ollut toiset intressit. :D

    Kaikkea hyvää perheellenne. :)

    Vastaa
  23. anna 7.5.2013

    Oikein repesin ääneen neuramaan kun luin postausta eteenpäin! Ei sillä että tässä olisi jotain huvittavaa, EI TODELLAKAAN! Vaan lähinnä sillä että pyörittelen somien välissä lukiessani juurikin noita ”viitäsenttiä” :)

    Vastaa
  24. Ninnu 7.5.2013

    Moi! Juuri tätä samaa asiaa tuskailin miehelleni tässä taannoin. Minulle on tullut superpieni otsis, joka sojottaa joka suuntaan. Vauvan myötä hiukset tuuhenivat ja olivat upeat. Nyt vuoden ja 4 kuukauden tienoossa omat hiukseni alkavat pilkistää, mutta ne ovat tyystin erilaiset.

    Mielestäni pidennyksesi näyttävät tosi hyviltä. Juu ja jokainen taplaa tyylillään, eikös niin?! Kivaa iltaa sinne!

    Vastaa
  25. humi 7.5.2013

    Samoilla kaljuilla ohimoilla menin minäkin pojan ollessa alle puoli vuotias. Eihän se kivaa ollut,mutta ääneen en valittanut,koska minulla kuitenkin oli hiukset. Pieni rakas kummipoikani menetti kaikki hiuksensa alle 3 vuotiaana,eikä sille ole syytä löytynyt kolmen vuoden aikana,kaljulla porskuttaa ylpeänä eteenpäin..

    Tällaisistakaan asioista ei paljon puhuta,vaikka tapauksia riittää,ehkä nämä kosmeettiset asiat on helposti niitä vaiettuja..

    Mutta kyllä meille imettäneille ne hiukset takas tulee,itseäni ärsyttää raskausarvet eniten,joten jos niistä löytyy jutun juurta niin vertaistuki kelpaa :D

    Vastaa
  26. Elli 7.5.2013

    Huoh, tuo Elenan vastaus alkoi mietityttämään, että meneekö tosiaan NOIN kauan, että tilanne tasoittuu.. Mulla 1v 10 kk ikäinen poika ja 4 kk ikäinen tyttö. Esikoisen syntymän jälkeen lähti JÄRKYTTÄVÄ määrä hiuksia, juurikin ohimoilta ja otsalta, eli juuri sieltä, missä se eniten näkyy. Tilanne alkoi jo tasoittua, kun hiukset ovat kasvaneet nopeasti. Sitten syntyi tyttö ja nyt ollaankin taas siinä vaiheessa, että hiustenlähtö on alkanut. Kauhulla odotan, mitä on jäljellä tämän kierroksen jälkeen… Ja voin sanoa, että olo on TOSI SURKEA, kun täytyy joka päivä todeta peilistä katsoessaan, että sojottaapas kivasti pystyssä nuo muutamat lyhyet haivenet tuossa kasvoja vasten… :( ..ja koko ajan niiden määrä vain vähenee. Ja sitten kun ne alkavat kasvaa, niin ne saa aisoihin hyvällä tuurilla vain jollain super-sementillä. Pöh. Lapset ovat ihania ja rakastan omiani rajattomasti, mutta on vain niin harmittavaa, kuinka monesta asiasta äidit ”saavat kärsiä” lasten saamisen tähden…

    Vastaa
  27. Ananas 7.5.2013

    Mulla kanssa kaksi lasta ja hiusten tippuminen tuttu juttu. En tiedä onko sattumaa vai sopivasti kohdilleen mennyt lyhyiden hiusten kaipuu, mutta oon aina loppuvaiheessa raskauksia pätkäissyt hiukseni ihan lyhyiksi. Vaikka hiusta onkin sit lähtenyt muutama kk synnytysten jälkeen niin suht kivasti oon lyhyen tukan kanssa pärjännyt. Toka lapsi nyt reilun vuoden ja nyt tässä kasvattelen hiljalleen hiuksia, kohta saan ne jo taas kiinni!

    Vastaa
  28. Rytsis 7.5.2013

    Ohimot alkaa ohenemaan täälläkin… Junnari täytti justiinsa 6kk ja tukkaa lähtee vaan koko ajan enemmän ja enemmän. Sitäpaitsi kävin jokunen viikko sitten kampaajalla reissussa, ts. tuntemattoman käsittelyssä ja se leikkas tosi ankeen tästä :(( Oon ihan tosi pettynyt. Eikä oo liikaa rahaa nyt, niin ei vaan raaskis heti mennä uudestaan kampaajalle. Ketuttaa!!

    Vastaa
  29. Lieselotte 8.5.2013

    Minä rupesin syömään heti synnytyksen jälkeen Piimaxia. En tiedä onko siitä ollut oikea apu vai olenko vain onnekas, mutta mulla ei varsinaisesti ole tukka lähtenyt synnytyksen jälkeen :) suosittelen kuitenkin. Etenkin nyt, kun rupee tulee lämmin (= jengillä kasvaa tukka tavallisesti nopeammin kesäaikoina, liekö kyse esim. D-vitamiinista vai ehkä lämmöstä, vai ehkä kaikesta). Mulla kasvoi viime kesänä tukka melkein kymmenisen senttiä (sitte jouluna otinkin vähän värinpoistoa ja tuhosin tukkani, jesjes).

    Tsemppiä meille naisille!

    Vastaa
  30. Elina 8.5.2013

    Niin totta!

    Itsellä kävi ihan samalla tavalla, mutta en edes kunnolla huomannut hiusten lähtöä ennen kuin niitä uusia hiuksia alkoi tulemaan. Mulla on kans aika pitkä tukka, mutta vauvan kanssa ollessa en paljon laitellut tukkaani, yleensä vaan jotenkin letille tai ponnarille. Valokuvia siltä ajalta katsellessa kyllä hirvittää, kuinka paljon hiusraja oli ohimoilta paennut! Ja sit uusia hiuksia sojotti hetken päästä joka suuntaan… Nyt poika on 2v. ja hiuksetkin aika mukavasti kasvanut :)

    Vastaa
  31. Veera 8.5.2013

    Mä olen sitten varmaan se poikkeus, joka vahvistaa säännön… Kolme lasta ja hiukset voineet aina hyvin. En käytä mitään ravintolisiä enkä vitamiineja, syön ihan tavallista ruokaa viisi kertaa päivässä. Ehkä siinä se salaisuus eikä missään laihdutuskuureissa tai dieeteissä?

    Vastaa
  32. supervain 8.5.2013

    kato prkl siitäkö toi mun mihitukka tossa etuosassa johtuukin :D ihmettelin vaan kun alko puskeen paljon hiusta juuri otsan kohdalla joka on nyt täys semmosta lyhyttä haiventa.. menisköhän ylikuiva päänahka samaan piikkiin?

    Vastaa
  33. eeeja 8.5.2013

    Ah, ihana babytukka! Täällä esikoinen 6kk vanha, ja kun laitan pitkät hiukseni takaponnarille niin mukava 4 cm otsis jää sojottamaan eikä sitä millään tököteillä saa taltutettua. Mutta positiivista on se, että ne hiukset on alkanu taas kasvamaan, eikä enää tipu!

    Mullaki alko n. 3-4 kk kuluttua synnytyksestä tippumaan aivan kouratolkulla hiuksia, mutta minä en kyllä sitä ohimoiden kaljuuntumista huomannut, mulla on kyllä aina ollu tosi paksu tukka, että ehkä siitä oli vara vähän lähtäki? Ohuemmilta ne kyllä vähän tuntui. Aloitin käyttämään Cutrinin Bio+ Energen shampoota ja seerumia pahimpaan hiustenlähtöaikaan, se kyllä auttoi! Hiusten tippuminen loppui melko pian ja uutta alkoi kasvaa tilalle. Tsemppiä samojen ongelmien kanssa painiville!

    Vastaa
  34. Saaramaria 9.5.2013

    Mä kuulin ennen esikoista tästä ihanasta ilmiöstä rakkaalta ystävältäni, jolla oli jo lapsi, hänen toinen raskaus sattui juuri oman esikoiseni kanssa yhtä aikaa, oli siis ihana ja ”kokenut” vertaistuki :)

    Itse olen törmännyt ilmiöön nimellä ”imetystukka”, jostain luin, että juuri imetys tekee tukanlähdön, tiedä sitten. Mulla kuopus on jo 2v ja tukka yltää kohta korvan taakse, ohimot ja niska kaljuna täälläkin. Niskatukka ei tietenkään korkeaan ponnariin yllä, kunnon takamasa jää siis liehumaan ilman pinnejä :D

    Varmasti jollain hiuskapseleilla tuota yleiskuntoa (ja ehkä kasvuvauhtia..?) voisi parantaa vielä entisestään, mun kampaaja sanoi, että ainakin Priorinia on kehuttu kovasti, tosin omaa kokemusta ei ole.

    Ihanaa reissua teille!

    Vastaa
  35. Päkkänä 9.5.2013

    22 vuotta ollut peruukki päässä kun yhdessä vuodessa tippui hiljalleen kaikki pois. Vieläkin se saattaa välillä ahdistaa ja toivoisin vain, että joskus voisin harjata omia hiuksiani. Vieläkin muistan miten hyvältä tuntuu hiusten harjaus. Päänahka ei varmaan unohda ;)

    Kaikki keinot vaan käyttöön mikä itsestä tuntuu parhaimmalta ja piristää omaa mieltä!

    Vastaa
  36. 2106loves 9.5.2013

    Mä kuvittelin, että mä oon ainut jolta lähtee hiuksia. Sivujakauksen paikka piti vaihtaa kokonaan, koska mä oikeesti oli KALJU 4 cm normaalihiusrajasta alkaen. Jopa mies huomasi asian (eli muutoksen täytyy olla tosi näkyvä:D). Nyt tilalla on 2 cm pituista ”vauvahiusta” ja näytän kamalalta.

    Vastaa
  37. Vive 9.5.2013

    Sanoisin, että mikä tahansa hiustenlähtöön liittyvä ongelma helposti stressaa, ja saakin stressata. Kukin miettii harmituksiaan omista lähtökohdistaan. Minä, ulkonäöstäni melko tarkka ihminen, menetin hiukseni syöpähoitojen vuoksi parikymppisenä, ja se oli kamalaa. (Kasvoivat kyllä takaisin, kuten yleensä käy.) Juuri silloin en ehkä olisi halunnut kuunnella jonkun juttuja ”lievemmistä” hiusongelmista ja olinkin kitkerän kateellinen muille. Mutta omasta normaalitilasta poikkkeava hiustilanne voi ja saa ahdistaa, ja jos sille voi jotain tehdä, hyvä niin. If it makes you feel better, if it makes you happy — tee se!

    Eihän aina tarvitse ajatella, että en minä saa valittaa asiasta, joka minusta tuntuu pahalta, koska jollakulla jossain päin maailmaa menee kuitenkin periaatteessa huonommin? Katsoo vain hieman, kenelle valittaa.

    Minun ohuisiin hiuksiini ja etenkin lohkeileviin kynsiini on muuten toiminut se Priorin. Ärsyttävän kallista, mutta tehokasta. Olen tosin miettinyt, saisiko saman sisällön halvempana muualta, esim. iHerbistä. Minä ostin Saksasta kempparista Priorinia, tuli hieman Suomen hintoja halvemmaksi.

    Vastaa
  38. Kaisa 9.5.2013

    Kaksi raskautta takana, molempien jälkeen hiustenlähtö oli jotain aivan järkyttävää! Meidän valkoiset laminaatit oli niitä täynnä, vaikka imuroin joka päivä. Lattia kaivo tukkeutui mun hiuksista jne. Onneksi tilanne kuitenkin normalisoituu aikanaa, minulla molemmista imetyksen loputtua.

    Kolmas raskaus menossa ja sama edessä.

    Vastaa
  39. Ida-Lotta 12.5.2013

    Itselläni synnytyksestä kulunut 2kk ja itseasiassa yksi päivä ihmettelin ettei se paljon puhuttu hiustenlähtö ole alkanut. Sitä kauhulla odotellessa…

    Vastaa
  40. NOPPA 20.5.2013

    Niin–epäreilua on munkin kohdalla, tosin tukkani oheni murrosiässä, ja sen jälkeen alkoi värjäyskierre–milloin vaaleaa, milloin tummaa. Tekee hiuksille TOSI hyvää.

    Ja ne geenit.Sain ainoana neljästä tytöstä maantienväriset! Muilla on vaalea ja vaaleanpunertavaa. Reilua.

    Anopilla on hevosenhäntä.Kellään nähnyt niin vahvaa tukkaa, vaikka hänellä on kieltämättä aika epäterveelliset elintavat:tupakkaa, ei liikuntaa.

    Kaikkeen ei voi siis itse vaikuttaa.

    Otin muutaman kerran pidennystupsuja.Ongelmaksi muodostui hiusteni epätasainen kasvu.

    Tuli hiuslenkkejä ja takkuja pidennyskohtiin herkemmin.

    Nyt kasvatan reilusti omaa väriä ja otan ehkä enää ruskeita hiussävytteitä silloin tällöin.

    Onnea kaikille hiusten kanssa elämiseen!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *