Mun pienessä keittiössä valmistuu aina helppoja ja nopeita ruokia omasta toimestani. Välillä saan houkuteltua vierailulle tähtikokin, kuten vaikka äitini ja silloin saattaa olla useampi liesi yhtäaikaa tulella…
Postimerkin kokoinen keittiö on varmaan suurin miinus asunnossamme, mutta kaikkeen tottuu, onneksi tosiaan en ole mikään intohimoinen kokkailija. Me syödään yhdessä aamupalaa perheen kanssa, jonka jälkeen lapset menevät leikkimään ja mä keitän kahvia itselleni. Luksusta on oma pieni kahvihetki kera aamulehden ennen kuin päivän touhut lähtee todenteolla käyntiin. Toisinaan saan juoda kahvini keskeytyksettä ja toisinaan, noh…
Siinä ne nyt on, Ikean heräteostosmukit kauniissa rivissä. Kahvimukin koko on loistava ainakin mun siskolle, joka juo about pannullisen kahvia aamutuimaan – ja sattuipa sopivasti, hän on tulossa parin viikon päästä kyläänkin.
Tässä on käytännössä koko keittiö eli kaksi pientä tasoa ja toisella puolella on neljän hengen ruokapöytä.
Aamupuurot on lusikoitu parempiin suihin.
Muu porukka hävisi olohuoneeseen leikkimään, sillävälin allekirjoittanut siivosi sotkut, mikä tarkoitti pöydän, syöttötuolin ja lattian putsaamista ja tiskikoneen tyhjentämistä.
Kahvi tippumaan ja pullat uuniin ^___^ Kahviahan ei kertakaikkiaan voi juoda ilman mitään herkkua!
Viime hetken tarkistus – ja kyllä, heillä on kiinnostavat leikit menossa.
Meitsi, kahvi, pullat ja Aamulehti. Ihana rauha.
Aivan! Se mun ihana rauha kesti ehkä yhden minuutin. Tottakai olisi ihan naurettavaa edes ajatella, että hölmöläiseni eivät haistaisi pullaa.
Siiis äiti, MITÄ SÄ SYÖT? Meille kans…. ja maitoo. Ja paperia. Ja mehua. Ja näköjään Kindereitäkin. :D
Samuel on enää pari viikkoa pieni 1-vuotias, eikö hän näytäkin jo aika isolta pojalta?
Kello ei ole ihan vielä edes yhtä ja keittiö on siivottu kolmeen kertaan, Miika siellä viimeisenä valmisteli jo päiväruokaa. Samuel oli myös ilmeisesti eilen käynyt viskaamassa lasillisen tai pari vettä olohuoneen nojatuolin taakse, onneksi huomattiin vesivahinko ajoissa. On tässä pari muutakin juttua ehtinyt tapahtumaan, joten Aamulehdestä on luettu vasta kansi ja pari ekaa sivua. Uusi yritys päikkäriaikaan?
-Maj
Hei!
Nyt olisi toivomus; voisitko kertoa arjestanne Tepon kanssa? Ts. koira lapsiperheessä? Minkä ikäinen Teppo oli Rebekan syntyessä? Oliko mitään hankaluuksia sovittaa vastasyntynyt (tai vastasyntynyt ja taapero) koiran kanssa samaan hushålliin? Millainen Teppo oli pienenä, oliko hyvä kerrostaloasuja?
Mietityttää kaikenlainen, kun tuli oma koiravauva nyt hommattua. Kaikki tuntuu tuplasti rankemmalta kuin olin odottanut, ja haaveet vauvasta parin-kolmen vuoden sisään ovat alkaneet mietityttää nyt kun koira on talossa. Pikkukoira tosin minullakin…. :)
Kiitos kaunis!
Moikka!
Tässä jotain Teposta jo kirjoittamiani postauksia:
http://www.olivialehti.fi/magicpoks/2013/11/08/ihmisen-paras-ystava/
http://www.olivialehti.fi/magicpoks/2011/07/01/teppo-ja-me-muut/
Löytyisiköhän näistä vastauksia kysymyksiisi?
-Maj
Meillä nuo mukit ei oo kestäny kuumaa kahvia, joten vinkkinä sanon, että kannattaa ensin kaataa mukiin maito ja sen jälkeen vasta kahvi, että pinta ei mene säröille.
Hei:D siis nyt on pakko saada selvennystä,minkä ikänen teidän pikku-herra oikein on? Välillä oon saanu käsityksen että 2-vuotta,ja nyt luin että 1- vee? tuli vaan ”verrattua” omaan pikkuseen,joka ensi kuussa vuoden :) ihanan raikas ja elämäntäyteinen blogi :D
Moikka,
loistava keksintö tuo pippurimyllyjen ja öljyjen alla oleva lautanen. Mistä olet löytänyt sen, itsellänikin olisi tarve samankaltaiselle eli pitäisi tason puhtaana:)
Hei muakin kiinnostais kovasti tietää mistä se on? :D Tarvetta löytyisi sellaiselle myös täältä…
Ihanat noi teidän hyllyt ja kivoja pirteitä astioita :)
Ihana ja iso poika Samuel jo! :) Voisitko tehdä joskus postauksen Samuelin ja Rebekan sisarsuhteesta ja ikäerosta?
:D Repeilin täällä ääneen tuolle pullanpaiston jälkeiselle hetkelle, siis niin sama meininki täällä 3- ja 5-vuotiaiden kanssa (ja yhden 1 kk:n ikäisen)!
Kiva blogi muutenkin, tykkään sun tyylistä kirjoittaa! :)
Voi, ihana herttainen postaus jotenkin – just tän tyyppiset postaukset saa aina tajuamaan, että mikä tekee sun blogista niin kiintoisan lukea. :) Mun mielestä sun kirjoittajan taidot pääsee jollain tavalla aivan omalle tasolleen kun kirjoitat tällaisista ihan tavallisista arkijutuista! Teksti on niin napakkaa, mutta samalla niin kuvainnollista. Kiitos. :)
Ihana keittiö ja nuo astiat… Meillä minä rikon astioita kömpelyyksissäni niin paljon ettei raski juuri investoida niihin. Tosin kalliimmat kestävät ehkä enemmän kolhuja?
Suloinen poika on kyllä! On ihan huimaa kuinka suuri ero yksivuotaiaalla ja kaksivuotiaalla on, taidoissa ja ulkomuodossa:) Se vauvamaisuus häviää ihan yhtäkkiä.
Meidän hölmäläiset huijasin muuten tänä aamuna lättyjen avulla antamaan aamulehden (tai siis meillä se on Kaleva) lukurauhan, joskin se rauha on vähän venyvä käsite…
http://sannamamainprogress.blogspot.fi/
Ihana postaus – ja tuli keittiökateus, nimittäin meillä on aivan samanlainen keittiö, tuollainen L-muotoinen kulma jossa kaikki tapahtuu. Teillä vaan on vähän modernimpi ilme (tai siis aika paljonkin) ja haluaisin JUURI samanlaisen meillekin, sillä tuollainen on varmasti helpompi pitää puhtaana. Niin ja mikä tärkeintä, näyttää hyvältä! =)
Pitkästä aikaa lueskelen sun blogia ja kyselen kaikkea tyhmää – nyt osui silmiin tuo ihana syöttötuoli, minkämerkkinen? Onko ollut hyvä? :)
Se(kin) on Ikeasta! Syöttis on ollut molemmilla lapsilla, kelpo tuoli siis – ja tosi tukeva!
Hei, hienoa! Täytyy pitää silmät auki Ikeassa siis ;)